maanantai 15. joulukuuta 2014

Valmet päätoimittajaksi Husumin kartonkikoneuusintaan

Valmet toimittaa Metsä Boardin Husumin tehtaalle paperikoneen muutostyön kartonkikoneeksi. Uusinta käsittää kokonaan uuden märkäpään sekä päällystyskoneen, pituusleikkurin ja pakkauskoneen uusinnat. Koneen kuivausosa pysynee pääosin entisellään. Koneen kapasiteetti on noin 400 000 t/a ja sen on määrä käynnistyä vuonna 2016. Tilauksen arvo on 60-70 miljoonaa euroa. Tilaus työllistää etenkin Jyväskylässä.

Koneen leveys on 6660 mm ja sillä valmistetaan 180-350 g/m2 taivekartonkilajeja. Koneen suunnittelunopeus on 1000 m/min.

lauantai 13. joulukuuta 2014

Uetersenin tehdas vihdoin kaupaksi

Stora Enso myy tappiollisen erikois- ja päällystettyä hienopaperia valmistavan Uetersenin tehtaan Perusa Partners Fund 2-osakerahastolle. Rahaston omistaja Perusa GmbH on yritys, joka kehtitää muutosta tarvitsevia yrityksiä ja liiketoimintayksiköitä myyntikuntoon.

Onkin todennäköistä, että mikäli tehtaan kehittäminen onnistuu, on Uetersenin tehtaalla muutamien vuosien kuluttua jälleen uusi teollinen omistaja, esimerkiski Brigl & Bergmeister. Stora Enson aiemmin suunnittelema myynti Brigl & Bergmeisterille ei onnistunut, koska Saksan kilpailuviranomainen esti myynnin.

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Sellu pelasti Husumin - Metsä Board luopuu papereista

Metsä Board muuttaa Husumin tehtaan kokonaan kartongin tuotantoon. Yhtiö investoi 170 miljoonaa euroa uuteen taivekartonkikoneeseen Husumissa. Investointi on samaa kokoluokkaa Stora Enson Varkauden kartonkikoneprojektin kanssa. Investointi parantaa Metsä Boardin liiketulosta noin 50 miljoonaa euroa vuodessa - täysimääräisesti vuodesta 2018 alkaen. Vahvana ehdokkaana laitetoimittajaksi uudelle linjalle on Valmet, mutta myös Voith lienee varteenotettava ehdokas.

Husumin tehtaan kolmesta konelinjasta yksi on valmistanut laineria vuodesta 2013 alkaen ja tällä hetkellä tuotanto on noin 100 000 t/a. Myös lainerin tuotantoa on tarkoitus lisätä. Tehtaan myyminen oli yksi vaihtoehto, ennen kuin Metsä Board päätti muuntaa Husumin kartonkitehtaaksi. Yksikön myyminen paperitehtaana olisi kuitenkin ollut varsin vaikeaa taantuvilla paperimarkkinoille ja tehtaaseen kuuluvan suuren sellutehtaan tarjoamat muut mahdollisuudet olisi jätetty käyttämättä. Sellutehtaan koko tuotanto käytetään Husumissa. Sen lisäksi Husum imaisee tulevaisuudessa myös lähes koko Kaskisten kemihierretehtaan (BCTMP) tuotannon. Joutsenon massatehdas toimittaa massan Takon tehtaalle Tampereella.

Tappiollinen Gohrsmühlen tehdas on tarkoitus myydä jo vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Mikäli myynti ei toteudu, lienee vaihtoehtona tehtaan sulkeminen. Tuotteiden (erikoispaperi ja etikettipaperi) puolesta tehtaalle luulisi löytyvän ostaja, mutta kysymysmerkkinä on, haluaako kukaan ostaa vanhentuvaa ja taantuvilla markkinoilla toimivaa tehdasta. Metsä Boardin edeltäjä M-real suunnitteli tehtaan divestointia jo vuonna 2011. Tällöin ainoastaan osa tuotannosta lopetettiin. Gohrsmühlen tehtaan myymisen tai sulkemisen jälkeen Metsä Boardilla on tuotantoa ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa. Ei olisi mitenkään mahdoton ajatus, että yhtiö hankkisi lisää kannattavaa tuotantoa myös ulkomailta yritysostojen muodossa.

maanantai 1. joulukuuta 2014

Kotkamills investoi

Kotkassa ja Malesiassa toimiva Kotkamills investoi laminaattipapereiden tuotantoon. Investoinnin kokonaisarvo on noin 13 miljoonaa euroa. Ensimmäisessä vaiheessa investointi kohdistuu Malesian tehtaalle ja se on valmiina vuoden 2015 lopussa. Toisessa vaiheessa - vuonna 2016 - investoidaan myös Kotkan tehtaalle, jossa lisätään tuotantokapasiteettiä ja kasvatetaan tuotevalikoimaa. Imprex-laminaattipapereiden tuotanto työllistää noin 90 henkilöä. Kotkamills työllistää yhteensä noin 500 henkilöä ja yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli 265 Meur.

torstai 13. marraskuuta 2014

UPM supistaa tuotantoa Euroopassa

UPM supistaa tuotantoa Euroopassa. Suomessa konelinjoja suljetaan Kaukaalta (PK2, LWC, 235 000 t/a) ja Jämsänkoskelta (PK5, SC, 235 000 t/a). Lisäksi sanomalehtipaperikoneita suljetaan Chapellesta (PM3) ja Shottonista (PM1, 215 000 t/a). Chapellen kone on ongelmallisen tuotteen lisäksi pieni ja vanhanaikainen (alkuperäinen valmistusvuosi 1953, leveys n. 6 m, 130 000 t/a). Näillä toimilla tavoitellaan 150 miljoonaan euron säästöjä vuodessa. UPM:n talousjohtaja Tapio Korpeisen mukaan yhtenä syynä konelinjojen sulkemiseen Suomessa ovat joustamattomat työmarkkinat: joustoja ei juurikaan löydy työajassa.

UPM on suurista suomalaisista metsäyhtiöistä ainoa, joka ei ole saanut kunnon "investointivaihdetta" päälle. Tärkein syy tälle on yhtiön tuotevalikoima, jossa painopaperit ovat suuressa roolissa ja pakkaustuotteet puuttuvat kokonaan. Samalla kun painopaperin kulutus pienenee yhä jyrkemmin, ei korvaavia tuotteita ole löytynyt samalla nopeudella. Toistaiseksi UPM pysyy pinnalla taantuvissa tuotteissa vahvan tuotantokoneiston avulla.

Näiden sulkemisten perusteella voinee tehdä kaksi vaihtoehtoista johtopäätöstä: UPM joko virittää oman tuotantokoneiston entistä kilpailukykyisemmäksi ja käyttöasteet korkeiksi sekä jatkaa aiemmasta arviostani poiketen Euroopan painopaperitehtaiden operointia yksin entistä tehokkaampana toimijana. Vaihtoehtoisesti UPM on edelleen yhdistämässä Euroopan painopaperitoiminnot jonkun toisen toimijan (tai toimijoiden) kanssa siten, että molemmilla yhteensä on tehokas ja hyvillä käyttöasteilla toimiva ja riittävän suuri tuotantokapasiteetti painopapereissa. Tätä kautta saavutetaan esimerkiksi hinnoitteluvoimaa.

Painopapereissa nähdään vielä varmasti sulkemisia sekä Stora Enson että UPM:n tehtailla. Joka tapauksessa loputtomasti kapasiteettiä ei voida ainoastaan sulkea. Mikäli biodiesel ja muut vaihtoehtoiset nykystrategian mukaiset liiketoiminnat eivät tuota haluttua tulosta, on UPM:llä edessään strategian uudelleenarviointi. Esimerkiksi Kymin tehdasintegraatissa UPM on rakentamassa sellun kuivauskonetta entisen paperikone PK7:n paikalle. Tämä mahdollistaa sellun myynnin talon ulkopuolelle, mikäli paperikoneiden tuotteilla ei ole kysyntää tai paperin hinta ei ole kannattavalla tasolla. Jossakin vaiheessa varmasti mietitään, voidaanko sellu jalostaa muuksi kuin nykystrategian mukaisiksi tuotteiksi myös itse.

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Nokian paperitehdas supistaa tuotantoa

Nokian paperitehdas näyttää kärsivän SCA:n uudessa strategiassa. Tehtaalta vähennetään suunnitelman mukaan noin 80 henkilöä, kun tuotantoa siirretään Sovetskin tehtaalle Venäjällä. Aiemmin Georgia-Pacificin omistuksessa Nokian tehdas toimitti paperia aina Moskovaan saakka ja strategiana oli palvella Venäjän markkinoita Suomesta käsin. Pehmopaperin kuljettaminen pitkiä matkoja ei kuitenkaan ole kannattavaa, koska paperi on varsin tilaa vievää. Pehmopaperia kannattaa tuoda kauempaa vain, mikäli paikallista tuotantoa ei ole.

SCA:lla on Venäjällä pehmopaperitehtaat Suomen rajan tuntumassa Svetogorskissa (ent. Enso) ja Sovetskissa Tulan alueella Moskovan lähellä. Etenkin Sovetskin uudehko tehdas syö Nokian tehtaan kannattavuutta. Tehtaalla on vuoden 2014 alussa startannut italialaisen A.Cellin toimittama 5,4 m leveä pehmopaperikone, jonka vuosikapasiteetti on noin noin 60 000 t. Lisäksi tehtaalla on pienempi 30 000 t/a paperikone. Svetogorskin tehtaan kapasiteetti on 43 000 t. Pehmopaperin kulutus kasvaa Venäjällä ja Pietarin ja Moskovan ympäristöt ovat tärkeimpiä markkina-alueita.

Sovetskin tehtaan tuotantoa on esitelty videolla (venäjäksi).
The 5.4 m wide PM, supplied by A.Celli
The 5.4 m wide PM, supplied by A.Celli

torstai 6. marraskuuta 2014

Andritz uusii Varkauden sellutehtaan - Imatralla mittava investointi kartonkikoneeseen

Stora Enso on valinnut Andritzin Varkauden sellutehdasprojektin päätoimittajaksi. Investointi käsittää kuitulinjan, haihduttamon, kaustisointilaitoksen, soodakattilan sekä kierrätyskuitulaitoksen uusinnat. Jo aiemmin Stora Enso tilasi Valmetilta paperikone PK3:n muutostyön kartonkikoneeksi. Investoinnin kokonaisarvo on noin 110 miljoonaan euroa, josta Valmetin osuus on noin 30 miljoonaa euroa. Andritzin tilaus tuo työtä myös Suomeen - lähinnä yhtiön Kotkan toimipisteeseen. Lisäksi projektista hyötyvät lukuisat alihankkijat kotimaassa. Näillä investoinneilla Varkauden tehdas välttää muuten lähes varmana pidetyn sulkemisen. Pelastajaksi muodostui tehdasintegraatissa toimiva sellutehdas, joka esimerkiksi UPM:n edesmenneltä Kajaanin tehtaalta puuttui.

Stora Enso kertoi myös investoivansa Imatran tehtaan kartonkikone KA5:n laadun- ja kustannustehokkuuden parantamiseen 27 miljoonaa euroa. Investoinnilla uusitaan kartonkikoneen päällystysosaa, rullapakkauslinjaa sekä pituusleikkuria. Investointi valmistuu syksyllä 2015. Koneen kapasiteetti nousee noin 20 000 t/a. Hankkeen toimittajia ei vielä ole kerrottu, mutta tässäkin kotimaiset toimittajat ja alihankkijat lienevät vahvoilla.

Kartonkikone KA5 on otettu käyttöön vuonna 1965 ja se on valmistumisvuoden mukaan uusin tehtaan neljästä kartonkikoneesta. Tehtaalla on lisäksi kaksi erikois- ja voimapaperia valmistavaa konetta, joista voimapaperikone on vuokrattu Kotkamills-yhtiölle. Hienopaperia valmistanut paperikone PK8 suljettiin vuonna 2010. Kartonkikone KA1:n sulkemista suunniteltiin vuonna 2008, mutta sulkeminen peruttiin myöhemmin yhtiön ja etenkin Imatran tehtaiden painopisteen siirtyessä paperinvalmistuksesta kartonginvalmistukseen. Imatran tehtaille vuodesta 1950 toteutetut investoinnit ovat osoittautuneet pääosin erinomaisiksi. Vuosikymmeniä sitten tehdyt investoinnit ovat maksaneet itsensä takaisin ja myös tehtaan tulevaisuus näyttää vahvalta. Tärkeänä kilpailuetuna on myös tuotantoyksikön koko.