maanantai 30. joulukuuta 2013

Ahlstrom luopuu Jujo Thermal Oy:stä

Ahlstrom on myynyt omistamansa 50 % omistusosuuden Jujo Thermal Oy:stä toiselle omistajalle, japanilaiselle Nippon Paper Industries-yhtiölle. Ahlstom jatkaa Kauttualla kreppipaperin valmistamista yhdellä paperikoneella, joka työllistää noin 20 henkilöä ja valmistaa noin 10 000 t/a kreppipaperia. Jujo Thermal Oy:n liikevaihto on noin 90 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 200 henkilöä. Kahden koneen kapasiteetti on noin 82 000 t/a.

Ahlstrom on luopunut metsäteollisuudesta asteittain 80-luvulta alkaen. Varkauden tehtaat myytiin Enso Gutzeitille 80-luvun puolivälissä ja Alcore-kartonkiliiketoiminta myytiin amerikkalaiselle Sonocolle. Viimeksi Ahlströmin erikoispaperiliiketoiminta yhdistettiin ruotsalaisen Munksjön kanssa.

Myös Fortum myy Kauttuan höyryvoimalaitoksen Adven Oy:lle.Voimalaitos tuottaa Kauttuan paperitehtaan tarvitseman prosessihöyryn. Voimalaitoksen sähköteho on 14 megawattia (MW), kaukolämpöteho 10 MW ja prosessihöyryteho 31 MW. Laitos käyttää polttoaineenaan pääasiassa erilaisia kaupan ja teollisuuden puu-, paperi- ja muovipohjaisia energiakäyttöön soveltuvia kierrätyspolttoaineita.

perjantai 8. marraskuuta 2013

Fröviforsin tehdasmuseo

BillerudKorsnäsin Fröviforsin sellu- ja kartonkitehtaiden (Frövifors bruk) vieressä sijaitsee Fröviforsin tehdasmuseo (Frövifors pappersbrukmuseum). Museo on hieno kokonaisuus ja ainutlaatuinen tilaisuus palata menneiden vuosikymmenten pohjoismaiseen tehdasmiljööseen. Museo käsittää neljä rakennusta; käsipaperiosaston, korjauspajan, paperikonehallit ja entisen paperivaraston.

Paperikoneita museon kokoelmissa on kolme. Fröviforsin tehtaan alkuperäiselle paikalle museoidut PM3 ja PM4 sekä erilliseen halliin sijoitettu Emsforsin ja myöhemmin myös Skoghallin tehtaalla PM6-numerolla palvellut paperikone. Lisäksi museoon kuuluu tehtaaseen kuuluvia jälkikäsittelylaitteita sekä ulkona näytteillä olevia hollantereita, hiomakoneita sekä muita massaosaston laitteita, jotka ovat peräisin tehtaan puretulta massaosastolta. Paperinvalmistus Frövissä alkoi vuonna 1891 (PM1). Koneita rakennettiin vuoteen 1913 mennessä yhteensä neljä.

Vanhan tehtaan paperikoneet 1-4 hiljenivät vuosina 1980-1981, viimeisenä PM1. Frövin tehtaalla on nykyisin sellutehdas sekä kartonkitehdas, jossa on yksi vuonna 1981 käynnistynyt suuri kartonkikone. Koneella valmistetaan pakkauskartonkeja noin 430 000 t/a. Paperikoneet 1-2 rakennuksineen purettiin 1980-luvun puolivälissä, mutta paperikoneet 3 ja 4 jätettiin paikalleen ja museoitiin. Kakkoskoneen hallin tilalle rakennettiin myöhemmin halli Emsforsin/Skoghallin PM6-koneelle.

Paperikone kolme ja neljä ovat molemmat tasoviiralla varustettuja jenkkikoneita, eli koneiden kuivausosa käsittää ainoastaan yhden suuren jenkkisylinterin (yankee-sylinteri). 

Tehdasmuseo

Taustalla sellutehdas. Edessä oikealla tehdasmuseo. Vasemmalla vanha paperivarasto.

Paperikone PM III

Tekniset tiedot:
  • Valmistaja KMW 
  • Valmistusvuosi 1907
  • Leveys on 90" eli 2280 mm
  • Jenkkisylinteri
  • Tuotantokapasiteetti on noin 4000 t/a voimapaperia
  • Neliöpainot: 32-150 g
  • Nopeus 50-60 m/s
Konetta on uusittu melko vähän ja koneessa on esimerkiksi osittain puinen perälaatikko.
PM3 perälaatikko
Märkä pää
Puristinosaa
Vasemmalla kolmoskoneen viira-, puristin- ja kuivausosaa
Kolmoskoneen kuivatusosa
Kolmoskonetta

Paperikone PM IV

Tekniset tiedot:
  • Valmistaja KMW 
  • Valmistusvuosi 1911 (viiraosa uusittu 1964)
  • Leveys on 90" eli 2280 mm
  • Jenkkisylinteri
  • Tuotantokapasiteetti on noin 5000 t/a MG-paperia
  • Neliöpainot: 40-160 g

Perälaatikko


Paperikone PM4
Neloskoneen viiraosa on uusittu vuonna 1964 ja uusinnan toteuttajana on ollut Finnshyttan AB, jonka liiketoiminta myöhemmin päätyi KMW:n, Valmetin ja edelleen Metson omistukseen.

Neloskoneen jenkkisylinteri

PM4 kuivatusosaa
PM4 voimansiirtoa

Koneen uudelleenrullauslaitteen on valmistanut Voith.



Arkkileikkuri

 Arkkileikkuri on Jagenbergin valmistetta vuodelta 1930.
Arkkileikkuri, Jagenberg-Werke, 1930


 

Emsforsin/Skoghallin paperikone PM 6

Koneen on valmistanut alunperin saksalainen Heinrich Voelter vuonna 1872-1873 ja kuivaussylinterit skotlantilainen Miller & Herbert. Kone oli aluksi käytössä Emsforsin tehtaalla (Påskallavik, Småland), mutta myytiin vuonna 1923 Uddeholms-yhtiölle kuuluvalle Skoghalin tehtaalle, jossa kone toimi vuoteen 1984 saakka PM6-nimellä ja sillä valmistettiin hylsykartonkia rejektimassoista. Osana Frövin museota kone on ollut vuodesta 1992 saakka. Koneella on valmistettu useita eri paperilaatuja, kuten kirjoitus- ja säkkipaperia.

Tekniset tiedot:
  • Nopeus 30-35 m/min
  • 10 kuivaussylinteriä
  • Leveys 1500 mm (viiranleveys 1630 mm)  
  • Tuotantokapasiteetti max. 2800 t/a. 
  • Suljettu 1984 (Kone oli käytössä 110 vuotta)
Skoghall PM 6 märästä päästä nähtynä


Kuivatusosaa

 

Massaosaston laitteet

Hiomakone, Karlstads Mekaniska Werkstad (KMW), 1886
Hiomakoneen hiomakivi
Hollanteri, Bentley & Jackson, 1905



torstai 7. marraskuuta 2013

Sappi investoi Kirkniemen voimalaitokseen - Metsä Board aloittanut kartonginvalmistuksen Husumissa

Kirkniemen paperitehtaan omistava eteläafrikkalainen metsäyhtiö Sappi rakentaa tehtaalle uuden höyryvoimalaitoksen. Uusinnan myötä tehtaan energiankulutus pienenee. Tämä parantaa tehtaan kilpailukykyä ja kannattavuutta. Vanha laitos jää varalaitokseksi. Laitos valmistuu vuonna 2016 ja lisää bioenergian käyttöä. Sappi investoi myös Gratkornin paperitehtaaseen Itävallassa, jossa uusitaan massanvalmistusta ja paperikonetta. Investointien yhteisarvo on 120 miljoonaa euroa.

Huhut Metsä Boardin Husumin tehtaan myynnistä voi kumota, kun Metsä Board tuo markkinoille täysin valkaistun päällystämättömän lainerin, jota valmistetaan Husuminen tehtaan PM7-koneella. Metsä Board ilmoitti koneen lajinvaihdosta aiemmin tänä vuonna. Uusi laji soveltuu mm. elintarvikepakkauksiin. Tavoite on valmistaa vuonna 2014 vähintään 80 000 t kartonkia Husumissa. Osa Kemin tehtaan pinnoittamattoman kartongin tuotannosta siirretään Husumiin ja Kemin tehdas keskittyy pääasiassa pinnoitettuihin lajeihin.

Husumissa valmistettiin laineria myös aiemmin 2000-luvun alkuvuosiin saakka. Mielenkiintoista nähdä, mitä Metsä Board tekee kahdelle muulle Husumin tehtaan paperikoneelle - myydäänkö paperinvalmistus, pidetäänkö osana tuotepalettia, vai muutetaanko nämäkin koneet kartongin tuotantoon sopiviksi jollakin aikataululla? Metsä-Boardin oman ilmoituksen mukaan paperintuotannon osuuutta pienennetään edelleen Husumissa.


tiistai 5. marraskuuta 2013

Stora Enso uusii Veitsiluodon soodakattilaa

Valmet toimittaa Stora Enson Veitsiluodon tehtaalle soodakattilan uusinnan. Vuonna 1977 käyttöönotetun soodakattilan ylä- ja alalieriö sekä niiden välissä oleva höyrystinpinta korvataan uudella lieriöllä ja erillisillä lämmöntalteenottoon tarvittavilla höyrystinelementeillä.

perjantai 27. syyskuuta 2013

UPM siirtää Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperiliiketoiminnan pääkonttorin Saksaan

UPM siirtää Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperiliiketoimintojen (UPM Paper ENA) pääkonttorin Saksan Augsburgiin. Siirrolla tavoitellaan säästöjä organisaatiota madaltamalla ja tätä kautta ketteryyttä lisäämällä. Merkittävänä tekijänä paikan valinnassa on uuden pääkonttorin sijainti on lähellä päämarkkinoita ja asiakkaita. Järjestely vähentää Suomesta suurimmillaan 45 henkilöä.

Siirron taustalla lienee kuitenkin Euroopan paperiteollisuuden suuremmat järjestelyt, jotka toteutunevat lähitulevaisuudessa. UPM:n Euroopan (paino)paperiliiketoiminta yhdistettäneen toisen suuren toimijan paperiliiketoiminnan kanssa. Todennäköisenä kumppanina lienee Stora Enso. UPM olisi uudessa yhtiössä osaomistajana ja on luonnollista, että osaomisteisen yhtiön pääkonttoritoiminnot sijaitsevat erillään omistajayhtiön pääkonttorista. Vastaavia järjestelyjä on odotettavissa myös fuusiokumppanilta.

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

UPM:n ja Stora Enson Euroopan paperitoiminnot yhdistyvät?

Markkinoilla on viime aikoina voimistuneet arvailut siitä, että Stora Enso ja UPM olisivat yhdistämässä paperiliiketoiminnat Euroopassa. Arvailuissa ei ole mitään yllättävää. Jotakin on tehtävä, että laskevavolyyminen liiketoiminta saadaan pidettyä kannattavana. Pelkät säästöt eivät kanna pitkälle, vaan on tavoiteltava kannattavuuden parantamista myös mittakaavaeduilla.

Toimintaympäristö Euroopassa on muuttunut entistä haasteellisemmaksi, joten fuusion kautta haettava ratkaisu on todennäköinen. Viimeksi tähän johtopäätökseen on tullut esimerkiksi Handelsbanken analyysissään. Toteutuessaan UPM saisi mahdollisesti määräysvallan yhtiössä, joka valmistaa 38-40% Euroopassa valmistettavasta painopaperista. Järjestely koskisi siis lähinnä Euroopan painopapereita - ei esimerkiksi tarrapapereita, jotka UPM on jo siirtänyt eri organisaatioon myös Suomen tehtaillaan.

Järjestely vaatii toteutuessaan myös tehtaiden ja konelinjojen sulkemisia. Kotimaassa todennäköisesti suljettavia ovat Anjalan paperitehdas ja esimerkiksi Veitsiluodon ykköskone. UPM:n kapasiteetti on kotimaassa paremmassa kunnossa ja todennäköisesti suljettavat tehtaat ovat Stora Ensolta tulevia. Varkauden tehtaat pelastuu, jos suunniteltu kartonkitehdashanke toteutuu - muussa tapauksessa tehdas suljetaan. UPM:ltä heikoin lenkki on Kaukaan paperipuoli, mutta sekin pärjännee kohtuullisesti, jos kokonaisuutta verrataan Stora Enson tehtaisiin Euroopassa.

Järjestelyn yhtenä osapuolena voi olla myös Norske Skog. Kaikkien kolmen yhtiön paperiliiketoiminnat tuskin mahtuvat saman katon alle, koska kilpailuviranomaiset puuttuvat tällöin peliin. Mikäli Norske Skog jää järjestelyn ulkopuolelle, muuttuu yhtiön tila entisestään haasteellisemmaksi. Yhtenä järjestelyn tavoitteena onkin saada heikot kilpailijat putoamaan pelistä vaikeassa markkinatilanteessa.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Myllykosken tehdas ehdolla Microsoftin palvelinkeskukseksi?

Osana Nokia-järjestelyjä, Microsoft on päättänyt rakentaa palvelinkeskuksen Suomeen. Investointi on noin 250 miljoonaa dollaria. Vahvana ehdokkaana keskuksen paikaksi ovat tyhjäksi jääneet paperitehtaat - Myllykosken tehdas etunenässä. Tyhjää palvelinkeskustilaksi sopivaa tilaa on tarjolla myös esimerkiksi Varkaudessa, Voikkaalla ja Kajaanissa, jossa on jo kokemusta palvelinkeskustoiminnasta. Palvelinkeskusta on voitava laajentaa myöhemmin.

maanantai 12. elokuuta 2013

Stora Enso tehostaa kartonkiliiketoimintaa kotimaassa

Stora Enso vähentää Imatran tehtailta 165 henkilöä ja Inkeroisten kartonkitehtaalta 25 henkilöä. Lisäksi Imatran tutkimuskeskuksesta vähennetään suunnitelman mukaan 13 henkilöä. Konelinjoja ei olla sulkemassa, vaan vähennykset tehdään organisaatiota tiivistämällä. Vähennykset ovat osa aiemmin julkaistua säästötavoitetta.

Inkeroisten tehtaalla lopetetaan puisten pakkauslavojen valmistus ja lavat hankitaan jatkossa ulkopuoliselta toimittajalta. Järjestely vähentää henkilöstöä 25 henkilöä. Herääkin kysymys, miksi vasta nyt? Pakkauslavojen valmistus ei kuulune Stora Enson ydinliiketoimintoihin. Esimerkiksi Kemin ja Oulun tehtaille pakkauslavoja valmistaa Oplax Oy.

Paperiliiketoiminnassa on vielä todennäköisesti tulossa säästökierros, joka kohdistunee voimakkaimmin Anjalan tehtaaseen sekä mahdollisesti myös Veitsiluodon tehtaaseen Kemissä. Mikäli suunnitelma Varkauden tehtaan muuttamiseksi kartonkitehtaaksi ei kannata, suljettaneen  Varkauden tehdas melko pian. Paperiliiketoiminnan säästöt aiheuttavat todennäköisesti tehtaiden tai konelinjojen sulkemisia.

keskiviikko 7. elokuuta 2013

UPM uusii organisaatiorakennettaan

UPM uusii organisaatiorakennettaan ja jatkossa liiketoiminta-alueet ovat: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe ja UPM Plywood. Merkittävin muutos nykyiseen verrattuna on paperiliiketoiminnan jakaminen Euroopan ja Aasian liiketoiminta-alueisiin. Perussyynä jakoon on Euroopan paperimarkkinoiden vaikeudet, ja uusi liiketoimintarakenne mahdollistaakin omistusrakenteen muutokset Euroopan paperiliiketoiminnassa tarvittaessa. Euroopan paperiliiketoiminnan johto sijaitsee Augsburgissa, Saksassa.

Mielenkiintoista uudessa UPM Paper Asia-organisaatiossa on se, että siihen kuuluvista kolmesta paperitehtaasta kaksi on Suomessa (Tervasaari ja Jämsänkosken tarrapaperikoneet). Kolmas tehdas on Changshu Kiinassa, jonne ollaan rakentamassa uutta tarrapaperikonetta. UPM Paper Asian pääkonttori tulee olemaan Shanghaissa. 

Biorefining-liiketoimintaryhmään kuuluvat sellutehtaat, sahat ja Lappeenrantaan rakenteilla oleva biojalostamo. Uudessa jaossa sahat vaikuttavatkin olevan sellutehtaiden raaka-ainetta syöttäviä osastoja, joista saadaan "sivutuotteena" sahatavaraa (vrt aika, jolloin Yhtyneet Sahat Oy oli vahvasti oma yritys osana Yhtyneitä paperitehtaita). UPM on jo aiemmin kertonut keskittävänsä sahoja sellutehtaiden yhteyteen integraattiperiaatteella. Tällä hetkellä esimerkiksi Seikun (Pori) ja Korkeakosken (Juupajoki) sahat toimivat erillään kaukana yhtiön sellutehtaista. Kajaanin sahasta luopumisen yhtenä perusteena oli sahan jääminen kauaksi paperi- tai sellutehtaasta Kajaanin paperitehtaan sulkemisen myötä. Kun sahojen uusinnan aika tulee, lieneekin uuden sahan paikka suuren sellutehtaan sisältävän integraatin vieressä. Suomesta kyseeseen tulevat lähinnä Kymi ja Kaukas, joissa on tehokkaat sellutehtaat. Ilmeisesti UPM haluaa kuitenkin olla sahaliiketoiminnassa mukana lähinnä integraattien muodossa.

Kuka sitten olisi hyvä kumppani UPM Paper Europelle? Kumppanin tulisi olla tarpeeksi suuri, jotta kapasiteetin tehostamistoimet voidaan toteuttaa järkevästi. Stora Enson painopaperiliiketoiminnan yhdistäminen UPM Paper Europeen ei olisi ehkä kovinkaan kaukaa haettua. Stora Ensolla on tarpeeksi vahva tukijalka kartonkipuolella, joten huonosti kannattavan painopaperiliiketoiminnan uudelleenjärjestely lienee mahdollista. Tämä tarkoittaisi loppua Suomessa ainakin Anjalan paperitehtaalle.

Toisena vaihtoehtona on Norske Skog. Yhtiö on keskittynyt vaikeuksissa oleviin painopapereihin ja yhdistyminen lienee väistämättä edessä, jotta liiketoiminta pysyy uskottavassa mittakaavassa. Selvää lienee, että kilpailuviranomaiset estävät tätä suuremmat järjestelyt, joten kolmen tai useamman suurehkon yhtiön liittymä ei liene mahdollinen. Ruotsalainen Holmen voidaan kuitenkin nostaa mukaan peliin, mutta pienempänä toimijana sillä ei ole niin suurta merkitystä.


tiistai 2. heinäkuuta 2013

Tecta yrittää Juankoskella

Premium Board siirtyy sivuun Juankosken kartonkitehtaan toiminnasta ja uutena yrittäjänä peliin lähtee Tecta Oyj. Myös Savon Sanomat on uutisoinut aiheesta. Rahoittajina ovat mm. Nemea-pankki ja Emil Aaltosen säätiö. Uusien rahoittajien  tavoitteena on kerätä kymmenen miljoonaa euroa elokuun loppuun mennessä. Uuteen yhtiöön on liitetty myös J.T. Bergqvist, joka on aiemmin vaikuttanut mm. Nokian verkkojen parissa.YTJ:stä ei kuitenkaan löydy hakusanalla "Tecta" yhtään saman nimistä yritystä.

Juankosken kartonkitehtaalla on edessään suuret haasteet, jotta siitä tulisi edes nollatulokseen pystyvä. Kartonkikone on pieni ja etenkin kapea, joten kannattavan tuotannon tekeminen sillä on haasteellista. Koneella valmistettavien tuotteiden on oltava ylivoimaisen hyviä, asiakasrajapinnan kunnossa ja alkuvaiheen rahoitus vakaalla pohjalla, jotta toiminnasta saadaan kannattavaa. Suuri kysymysmerkki on täysin eri liiketoiminta-alueelta tulevat vaikuttajat, joiden osaamisesta kartonginvalmistuksesta ei ole näyttöjä.

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Stora Enson säästöohjelma jatkuu - Ammattiliitto Pro arvostelee yhtiön toimia

Stora Enso vähentää jälleen 2500 henkilöä maailmanlaajuisesti, joista 650 Suomesta. Vähennykset jakautuvat tasaisesti organisaation kaikille tasoille "kannon nokasta" lähtien.

Toimihenkilöiden ammattiliitto Pro arvostelee kovin sanoin Stora Enson jatkuvia henkilöstövähennyksiä. Pron puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan "yksittäinen teekkari" tuhoaa suuren osan suomalaisesta metsäteollisuudesta. (toim. huom. Jouko Karvinen on koulutukseltaan diplomi-insinööri).

Pron ja Antti Rinteen olisi tärkeää ymmärtää, että metsäteollisuus - ja etenkin paperiteollisuus - on suuren rakennemuutoksen keskellä. Etenkin painopapereiden kysyntä laskee nopeasti ja tuotantolaitosten muuntaminen korvaaville tuotteille on varsin haasteellista ja monissa tapauksissa mahdotonta ja sitä kautta myös kannattamatonta. Henkilöstöäkään ei voi pitää töissä ilman asiakkaita.

Osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Lisäksi osakeyhtiön keskeisenä tarkoituksena on mahdollisimman korkean omistaja-arvon tuottaminen osakkeenomistajille sekä osakekurssin vahvistumisen että osinkotuottojen muodossa. Säännöt ovat samat kaikille osakkeenomistajille - myös valtiolle. Parempi, että valtio on omistajana yhtiössä, joka on kannattava, kuin yhtiössä, joka ei tuota arvoa omistajalle.

Pron olisi tärkeä ymmärtää, että muutosvastarinta ei ole rakennemuutostilanteessa oikea toimintatapa. Tilanne on kaikkien osapuolten kannalta pääosin huono. Tärkeää olisi kuitenkin löytää uusia ratkaisumalleja, jolloin haitat olisi mahdollista minimoida. Muutoksen kautta on mahdollista synnyttää uusia toimialoja ja sitä kautta työpaikkoja. Huono esimerkki muutosvastarinnasta on Kemijärven massaliike ja hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Kajaanin paperitehtaan alasajon jälkeen aktiivisella ja ammattitaitoisella toiminnalla syntyneet työpaikat.

Edellä esitettyjen argumenttien perusteella pitäisi olla selvää, että Pron tulisi valita uusi toimintatapa, joka ajaa paremmin jäsenistön etuja. Valitettavan usein ammattiyhdistystoiminnassa on mukana politiikkaa ja henkilöiden omien etujen tavoittelua. Pron puheenjohtaja Antti Rinne on puoluekannaltaan sosiaalidemokraatti.

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Varkauden paperikone tuottamaan aallotuskartonkia?

Stora Enso selvittää Varkauden hienopaperikoneen PK3 muuttamista aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaksi kartonkikoneeksi, jonka kapasiteetti olisi toteutuessaan noin 350 000 t/a. Alustavan selvityksen perusteella hanke vaikuttaa kannattavalta. Varsinainen selvitys valmistuu alkuvuodesta 2014. Kone valmistaa tällä hetkellä päällystettyä ja päällystämätöntä hienopaperia 285 000 t/a. Koneen leveys on 7700 mm ja kone on otettu käyttöön vuonna 1961. Kone on uusittu useita kertoja - viimeksi vuonna 2007. Varkauden tehdasintegraattiin kuuluu paperikoneen ohella myös sellutehdas, jonka tuotanto käytetään kokonaan paperikoneella. Varkaudessa valmistettiin aiemmin yhdellä koneella hylsykartonkia kierrätyskuidusta. Tuotanto päättyi vuonna 2008. Vastaavia hankkeita on käynnissä muuallakin. UPM:ltä Stracelin tehtaan ostanut VPK:n ja Klingelen yhteenliittymä on muuttamassa Stracelin konetta aaltopahvin raaka-aineen tuotantoon.

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Pasi Laine Valmetin toimitusjohtajaksi

Metson jakautumisesta syntyvänyhtiön nimeksi tulee Valmet Oyj. Valmetin toimitusjohtajaksi on nimitetty Pasi Laine (s. 1963). Laine vastaa Metson massa, paperi ja voimantuotanto-segmentistä sekä on Metso-konsernin varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen ja on ollut yrityksen palveluksessa vuodesta 1998.

maanantai 29. huhtikuuta 2013

Konsulteilla lista suljettavista koneista

Demokraatti (Demari) kertoo jutussaan sen tarkemmin määrittelemättä "konsulteista", joilla olisi lista suljettavista koneista. Eri tahot analysoivat tuotantolaitoksia ja -linjoja ja sitä kautta arvioivat myös niiden elinkelpoisuutta. Alla on jälleen jo suurelta osin tuttu listaus uhanalaisista konelinjoista ja se voisi näyttää vaikka tältä (ei järjestyksessä):

(Kone, mahdollisen sulkemisen syy)

1. Stora Enso Anjalan paperitehdas, Paperikone PK2, ylikapasiteetti, vanhentunut tehdasinfra, energiaa kuluttava massanvalmistus (Inkeroisten kartonkikone on pieni oljenkorsi)
2. Stora Enso Anjalan paperitehdas, Paperikone PK2, ylikapasiteetti, vanhentunut tehdasinfra, energiaa kuluttava massanvalmistus (Inkeroisten kartonkikone on pieni oljenkorsi)
3. Stora Enso Veitsiluodon paperitehdas, Paperikone PK1, ylikapasiteetti, vanhentunut kone (kapea + hidas)
4. Stora Enso Varkauden paperitehdas, Paperikone PK3, ylikapasiteetti, tehdasyksikön pieni koko
5. UPM Jämsänkosken paperitehdas, Paperikone PK5, ylikapasiteetti, energiaa kuluttava massanvalmistus
6. Sappi Kirkniemen paperitehdas, Paperikone PK2, ylikapasiteetti, hidas kone

Lisäksi Lohjan paperitehtaan (Mondi 2 konetta) tulevaisuus riippuu konsernin strategiasta. Tehdas on kaipaisi joka tapauksessa investointeja. Myös UPM:n Kaipolan tehtaalta voidaan sulkea kone konsernin sisäisen vertailun perusteella kapasiteetin vähentämiseksi.

Kaikissa sulkemisissa merkittävä syy on vertailu konsernin sisällä, jonka perusteella paremmat koneet jatkavat. Vahvimpia ovat tehokkaat - suurilla koneilla bulkkituotteita valmistavat tehtaat sekä  erikoistuotteita valmistavat koneet ja tehtaat. Yksittäisen koneen elinkelpoisuutta parantaa se, että konsernin muilla koneilla ei valmisteta samaa tuotetta (ja että valmistettava tuote on elinkelpoinen)

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Stora Enso aloittaa uuden säästöohjelman - suunta pois papereista

Stora Enso aloittaa uuden säästöohjelman, jonka tavoitteena on 200 miljoonan euron säästöt Printing & Reading sekä Building & Living-liiketoiminta-alueilla. Liiketoiminta-alueet on tarkoitus yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi. Säästöohjelman perustella vaikuttaa siltä, että yhtiön pitkän aikavälin strategiana on suuntautua pois perinteisistä paino- ja toimistopapereista ja suuntautua enemmän kannattavampiin kartokeihin ja muihin liiketoimintoihin.

Tällä kertaa säästöt kohdistuvat pääasiassa hallintoon, mutta samoista syistä tultaneen näkemään myös tuotantolinjojen sulkemisia jollakin aikataululla. Sulkemiset kohdistunevat kannattamattomiin ja elinkaaren loppupäässä oleviin tuotantolaitoksiin. Todennäköisiä säästöjen kohteiksi joutuvia tuotantolaitoksia ovat Suomessa Anjalan paperitehdas, Varkauden paperitehdas sekä Veitsiluodon ykköskone.

Ruotsissa pelkästään sanomalehtipaperia valmistava Hylten tehdas on myös säästölistan kärkipäässä. Hylten ykköskone suljettiin vuonna 2012 ja kakkoskone suljetaan tänä vuonna. Tehtaalla on sulkemisten jälkeen kaksi suurehkoa sanomalehtipaperikonetta. Sanomalehtipaperin valmistus on nykyisellään melko huonoa bisnestä ja tilanne huononee koko ajan, joten koko Hylten tehdas lienee vaarassa. Myös Nymöllan tehtaalla on kaksi varsin kapeaa ja hidasta toimistopapereita valmistavaa konetta. Sulkemisia voi olla edessä myös Saksassa, jossa yhtiöllä on kilpailijoihin verrattuna pieniä tuotantoyksiköitä.

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Rauman paperikone PK3 suljettu

Rauman paperitehtaan paperikone PK3 suljettiin tänään 19.4.2013 puolilta päivin. Työt päättyivät 87 työntekijältä. Koneen mukana suljetaan myös kuumahiertämö 1. Rauman tehtaanjohtana toimii aiemmin Kajaanissa tehtaanjohtajana toiminut Kari Pasanen.

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Metso jakautumassa kahdeksi yhtiöksi

Konepajayhtiö Metso on jakautumassa kahdeksi yhtiöksi. Suunnitelman mukaan nykyiseen yhtiöön jäisi kaivos ja maarakennus sekä automaatio ja uuteen perustettavaan - Helsingin pörssissä listattuun - yhtiöön massa-, paperi- ja voimantuotantotoimialat. Jakautuminen suoritettaisiin toteutuessaan osittaisjakautumisena vuoden 2013 aikana.

Uuden yhtiön nimivalinnasta tulee mielenkiintoinen prosessi. Metso on vasta nyt vakiintunut nimenä paperiteollisuuden laitteiden toimittajana. Entinen Valmet Paper Machinery-nimi on edelleen vahva ja monet asiakkaat puhuvat edelleen Valmetin paperikoneista. Nyt voisikin olla oikea aika ottaa vanha nimi takaisin käyttöön. koska sillä on edelleen selvää brändiarvoa.

Valmet-tuotemerkki oli viimeksi Komatsun käytössä, jolla se valmisti Ruotsissa metsäkoneita Valmet-merkillä. Valmet-tuotemerkin käyttö loppui vuonna 2011. Metso omistaa ainakin www.valmet.com että www.valmet.fi verkkotunnukset.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Simpeleen ja Äänekosken paperikoneet myyty

Simpeleen ja Äänekosken suljetut paperikoneet on myyty. Äänekosken paperikone on myyty Espanjaan. Kauppaan eivät kuuluneet kalanterit ja päällystyskone. Myös Simpleen paperikone on myyty. Muita suljettuja paperikoneita, joita ei ole vielä myyty tai purettu ovat Mäntän paperikone PK5, Kymin PK7, jonka myynti Venäjälle peruuntui. Nokian paperitehtaan PK8:n purkaminen on aloitettu.

torstai 21. helmikuuta 2013

Myllykosken höyryvoimalaitos myynnissä

UPM lienee luopunut höyryä tarvitsevan teollisuuden saamiseksi Myllykosken tehdasalueelle. Tämän voi päätellä siitä, että tehtaan höyryvoimalaitoksen nykyaikaiset kattilat (K6, K7, K8, K9) ja turbiinit VP2 ja VP4 syöttövesilaitoksineen on laitettu myyntiin Varaoke Oy:n kautta. Kattilat K7-K9 ovat Foster Wheelerin toimittamia vuonna 2001. Turbiinit ovat vuosilta 1962 (De Laval) ja 2009 (Siemens). Myytävä kokonaisuus sisältää lisäksi vedenpuhdistus- ja syöttövesilaitteet.

Linkki ilmoitukseen

tiistai 5. helmikuuta 2013

Stora Enson vuoro sulkea Ruotsissa - sanomalehtipaperin alamäki jyrkkenee

Stora Enso sulkee Ruotsissa kaksi sanomalehtipaperikonetta. Hylten tehtaalla suljetaan paperikone PM 2, jonka kapasiteetti on 205 000 t/a. Kvarnsvedenin tehtalta suljetaan PM 11, jonka kapasiteetti on 270 000 t/a. Suljettavien koneiden kapasiteetti vastaa 3,4 % Euroopan sanomalehtipaperin kapasiteetista. Hylten ja Kvarnsvedenin tehtaat ovat Stora Enson ainoat sanomalehtipaperitehtaat Pohjois-Euroopassa.

Hylten suljettava kakkoskone on käynnistetty vuonna 1974 ja sen leveys on 8400 mm. Koneen nopeus on 1200 m/min. Stora Enso sulki Hylten PM 1:n (1972 - 8400 mm - 180 000 t/a - 1040 m/min) viime vuonna. Tehtaalle jää vielä kaksi suurehkoa sanomalehtipaperikonetta: vuonna 1979 valmistunut PM 3 ja 1984 valmistunut PM 4. Kaikki koneet ovat leveydeltään 8400 mm.

Kvarnsvedenin tehtaalla on tuotantokäytössä  neljä paperikonetta:


  • PM 8  (5480 mm, 1000 m/min, käynnistetty 1931, 120 000 t/a)
  • PM 10 (8402 mm, 1150 m/min, käynnistetty 1969, uusittu 1994, 200 000 t/a) 
  • PM 11 (8680 mm, 1550 m/min, käynnistetty 1988, 270 000 t/a)
  • PM 12 (11040 mm, 1750 m/min. käynnistetty 2005, 420 000 t/a)
Kvarnsvedenin vuonna 1956 valmistunut PM 9 (SC-paperi, 135 000 t/a) suljettiin vuonna 2005 PM12:n valmistumisen yhteydessä. PM 8 ja PM12 valmistavat SC-paperia. PM 10 valmistaa erikoissanomalehtipaperia.

Stora Enson Kvarnsvedenin paperitehdas Borlängessä
Sanomalehtipaperi alkaa olla tuotteena ongelma ja pelkästään sitä valmistavat tehtaat uhanalaisia. Pienenä oljenkortena Hylten ja esimerkiksi Suomessa UPM:n Kaipolan kohdalla ovat kierrätyskuituun perustuvat tuotantoprosessit. Suomessa ei enää valmisteta normaalia sanomalehtipaperia muualla kuin Kaipolassa.

Sanomalehtipaperi oli pitkään sekä Suomessa että Ruotsissa metsäyhtiöiden tärkeä vientituote. Tilalle pitäisi - tai siis olisi jo pitänyt - löytää korvaava suuren volyymin tuote. Korvaavaa tuotetta ei kuitenkaan ole löytynyt ja lajinvaihdon sijaan nykyään koneet romutetaan varsin helposti. Toisaalta teknologia on halventunut ja uudelle lajille kannattaa rakentaa monessa tapauksessa kokonaan uusi kone - yleensä eri paikkaan kuin suljettava kapasiteetti.

torstai 24. tammikuuta 2013

UPM:n Stracelin tehdas Blue Paperille

UPM on tehnyt sopimuksen Stracelin tehtaan myymisestä VPK Packaging Group NV:n ja Klingele Papierwerken muodostamalle Blue Paper SAS:lle. Kauppa sisältää tehtaan laitteineen ja osan tehtaan maa-alueesta.Blue Paper ryhtyy valmistamaan tehtaassa kierrätyskuidusta valmistettavaa aallotus- ja pintakartonkia. Yritys tarjoaa työtä noin 130:lle henkilölle. Tontilla näyttäisi olevan hyvin tilaa laajentaa tehdasta tulevaisuudessa.

UPM:n valmistamien painopaperien kysyntä on alamäessä. Olisikohan UPM:n kohta järkevää hyödyntää paperinvalmistusoaamista kartonkien valmistuksessa ja laajentaa toimintaa usean muun metsäyhtiön tavoin kasvaville kartonkipakkausmarkkinoille? Biopolttoaineista tai muista UPM:n valmistamista uusista materiaaleista, kuten puumuovikomposiitista ei ole vielä aikoihin korvaamaan taantuvaa paperinvalmistusta.

torstai 17. tammikuuta 2013

UPM karsii heikkoa painopaperikapasiteettia - myös Rauman PK3 suljetaan

UPM-Kymmene sulkee pysyvästi Rauman paperitehtaan paperikone PK3:n ja Saksassa sijaitsevan Ettringenin tehtaan paperikone 4:n. Lisäksi pieni Ranskassa sijaitseva Docellesin tehdas myydään tai siitä luovutaan muuten. Yhtiön tavoitteena on sulkea 580 000 tonnia painopaperin tuotantokapasiteettiä Euroopassa. Henkilöstöä vähennetään 860 henkilöä. Suljettavat koneet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa, tuotepaletti rajallinen tai kannattavuus heikko.

Rauman paperitehdas valmistaa 1 210 000 t/a SC- ja LWC-papereita vuodessa yhteensä neljällä paperikoneella. Suljettava kone on SC-paperikone. Kone on otettu käyttöön vuonna 1980 ja sen leveys on 8350 mm. Koneen kapasiteetti on 250 000 t/a. Raumalta vähennettävä henkilöstömäärä on noin 90 henkilöä.

Ettringenin tehtaalla suljettava SC-paperikone PM4 on käynnistetty vuonna 1984 ja sen kapasiteetti on noin 170 000 t/a. Tehdas valmistaa paperia yhteensä 460 000 t/a kolmella koneella ja työllistää yhteensä 580 henkilöä.

Docellesin tehdas valmistaa 160 000 t/a päällystämätöntä puuvapaata paperia ja työllistää 175 henkilöä. UPM on myös sulkenut vuoden 2012 lopulla Stracelin suurehkon paperikoneen, joka valmisti 270 000 t/a SC-paperia. 

Suomessa UPM valmistaa Rauman ohella SC-paperia myös Jämsänkoskella. Jämsänkosken koneet ovat suurempia ja teknisesti uudempia. Lisäksi Jämsänkosken tehdas toimii integraattiperiaatteella lähellä sijaitsevan Kaipolan paperitehtaan kanssa. Jämsänkoskella valmistetaan hyväkatteista tarrapaperia, joka on kasvava toimiala. Samassa tehtaassa toimivat painopaperikoneet ovat kannattavampia, kun niiden integraattiapuna on tarrapaperia valmistavat erikoispaperikoneet. Jämsänkosken sijainnista huolimatta Jämsänjokilaakson kokonaisuus on parempi, kuin rannikolla sijaitsevalla Raumalla. Toimenpiteiden seurauksena UPM:llä on uusin ja tehokkain tuotantokoneisto lähes kaikissa sen valmistamissa paperilajeissa ja sen asema kutistuvilla paperimarkkinoilla on varsin vahva.