Ahlstromin paperinvalmistus Kauttualla päättyy

Ahlstrom sulkee Kauttuan paperitehtaan neloskoneen, joka on valmistanut pääasiassa maalarinteipin pohjapaperia. Koneen kapasiteetti on ollut noin 10 000 t/a. Sulkeminen johtuu maalarinteippimarkkinoilla olevasta ylikapasiteetista. Koneen toiminta päättyy vuoden 2015 aikana ja työttömäksi on jäämässä 21 henkilöä. Kauttuan paperitehtaan muut kaksi paperikonetta kuuluvat Jujo Thermal-yhtiölle ja niillä valmistetaan erikoispapereita, kuten esimerkiksi lämpöherkkää paperia ja etikettipapereita.

Ahlstrom on valmistanut paperia Kauttualla vuodesta 1907 saakka ja yhtiön metsäteollisuuden tuotantolaitoksiin kuului vuoteen 1987 saakka myös Varkauden tehtaat (nyk. Stora Enso).

Valmet päätoimittajaksi Husumin kartonkikoneuusintaan

Valmet toimittaa Metsä Boardin Husumin tehtaalle paperikoneen muutostyön kartonkikoneeksi. Uusinta käsittää kokonaan uuden märkäpään sekä päällystyskoneen, pituusleikkurin ja pakkauskoneen uusinnat. Koneen kuivausosa pysynee pääosin entisellään. Koneen kapasiteetti on noin 400 000 t/a ja sen on määrä käynnistyä vuonna 2016. Tilauksen arvo on 60-70 miljoonaa euroa. Tilaus työllistää etenkin Jyväskylässä.

Koneen leveys on 6660 mm ja sillä valmistetaan 180-350 g/m2 taivekartonkilajeja. Koneen suunnittelunopeus on 1000 m/min.

Uetersenin tehdas vihdoin kaupaksi

Stora Enso myy tappiollisen erikois- ja päällystettyä hienopaperia valmistavan Uetersenin tehtaan Perusa Partners Fund 2-osakerahastolle. Rahaston omistaja Perusa GmbH on yritys, joka kehtitää muutosta tarvitsevia yrityksiä ja liiketoimintayksiköitä myyntikuntoon.

Onkin todennäköistä, että mikäli tehtaan kehittäminen onnistuu, on Uetersenin tehtaalla muutamien vuosien kuluttua jälleen uusi teollinen omistaja, esimerkiski Brigl & Bergmeister. Stora Enson aiemmin suunnittelema myynti Brigl & Bergmeisterille ei onnistunut, koska Saksan kilpailuviranomainen esti myynnin.

Sellu pelasti Husumin - Metsä Board luopuu papereista

Metsä Board muuttaa Husumin tehtaan kokonaan kartongin tuotantoon. Yhtiö investoi 170 miljoonaa euroa uuteen taivekartonkikoneeseen Husumissa. Investointi on samaa kokoluokkaa Stora Enson Varkauden kartonkikoneprojektin kanssa. Investointi parantaa Metsä Boardin liiketulosta noin 50 miljoonaa euroa vuodessa - täysimääräisesti vuodesta 2018 alkaen. Vahvana ehdokkaana laitetoimittajaksi uudelle linjalle on Valmet, mutta myös Voith lienee varteenotettava ehdokas.

Husumin tehtaan kolmesta konelinjasta yksi on valmistanut laineria vuodesta 2013 alkaen ja tällä hetkellä tuotanto on noin 100 000 t/a. Myös lainerin tuotantoa on tarkoitus lisätä. Tehtaan myyminen oli yksi vaihtoehto, ennen kuin Metsä Board päätti muuntaa Husumin kartonkitehtaaksi. Yksikön myyminen paperitehtaana olisi kuitenkin ollut varsin vaikeaa taantuvilla paperimarkkinoille ja tehtaaseen kuuluvan suuren sellutehtaan tarjoamat muut mahdollisuudet olisi jätetty käyttämättä. Sellutehtaan koko tuotanto käytetään Husumissa. Sen lisäksi Husum imaisee tulevaisuudessa myös lähes koko Kaskisten kemihierretehtaan (BCTMP) tuotannon. Joutsenon massatehdas toimittaa massan Takon tehtaalle Tampereella.

Tappiollinen Gohrsmühlen tehdas on tarkoitus myydä jo vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Mikäli myynti ei toteudu, lienee vaihtoehtona tehtaan sulkeminen. Tuotteiden (erikoispaperi ja etikettipaperi) puolesta tehtaalle luulisi löytyvän ostaja, mutta kysymysmerkkinä on, haluaako kukaan ostaa vanhentuvaa ja taantuvilla markkinoilla toimivaa tehdasta. Metsä Boardin edeltäjä M-real suunnitteli tehtaan divestointia jo vuonna 2011. Tällöin ainoastaan osa tuotannosta lopetettiin. Gohrsmühlen tehtaan myymisen tai sulkemisen jälkeen Metsä Boardilla on tuotantoa ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa. Ei olisi mitenkään mahdoton ajatus, että yhtiö hankkisi lisää kannattavaa tuotantoa myös ulkomailta yritysostojen muodossa.

Kotkamills investoi

Kotkassa ja Malesiassa toimiva Kotkamills investoi laminaattipapereiden tuotantoon. Investoinnin kokonaisarvo on noin 13 miljoonaa euroa. Ensimmäisessä vaiheessa investointi kohdistuu Malesian tehtaalle ja se on valmiina vuoden 2015 lopussa. Toisessa vaiheessa - vuonna 2016 - investoidaan myös Kotkan tehtaalle, jossa lisätään tuotantokapasiteettiä ja kasvatetaan tuotevalikoimaa. Imprex-laminaattipapereiden tuotanto työllistää noin 90 henkilöä. Kotkamills työllistää yhteensä noin 500 henkilöä ja yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli 265 Meur.

UPM supistaa tuotantoa Euroopassa

UPM supistaa tuotantoa Euroopassa. Suomessa konelinjoja suljetaan Kaukaalta (PK2, LWC, 235 000 t/a) ja Jämsänkoskelta (PK5, SC, 235 000 t/a). Lisäksi sanomalehtipaperikoneita suljetaan Chapellesta (PM3) ja Shottonista (PM1, 215 000 t/a). Chapellen kone on ongelmallisen tuotteen lisäksi pieni ja vanhanaikainen (alkuperäinen valmistusvuosi 1953, leveys n. 6 m, 130 000 t/a). Näillä toimilla tavoitellaan 150 miljoonaan euron säästöjä vuodessa. UPM:n talousjohtaja Tapio Korpeisen mukaan yhtenä syynä konelinjojen sulkemiseen Suomessa ovat joustamattomat työmarkkinat: joustoja ei juurikaan löydy työajassa.

UPM on suurista suomalaisista metsäyhtiöistä ainoa, joka ei ole saanut kunnon "investointivaihdetta" päälle. Tärkein syy tälle on yhtiön tuotevalikoima, jossa painopaperit ovat suuressa roolissa ja pakkaustuotteet puuttuvat kokonaan. Samalla kun painopaperin kulutus pienenee yhä jyrkemmin, ei korvaavia tuotteita ole löytynyt samalla nopeudella. Toistaiseksi UPM pysyy pinnalla taantuvissa tuotteissa vahvan tuotantokoneiston avulla.

Näiden sulkemisten perusteella voinee tehdä kaksi vaihtoehtoista johtopäätöstä: UPM joko virittää oman tuotantokoneiston entistä kilpailukykyisemmäksi ja käyttöasteet korkeiksi sekä jatkaa aiemmasta arviostani poiketen Euroopan painopaperitehtaiden operointia yksin entistä tehokkaampana toimijana. Vaihtoehtoisesti UPM on edelleen yhdistämässä Euroopan painopaperitoiminnot jonkun toisen toimijan (tai toimijoiden) kanssa siten, että molemmilla yhteensä on tehokas ja hyvillä käyttöasteilla toimiva ja riittävän suuri tuotantokapasiteetti painopapereissa. Tätä kautta saavutetaan esimerkiksi hinnoitteluvoimaa.

Painopapereissa nähdään vielä varmasti sulkemisia sekä Stora Enson että UPM:n tehtailla. Joka tapauksessa loputtomasti kapasiteettiä ei voida ainoastaan sulkea. Mikäli biodiesel ja muut vaihtoehtoiset nykystrategian mukaiset liiketoiminnat eivät tuota haluttua tulosta, on UPM:llä edessään strategian uudelleenarviointi. Esimerkiksi Kymin tehdasintegraatissa UPM on rakentamassa sellun kuivauskonetta entisen paperikone PK7:n paikalle. Tämä mahdollistaa sellun myynnin talon ulkopuolelle, mikäli paperikoneiden tuotteilla ei ole kysyntää tai paperin hinta ei ole kannattavalla tasolla. Jossakin vaiheessa varmasti mietitään, voidaanko sellu jalostaa muuksi kuin nykystrategian mukaisiksi tuotteiksi myös itse.

Nokian paperitehdas supistaa tuotantoa

Nokian paperitehdas näyttää kärsivän SCA:n uudessa strategiassa. Tehtaalta vähennetään suunnitelman mukaan noin 80 henkilöä, kun tuotantoa siirretään Sovetskin tehtaalle Venäjällä. Aiemmin Georgia-Pacificin omistuksessa Nokian tehdas toimitti paperia aina Moskovaan saakka ja strategiana oli palvella Venäjän markkinoita Suomesta käsin. Pehmopaperin kuljettaminen pitkiä matkoja ei kuitenkaan ole kannattavaa, koska paperi on varsin tilaa vievää. Pehmopaperia kannattaa tuoda kauempaa vain, mikäli paikallista tuotantoa ei ole.

SCA:lla on Venäjällä pehmopaperitehtaat Suomen rajan tuntumassa Svetogorskissa (ent. Enso) ja Sovetskissa Tulan alueella Moskovan lähellä. Etenkin Sovetskin uudehko tehdas syö Nokian tehtaan kannattavuutta. Tehtaalla on vuoden 2014 alussa startannut italialaisen A.Cellin toimittama 5,4 m leveä pehmopaperikone, jonka vuosikapasiteetti on noin noin 60 000 t. Lisäksi tehtaalla on pienempi 30 000 t/a paperikone. Svetogorskin tehtaan kapasiteetti on 43 000 t. Pehmopaperin kulutus kasvaa Venäjällä ja Pietarin ja Moskovan ympäristöt ovat tärkeimpiä markkina-alueita.

Sovetskin tehtaan tuotantoa on esitelty videolla (venäjäksi).

The 5.4 m wide PM, supplied by A.Celli

The 5.4 m wide PM, supplied by A.Celli

Andritz uusii Varkauden sellutehtaan - Imatralla mittava investointi kartonkikoneeseen

Stora Enso on valinnut Andritzin Varkauden sellutehdasprojektin päätoimittajaksi. Investointi käsittää kuitulinjan, haihduttamon, kaustisointilaitoksen, soodakattilan sekä kierrätyskuitulaitoksen uusinnat. Jo aiemmin Stora Enso tilasi Valmetilta paperikone PK3:n muutostyön kartonkikoneeksi. Investoinnin kokonaisarvo on noin 110 miljoonaan euroa, josta Valmetin osuus on noin 30 miljoonaa euroa. Andritzin tilaus tuo työtä myös Suomeen - lähinnä yhtiön Kotkan toimipisteeseen. Lisäksi projektista hyötyvät lukuisat alihankkijat kotimaassa. Näillä investoinneilla Varkauden tehdas välttää muuten lähes varmana pidetyn sulkemisen. Pelastajaksi muodostui tehdasintegraatissa toimiva sellutehdas, joka esimerkiksi UPM:n edesmenneltä Kajaanin tehtaalta puuttui.

Stora Enso kertoi myös investoivansa Imatran tehtaan kartonkikone KA5:n laadun- ja kustannustehokkuuden parantamiseen 27 miljoonaa euroa. Investoinnilla uusitaan kartonkikoneen päällystysosaa, rullapakkauslinjaa sekä pituusleikkuria. Investointi valmistuu syksyllä 2015. Koneen kapasiteetti nousee noin 20 000 t/a. Hankkeen toimittajia ei vielä ole kerrottu, mutta tässäkin kotimaiset toimittajat ja alihankkijat lienevät vahvoilla.

Kartonkikone KA5 on otettu käyttöön vuonna 1965 ja se on valmistumisvuoden mukaan uusin tehtaan neljästä kartonkikoneesta. Tehtaalla on lisäksi kaksi erikois- ja voimapaperia valmistavaa konetta, joista voimapaperikone on vuokrattu Kotkamills-yhtiölle. Hienopaperia valmistanut paperikone PK8 suljettiin vuonna 2010. Kartonkikone KA1:n sulkemista suunniteltiin vuonna 2008, mutta sulkeminen peruttiin myöhemmin yhtiön ja etenkin Imatran tehtaiden painopisteen siirtyessä paperinvalmistuksesta kartonginvalmistukseen. Imatran tehtaille vuodesta 1950 toteutetut investoinnit ovat osoittautuneet pääosin erinomaisiksi. Vuosikymmeniä sitten tehdyt investoinnit ovat maksaneet itsensä takaisin ja myös tehtaan tulevaisuus näyttää vahvalta. Tärkeänä kilpailuetuna on myös tuotantoyksikön koko.

Stora Enson Uetersen-kauppa peruuntuu

Saksan kilpailuviranomaiset eivät ole hyväksyneet Stora Enson Uetersenin tehtaan myyntiä itävaltalaiselle Brigl & Bergmeisterille. Tästä johtuen kauppa peruuntuu. Stora Enso selvittää edelleen tehtaan myyntiä tai uudelleenjärjestelyä. Tappiollisen tehtaan sulkeminen ja alueen myyminen muuhun käyttöön lienee kuitenkin varteenotettava vaihtoehto. Hienopaperipuoli on suuremmassa vaarassa erikoispapereihin verrattuna.

Tehdas valmistaa 240 000 t/a erikoispaperia ja CWF-hienopaperia kahdella koneella. Tehdas työllistää noin 400 henkilöä.

Powerflute ostaa Corenson

Powerflute kasvaa yrityskaupalla, kun se ostaa Stora Ensolta hylsykartonkia ja hylsyjä valmistavan Corenson. Powerflutella oon Scheufelenin tehtaan myynnin (2011) jälkeen ollut ainoastaan Savon Sellun kartonkitehdas Kuopion Sorsasalossa.

Corensolla on kolme kartonkitehdasta Suomessa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa sekä useita hylsytehtaita Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Työntekijöitä on reilu 900. Corenson pääkonttori on Lahdessa. Savon Sellu työllistää noin 200 henkilöä ja emoyhtiö Powerflute muutaman henkilön.

Mielenkiintoista nähdä, mikä on Corenson Porin tehtaan tulevaisuus. Tehtaan massapuoli on ollut suljettuna vuodesta 2012 saakka ja massa on toimitettu Stora Enson Heinolan tehtaalta. Myös Kuopiossa valmistetaan puolisellua kahdella keittimellä, joten vaihtuukohan massantoimittaja, mikäli Porin omaa laitosta ei oteta takaisin toimintaan?

Mondi sulkemassa paperikoneen Lohjalta

Pitkään ennustettu paperikoneen sulkeminen Lohjalla on toteutumassa, kun Mondi on ilmoittanut aloittavansa YT-neuvottelut liittyen PK1-paperikoneen sulkemiseen. Alunperin vuonna 1938 valmistunut kone on valmistanut silikonipäällystettyjä erikoispapereita noin 30 000 t vuodessa.

Kun ykköskone kylmenee Lohjalla, on lähes varmaa, että toinenkin kone ja samalla koko tehdas suljetaan muutaman vuoden sisällä. Mondi valmistaa vastaavia paperilaatuja myös muilla tehtaillaan, joissa on käytössä nykyaikaisempia tuotantolinjoja.

Jos Venäjä sulkee kaasuhanat...

Useassa Etelä-Suomessa (Imatra-Ikaalinen-linjan alapuolella) sijaitsevassa kemiallisen metsäteollisuuden tuotantolaitoksessa käytetään höyryvoimalaitosten polttoaineena maakaasua ainakin jossakin määrin. Mikäli Venäjä ryhtyy osana Ukraina-pakotteiden vastatoimia rajoittamaan maakaasun toimituksia Eurooppaan ja myös Suomeen, on usealla tehtaalla edessä selvitystyö vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttömahdollisuuksista ja kannattavuudesta.

Parhaimmassa asemassa ovat suuret tuotantolaitokset, joissa on turvetta, puuta tai muuta biopolttoainetta käyttävä höyryvoimalaitos tai tehtaaseen kuuluu sellutehdas, joka on lähes energiaomavarainen. Pelkän maakaasun varassa olevia tehtaita ei käytännössä ole. Heikoimmassa asemassa ovat ilman omaa tehokasta höyryvoimalaa toimivat pienet tehtaat eteläisessä Suomessa, kuten Sonocon Korkeakosken kartonkitehdas Kotkassa. Sonocon tehdaskin saa tarvitsemansa höyryn yhteistuotantolaitoksilta, joista toimitetaan prosessihöyryn ohella myös kaukolämpöä ja sähköä.

Suomen maakaasuverkosto on täysin erillään muusta Euroopan maakaasuverkostosta. Biokaasua ja osittain myös nestekaasua lukuunottamatta kaikki Suomessa käytettävä kaasu tulee Venäjältä.

Karl-Henrik Sundström Stora Enson toimitusjohtajaksi

Ruotsalainen Karl-Henrik Sundström on nimitetty Stora Enson uudeksi toimitusjohtajaksi. Sundstöm nousee toimitusjohtajaksi talon sisältä ja aloittaa uudessa tehtävässään elokuun alussa.

Valmet päätoimittajaksi Varkauden kartonkikoneprojektiin

Stora Enso on valinnnut Valmetin avaintoimittajaksi Varkauden kartonkikoneprojektiin. Tilaus sisältää paperikone PK3:n muuttamisen kartonkikoneeksi. Tilauksen arvo on noin 30 Meur. Tilaus tuo pääosin Suomeen noin 100 henkilötyövuotta.

Brigl & Bergmeister ostaa Stora Enson Uetersenin tehtaan

Stora Enso myy Saksassa sijaitsevan Uetersenin paperitehtaan pienelle itävaltalaiselle erikoispapereiden valmistajalle Brigl & Bergmeisterille. Uetersenin tehdas valmistaa erikoispaperia ja päällystettyä hienopaperia ja tehtaan kapasiteetti on noin 240 000 t/a.Stora Enso keskittyy ydintoimintoihinsa ja keskittää toiminnat suuriin yksiköihin, kuten Oulu tai Imatra. On todennäköistä, että jollakin aikavälillä Stora Enson paperiliiketoiminta Euroopassa yhdistetään jonkun toisen toimijan, esimerkiksi UPM:n kanssa.

Metsäteollisuuden superviikko saa jatkoa - Stora Enson investointi Varkauden tehtaalle toteutuu

Stora Enso vahvistaa toteuttavansa Varkauden tehtaalle suunnitellun investoinnin, jossa tehtaan hienopaperikone muutetaan valmistamaan aaltopahvin raaka-ainetta 390 000 t/a. Myös sellutehtaan kapasiteettiä lisätään ja se tulee olemaan 310 000 t/a. Investoinnin kokonaisarvo on 110 Meur ja se lisää tehtaan puunkäyttöä. Hienopaperia valmistetaan Varkaudessa vuoden 2015 elokuun loppuun saakka.

Investoinnista on lehdistötilaisuus Varkaudessa 25.4.2014 klo 10:30.

Karvinen jättää Stora Enson

Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen on päättänyt jättää yhtiön.

Tiedote

Metsä Fibre rakentaa uuden biotuotetehtaan Äänekoskelle - historian suurin metsäteollisuusinvestointi Suomeen

Metsä Group rakentaa uuden biotuotetehtaan Äänekoskelle Keski-Suomeen. Investointi on suurin metsäteollisuusinvestointi Suomessa kautta aikojen.

Vaikuttaa siltä, että uutinen yllätti ainakin mittakaavallaan myös alaa seuraavat analyytikot - allekirjoittanut mukaan lukien. Viime vuosina on totuttu liikaa alavireisiin lakkauttamisuutisiin. Toivottavasti investoinnit saavat jatkoa mm. Stora Enson Varkauden kartonkitehdasprojektin muodossa.

Lisätietoja investoinnista: http://biotuotetehdas.fi/

UPM valitsi Voithin

UPM on valinnut Changshun tehtaan uuden paperikonelinjan toimittajaksi saksalaisen Voithin. Koneen kapasiteetti on 360 000 tarra- ja päällystämätöntä puuvapaata erikoispaperia vuodessa ja sen on määrä käynnistyä vuonna 2015.

Voith on toimittanut vain muutamia koneita suomalaisille paperinvalmistajille 60-luvun jälkeen. Toimitusprojektit on pääsääntöisesti menneet pääkilpailija Valmetille sekä sen edeltäjille. Viimeisin Voithin Suomeen toimittama täysin uusi paperikonelinja lienee Varkauden PK3 (1961). Voith on myös toteuttanut mittavan - lähes uutta konetta vastaavan - uusinnan Veitsiluodon PK3-koneeseen vuonna 2003. Myös Myllykoski tilasi Voithilta uuden koneen Saksaan 2000-luvun alussa. Ennen 60-lukua Voith toimitti paljon paperikoneita Suomeen yhdessä amerikkalaisten ja eurooppalaisten toimittajien (mm. Black Clawson, Pusey & Jones, Beloit, Füllner, Bagley & Sewall, Walmsleys, Karlstads Mekaniska Werkstad (KMW))  kanssa.

Metsäteollisuutta ennen: Kajaani Oy:n toimintaa 50-luvulla

Kajaani Oy:n entinen työvoimapäällikkö Veikko Aitoaho kuvasi yhtiön toimintaa 50-luvulla. Nyt hänen kuvaamaansa harvinaista värifilmimateriaalia on julkaistu jälkipolville. Video löytyy YouTubesta.

Kalevan juttu aiheesta

Stora Enso tutkii kierrätyskuitulaitoksen käynnistämistä Varkaudessa

Stora Enso on toimittanut ympäristöviranomaisille lausuntopyynnön, joka koskee selluntuotannon ja raakapuun käytön lisäämistä sekä vuonna 2010 suljetun kierrätyskuitulaitoksen uudelleen käynnistämistä. Jo aiemmin Stora Enso on ilmoittanut suunnittelevansa Varkauden tehtaan paperikone PK3:n muuttamista kartonkikoneeksi.

Stora Enson pitäisi ilmoittaa Varkauden kartonkitehdasselvityksensä tuloksista kuluvan kuun loppuun mennessä. Tällä hetkellä myös Stora Enson Varkaudessa olevien tyhjien tehdastilojen myynti- ja vuokraustoiminta on keskeytetty kartonkitehdasselvityksen ajaksi.

UPM tekee suurinvestoinnin Kymin ja Changshun tehtaisiin

UPM-Kymmene investoi Kymin ja Changshun tehtaisiin. Kymin tehtaan tuotantokapasiteettiä kasvatetaan 170 000 tonnia 700 000 tonniin vuodessa. Investointi sisältää uuden sellun kuivauskoneen, havukuitulinjan modernisoinnin, uuden kuorimon ja energiatehokkuuden parantamisen. Investoinnin kokonaisarvo on noin 160 miljoonaa euroa. Uusi kuivauskone rakennettaneen puretun PK7:n jo valmiina olevaan halliin, mikä osaltaan säästää kustannuksia.

UPM on kehittänyt selluliiketoimintaansa palvelemaan omien paperitehtaiden lisäksi myös konsernin ulkopuolisia asiakkaita, kuten pehmopaperin, erikoispaperin ja pakkauskartongin valmistajia. UPM on myös onnistunut pitämään selluliiketoimintansa erittäin kannattavana paperiteollisuuden markkinoiden kutistuessa. Kapasiteetin nosto ja uusi kuivauskone palvelevat juuri tätä strategiaa. UPM:llä on kolme sellutehdasta Suomessa (Kymi, Kaukas, Pietarsaari) sekä Fray Bentosin tehdas Uruguayssa. Myös Pietarsaaren ja Fray Bentosin tehtaisiin on investoitu äskettäin. UPM:ltä voi odottaa lähivuosina lisäinvestointeja selluntuotantoon - olisiko Kiinan vuoro?

UPM myös vahvistaa rakentavansa Changshun tehtaalle kolmannen paperin tuotantolinjan. Uusi kone valmistaa 360 000 tonnia päällystämättömiä hienopapereita ja tarran taustapapereita vuodessa. Koneen on määrä käynnistyä vuoden 2015 loppuun mennessä. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen UPM ei rakenna Changshuun uutta voimalaitosta, vaan uudistaa vanhaa. Investoinnin arvo on 277 miljoonaa euroa alkuperäisen suunnitelman 390 miljoonan euron sijaan. Changshun paperitehtaan nykyinen tuotantokapasiteetti on kahdella koneella 920 000 t/a.

Hankkeiden laitetoimittajia ei ole vielä kerrottu julkisuuteen, mutta Kymin projektissa vahvoilla ovat Valmet sekä Andritz. Valmet on kuitenkin todennäköinen toimittaja ja se on toimittanut myös valtaosan Kymin tehtaan aiempien investointien laitteista. Changshun tehtaan aiemmat koneet ovat Metson (nyk. Valmet) toimittamia, joten on todennäköistä, että Valmet toimittaa myös kolmannen tuotantolinjan. Tämä voisi olla järkevää etenkin kunnossapidon kannalta. Saksalainen Voith lienee ainoa todellinen vaihtoehto Valmetille.

Vaahto jättää paperikonebisneksen

Uuden strategian mukaan Vaahto Oyj keskittyy Process Technology-liiketoimintaan ja luopuu Paper Technology-liiketoiminnasta. Ensisijaisena vaihtoehtona on liiketoiminnan myyminen.

Vaahdolla voi olla vaikeuksia löytää ostaja paperiteknologia-liiketoiminnalle, koska työt ovat vähissä ja kilpailu on kovaa. Alaa hallitsevat suomalainen Valmet ja saksalainen Voith. Vaahto on keskittynyt lähinnä paperikoneuusintoihin. Merkittäviä kotimaisia asiakkuuksia ovat viime vuosina olleet mm. Stora Enson Inkeroisten kartonkitehdas (KK4) ja Metsä Tissuen Mäntän pehmopaperitehdas (PK10). Vaahdon osaamista ovat olleet etenkin koneiden viiraosat.

Vaahto myi vuonna 2013 paperikoneen osien valmistusliiketoiminnan saksalaiselle Gebr. Bellmer GmbH-yhtiölle. Voisiko kyseinen yritys olla myös muun liiketoiminnan ostajana?

Stora Enso ja UPM yhdistämässä paperiliiketoiminnat - pääkonttori Saksaan?

Stora Enso ja UPM-Kymmene ovat todennäköisesti yhdistämässä paperiliiketoiminnat. Muodostettavan yhtiön pääkonttori asettunee Saksan Augsburgiin. Yhdistymisestä ilmoitettaneen lähikuukausien aikana. Ainakin UPM:n Kiinan paperiliiketoiminnat ovat jäämässä järjestelyn ulkopuolelle.

Veitsiluodon PK1 suljetaan

Aiemmat ennustukset osuivat kohdalleen ja Stora Enso sulkee Veitsiluodon paperitehtaan pienimmän ja vanhimman päällystettyä aikakauslehtipaperia (MWC) valmistavan PK1:n. Sulkemisen on suunniteltu tapahtuvan tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Koneen leveys on 4400 mm, nopeus 1250 m/min ja vuosituotantokapasiteetti 190 000  t. Sulkemisen syynä on paperin kysynnän laskusta johtuva ylikapasiteetti.

Kone on otettu käyttöön vuonna 1955 ja siihen ei ole tehty merkittäviä uusintoja vuosiin. Koneen alkuperäinen toimittaja oli Valmet. Perälaatikon ja viiraosan toimitti kuitenkin amerikkalainen Valley. Kone on toinen Valmetin Suomeen toimittamista paperikoneista (ensimmäinen oli Simpeleen paperikone).

Suomesta on tämän jälkeen suljettu paperin tuotantokapasiteettiä yhteensä 4 331 000 t/a vuoden 2002 jälkeen.

Seuraavaksi odotellaan Stora Ensolta lopullista päätöstä Varkauden tehtaan kartonkikoneprojektista sekä mahdollisia sulkemisuutisia Anjalasta.

Stora Enso sulkemassa Corbehemin tehtaan

Stora Enso on sulkemassa Ranskassa sijaitsevan Corbehemin paperitehtaan. Tehtaassa on yksi LWC-paperia valmistava paperikone (PM5, 8600 mm, 1500 m/min), jonka kapasiteetti on 330 000 t/a. Tehdas työllistää noin 350 henkilöä.Tehtaan LWC-paperikoneet PM3 (92 000 t/a) ja PM4 (155 00 t/a) suljettiin vuonna 2006.

Premium Board yrityssaneeraukseen

Juankosken kartonkitehtaan omistava Premium Board-yhtiö pääsee yrityssaneeraukseen. Asiasta ovat uutisoineet sekä Savon Sanomat että YLE. Tehdas on ollut pysäytettynä yli vuoden, eikä se ole toiminut kunnolla Stromsdalin vuonna 2008 tapahtuneen konkurssin jälkeen. Yhtiö työllistää noin 140 henkilöä, joista valtaosa on ollut lomautettuna. Yrityssaneerauksen myötä tehtaan toiminta on tarkoitus käynnistää uudelleen kevättalvella 2014.

Kaupankäynti Valmetin osakkeella alkoi

Valmet aloitti Helsingin pörssin päälistalla. Toimitusjohtaja Pasi Laine avasi kaupankäynnin soittamalla kelloa Pörssitalossa Helsingissä torstaina 2.1.2014 kello 10. Ensimmäisenä päivänä osakkeella käytiin kauppaa 6-8 euron hintaan. Metsosta siirtyi Valmetiin massa-, paperi- ja voimantuotantoliiketoiminnat.