Kajaanin paperitehdas suljetaan lähipäivinä ja lähes 90-vuotinen paperinvalmistuksen historia Kajaanissa päättyy. Tehdas on koko olemassaoloajan sijainnut Tihisenniemellä. Metsäteollisuus laajemmassa mittakaavassa alkoi Kajaanissa vuonna 1907, jolloin saha aloitti toimintansa Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö-nimellä. Vuonna 1909 käynnistyi sulfiittisellutehdas, joka toimi vuoteen 1982 saakka. Kajaanissa on valmistettu myös metsäkemian tuotteita sellutehtaan yhteydessä. Yrityksen nimi vaihtui Kajaani Oy:ksi vuonna 1945. Osa Yhtyneet Paperitehtaat Oy-konsernia tehtaasta tuli vuonna 1989 ja edelleen UPM-Kymmene Oyj:tä vuonna 1996.
Karlstads Mekaniska Verkstadin valmistama paperikone PK1 valmistui vuonna 1919 ja se oli toiminnassa vuoteen 1983. Koneen vuosituotanto oli noin 25 000 t. 1980-luvun puolivälissä kone myytiin Kiinaan, ilmeisesti Qingdao-nimiseen kaupunkiin. Olisikin mielenkiintoista tietää, vieläkö kone on Kiinassa toiminnassa.
Kajaanissa on lähes 90 vuoden aikana valmistettu monenlaista paperia. Pääasiassa sanomalehtipaperia ja superkalanteroitua päällystämätöntä aikakauslehtipaperia, mutta myös esimerkiksi kirja- ja tapettipapereita. Suurin osa näistä on valmistettu tehtaan nykyisillä koneilla eli PK2, PK3 ja PK4. PK2 (Valmet) aloitti tuotantonsa vuonna 1963 allround-koneena. Sittemmin koneen tuotteeksi on vakiintunut SC-aikakauslehtipaperi. PK3 (Valmet) valmistui kesällä 1971 sanomalehtipaperikoneeksi ja on sittemmin muutettu valmistamaan sanomalehtipaperin erikoislaatuja. Koneella on valmistettu myös luettelopapereita. PK4 (Valmet) valmistui yhtiön 75-juhlien yhteydessä vuonna 1982 (linkki videoon, YLE Elävä Arkisto). Kone on alusta saakka valmistanut sanomalehtipaperia ja se on eräs suurimmista paperikoneista Suomessa.
Kuvia (kaleva.plus)
Kajaanin paperi on jo vuosikymmeniä ollut tunnettu korkeasta laadustaan ja tuotekehitykseen on panostettu tehtaalla vahvasti. Viimeisimpänä tuotekehityksen tuloksena oli paperin valmistaminen männystä vuonna 2007 asennettua koelinjaa käyttäen. Kokeilusta saadut tulokset ovat myönteisiä.
Kuitenkaan myönteiset tuotekehitystulokset eivät pelastaneet tehdasta. Pääasiallisena syynä tehtaan sulkemiseen oli paljon energiaa kuluttava massanvalmistus. Kajaanin paperi ei myöskään ole tarpeeksi pitkälle jalostettua varsinkin kun se valmistetaan kaukana pääasiakkaista - Keski-Euroopan suurista lehtitaloista, jolloin myös kuljetuskustannukset ovat merkittävässä osassa. Tehdas on myös harvoja sanomalehtipaperitehtaita Euroopassa, joka käyttää neitseellistä kuitua paperin valmistuksessa. Jalostusasteeltaan ja hinnaltaan alhainen sanomalehtipaperi on järkevää valmistaa kierrätyskuidusta. Kajaanin koneet olisi teknisesti ollut mahdollista muuttaa valmistamaan myös muita paperilaatuja, mutta ylitarjonta on alalla suuri ongelma ja muutostyö ei olisi ollut taloudellisesti kannattavaa.
maanantai 15. joulukuuta 2008
perjantai 12. joulukuuta 2008
Tervasaari ei kestä laman yli. Varkaus samalla tiellä?
Tehtaiden sulkemiset eivät lopu Kajaaniin ja Kaskisiin. Hieman kerätään happea keuhkoihin ja sitten taas puhalletaan. Talouselämä on listannut tehtaita, joihin rakennemuutos kohdistuu seuraavassa vaiheessa. Lehti tukeutuu analyyseissään professori Hannu Törmään ja professori Risto Seppälään.
Melko varmaa on, että Tervasaaren paperitehdas ei kestä laman yli. Tehtaalla on kolme käytössä olevaa keskikokoista paperikonetta. Päätuote on tarran taustapaperi eli release-paperi. Lisäksi yhdellä koneella valmistetaan kirjekuori- ja MG-paperia. MG-paperi ei kuulu UPM:n keihäänkärkituotteisiin ja onkin pääasiassa jäänne vanhasta. Tehtaan koneet ovat melko pieniä ja vanhoja. Uusin kone on vuodelta 1996 ja se on reilu 7-metrinen. Muut ovat noin 5-metrisiä. Muutenkin tehdasinfra on osittain pahasti vanhentunutta. Koneiden määrään verrattuna tehdas on UPM:n mittakaavassa varsin pieni - tuotantokapsiteetti noin 350 000 t vuodessa, vaikka tuotteet ovatkin osittain erikoistuotteita.
"Lopputuotteen ohella avainasemassa ovat massanvalmistuksen energiatehokkuus ja lopputuotetta valmistavan paperikoneen leveys"
Suurikaan paperikone ei yksin jaksa kannatella koko tehdasta, varsinkaan kun Tervasaaressa sellu joudutaan tuomaan muualta sellutehtaan sulkemisen jälkeen. Integraatin hyödyt katoavat. Tehokkuusvertailussa koneiden trimmileveys on myös merkittävä tekijä tehokkuusvertailussa - 5 metristä konetta ei voi enää kutsua isoksi koneeksi, muuta kuin tiettyjen erikoispapereiden valmistuksessa. Massanvalmistuksen tehokkuus on avainasemassa, kun tehtaita vertaillaan yrityksen sisällä. Tämä nähtiin jo Kajaanissa. Vaikka siellä on verrattaen suuret ja modernit koneet, eivät ne riitä kannattelemaan tehdasta kannattavuusrajan yläpuolella, massanvalmistuksen ollessa epätaloudellista. Sisä-Suomen tehtaita rasittavat lisäksi korkeahkot kuljetuskustannukset. Vaikka Tervasaareen on investoitu, ovat investoinnit olleet pienehköjä ja suuri osa niistäkin on kohdistunut suljettavalle sellutehtaalle.
Tervasaaren yhtälö muistuttaa hyvin paljon Varkautta. Pieni sellutehdas ja vanhahkot keskikokoiset paperikoneet. Vähän suuria investointeja. Sijainti sisä-Suomessa. Yksi paperikone lakkautettu ja kartonkikone sulkeutuu jouluksi. Varkaus on integraatti, mutta ei suuri. Noudattaako Stora Enso samanlaista strategiaa? Toisaalta: Stora Ensolla ei ole Metsä-Botnian kaltaista selluomistusta. Varkaudessa on lisäksi saha - sahojen kannattavuus on yleisesti heikko. Yhtälö ei ole kunnossa.
Melko varmaa on, että Tervasaaren paperitehdas ei kestä laman yli. Tehtaalla on kolme käytössä olevaa keskikokoista paperikonetta. Päätuote on tarran taustapaperi eli release-paperi. Lisäksi yhdellä koneella valmistetaan kirjekuori- ja MG-paperia. MG-paperi ei kuulu UPM:n keihäänkärkituotteisiin ja onkin pääasiassa jäänne vanhasta. Tehtaan koneet ovat melko pieniä ja vanhoja. Uusin kone on vuodelta 1996 ja se on reilu 7-metrinen. Muut ovat noin 5-metrisiä. Muutenkin tehdasinfra on osittain pahasti vanhentunutta. Koneiden määrään verrattuna tehdas on UPM:n mittakaavassa varsin pieni - tuotantokapsiteetti noin 350 000 t vuodessa, vaikka tuotteet ovatkin osittain erikoistuotteita.
"Lopputuotteen ohella avainasemassa ovat massanvalmistuksen energiatehokkuus ja lopputuotetta valmistavan paperikoneen leveys"
Suurikaan paperikone ei yksin jaksa kannatella koko tehdasta, varsinkaan kun Tervasaaressa sellu joudutaan tuomaan muualta sellutehtaan sulkemisen jälkeen. Integraatin hyödyt katoavat. Tehokkuusvertailussa koneiden trimmileveys on myös merkittävä tekijä tehokkuusvertailussa - 5 metristä konetta ei voi enää kutsua isoksi koneeksi, muuta kuin tiettyjen erikoispapereiden valmistuksessa. Massanvalmistuksen tehokkuus on avainasemassa, kun tehtaita vertaillaan yrityksen sisällä. Tämä nähtiin jo Kajaanissa. Vaikka siellä on verrattaen suuret ja modernit koneet, eivät ne riitä kannattelemaan tehdasta kannattavuusrajan yläpuolella, massanvalmistuksen ollessa epätaloudellista. Sisä-Suomen tehtaita rasittavat lisäksi korkeahkot kuljetuskustannukset. Vaikka Tervasaareen on investoitu, ovat investoinnit olleet pienehköjä ja suuri osa niistäkin on kohdistunut suljettavalle sellutehtaalle.
Tervasaaren yhtälö muistuttaa hyvin paljon Varkautta. Pieni sellutehdas ja vanhahkot keskikokoiset paperikoneet. Vähän suuria investointeja. Sijainti sisä-Suomessa. Yksi paperikone lakkautettu ja kartonkikone sulkeutuu jouluksi. Varkaus on integraatti, mutta ei suuri. Noudattaako Stora Enso samanlaista strategiaa? Toisaalta: Stora Ensolla ei ole Metsä-Botnian kaltaista selluomistusta. Varkaudessa on lisäksi saha - sahojen kannattavuus on yleisesti heikko. Yhtälö ei ole kunnossa.
torstai 11. joulukuuta 2008
Tulosvaroitus
UPM:ltä tuli aamulla tulosvaroitus. Henkilöstölle on luvassa lomautuksia, mutta irtisanomisia ei tässä vaiheessa ole tiedossa. Ei varmaan yllätä ketään. Ainoastaan tulosvaroituksen ajoitus hieman yllätti. Onkohan UPM:ssä oikeasti uskottu näinkin pitkään, että markkinat vetävät odotetusti? Ainakaan UPM Kymin tehtaanjohtajalle Yngve Lindströmille tulosvaroitus ei tullut yllätyksenä Kouvolan Sanomien mukaan. Toisaalta pörssiyhtiö ei pysty viikoittain muuttamaan ennustustaan uskottavuussyistä, vaikka nykyisessä tilanteessa ehkä pitäisi olla nopea ja mukautua tilanteeseen mahdollisimman nopeasti.
Myös Savon Sellu antoi lomautusvaroituksen. Yhtiö ilmoittaa lomauttavansa henkilöstönsä ensimmäisen vuosineljänneksen aikana enintään kuudeksi viikoksi. Syksyn aikana tehdas on lisäksi seisonut noin 10 päivää kuukaudessa. Varmaan myös Pankaboardilta voi pikku hiljaa odotella samankaltaisia uutisia.
Oikeastaan kaikilta muiltakin metsäyhtiöiltä odotellaan samansuuntaisia tai vielä karumpia tiedotteita. Niitä varmasti tulee. Miksi Myllykoski on ollut hiljaa näin pitkään? Viimeksi on tiedotettu marraskuun puolivälissä 35 000 t tuotannon rajoituksista loppuvuoden aikana ja siitähän tilanne on muuttunut jo radikaalisti. Sieltä varmasti kuullaan ja tuskin kovin hyviä uutisia. Nykytilanteessa se yritys luonnollisesti pärjää, jolla on suuri kassa tai rahoitus muuten kunnossa.
Myös Savon Sellu antoi lomautusvaroituksen. Yhtiö ilmoittaa lomauttavansa henkilöstönsä ensimmäisen vuosineljänneksen aikana enintään kuudeksi viikoksi. Syksyn aikana tehdas on lisäksi seisonut noin 10 päivää kuukaudessa. Varmaan myös Pankaboardilta voi pikku hiljaa odotella samankaltaisia uutisia.
Oikeastaan kaikilta muiltakin metsäyhtiöiltä odotellaan samansuuntaisia tai vielä karumpia tiedotteita. Niitä varmasti tulee. Miksi Myllykoski on ollut hiljaa näin pitkään? Viimeksi on tiedotettu marraskuun puolivälissä 35 000 t tuotannon rajoituksista loppuvuoden aikana ja siitähän tilanne on muuttunut jo radikaalisti. Sieltä varmasti kuullaan ja tuskin kovin hyviä uutisia. Nykytilanteessa se yritys luonnollisesti pärjää, jolla on suuri kassa tai rahoitus muuten kunnossa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)