Savon kartonki - osa II

Eilen meni konkurssiin Stromsdal ja tänään Sorsasalossa toimiva flutingtehdas Savon Sellun emoyhtiö Poweflute antaa tulosvaroituksen ja peruuttaa lisäosingon. Osinkoon varattu raha käytetään Scheufelenin paperitehtaan konkurssipesän ostamiseen. Hankkeen rahoitus on osoittautunut haasteelliseksi finanssikriisistä johtuen. Kaupan toteutuminen hidastuu, mutta Powerflute uskoo kuitenkin ostavansa Scheufelenin 20-40 miljoonalla eurolla. Scheufelenissä jännitetään, kuten jännitettiin myös Stromsdalissa. Toivottavasti rahoitus saadaan kuntoon ja Scheufelenissä vältytään Stromsdalin kohtalolta. Tehdas sijaitsee onneksi lähellä markkinoita.

Tämä tilanne vähentää Stromsdalin jatkomahdollisuuksia entisestään. Savon Sellun takana oleva Powerflute on eräs harvoja yrityksiä, joka olisi saattanut olla edes vähän kiinnostunut Stromsdalin tuotantolaitoksista. Harvassa ovat Stromsdalista kiinnostuneet tahot.

Stromsdal konkurssiin.

Katso blogiteksti 13. lokakuuta 2008: Juankoski here I come.

Pitkään vaikeuksissa olleen Stromsdalin vaihtoehdot toiminnan jatkamisesta loppuivat ja yhtiö ilmoitti hakeutuvansa konkurssiin 27.11.2008. Tämä on pitkään aikaan ensimmäinen pörssiyhtiön konkurssi Suomessa ja ensimmäinen kemiallista metsäteollisuutta harjoittaneen yhtiön konkurssi sitten Vääräkosken Pahvin kaatumisen vuonna 1998. Nykyiset rahoittajat eivät ole valmiita jatkamaan yhtiön rahoitusta ja nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa muu rahoituksen järjestäminen on mahdotonta. Yhtiön omistajaksi aiesopimuksella tulossa ollut Primaca Partners on vetäytynyt hankkeesta.

Yhtiön ongelmien perustana on auttamattomasti vanhentunut kartonkitehdas Juankoskella, joka olisi kaivannut huomattavia investointeja, todennäköisesti jopa uuden kartonkikoneen. Saa nähdä, onko kukaan kiinnostunut Stromsdalin tuotantolaitoksesta, vai päätyykö kartonkitehdas kartingradaksi, kunhan konkurssipesä on ensin realisoinut myytävissä olevat koneet.

Jos jatkajaa tehtaan toiminnoille pitäisi veikata, tulee jälleen ensimmäisenä mieleen Dermot Smurfit. Smurfitilla on Suomessa jo Pankakosken kartonkitehdas, Pankaboard ja Savon Sellu, jonka omistaja Powerflute hankki omistukseensa myös äskettäin konkurssiin menneen Scheufelenin paperitehtaan Saksassa. Toisaalta - Pankaboard ja Stromsdal ovat olleet kilpailijoita, joten Stromsdalin kaatuminen parantaa Pankaboardin menestymisen mahdollisuuksia ja onko Smurfitillakaan enää pelimerkkejä? Yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös venäläinen omistaja, mutta melko epätodennäköiseltä juankoskelaisen metsäteollisuuden tulevaisuus näyttää tällä hetkellä.

Tehtaan historia juontaa järvimalmiruukin perustamiseen vuoteen 1746. Puunjalostus alkoi vuonna 1907 puuhiomon perustamisella ja kartonkitehdas käynnistyi vuonna 1913. Kymin osakeyhtiö tuli tehtaan omistajaksi vuonna 1915. Nykyinen Stromsdal Oyj on perustettu 1980-luvun lopussa, jolloin Kymiyhtiö luopui tehtaan omistuksesta ja perustettu yhtiö listattiin pörssiin. Yhtiö on ollut taloudellisissa vaikeuksissa jo useita vuosia.

Kauppa Stromsdalin osakkeella keskeytetty

Kauppa Stromsdalin osakkeella on keskeytetty Helsingin pörssissä. Aiemmin Primaca Partnersin on kerrottu olevan Stromsdaliin liittyvien yritysjärjestelyjen takana.

Vaihtoehdot lienevät yritysjärjestely tai Stromsdalin ajautuminen konkurssiin.

paperikone.blogspot.com seuraa tilannetta.

Valmet Paper Machinery

Metso Oyj:n pääliiketoimintaryhmät ovat kiven- ja mineraalinkäsittelyjärjestelmiä sekä metallin kierrätysratkaisuja toimittava Metso Minerals ja paperiteknologiapuoli Metso Paper. Useat yritystä seuraavat tahot ovat jo pitkään olleet jakamassa Metsoa näihin päätoimialoihin. Idea on erittäin hyvä, yritysten kehityksen kannalta. Toisaalta - mitä vahvasti paperiteollisuuteen tukeutuvalle, mutta myös muille toimialoille automaatiota toimittavalle Metso Automationille tapahtuisi? Metso Paperin laajentumiskortit suurilla yritysostoilla alkaa olla käytetty Mitsubishin paperiteknologia-kaupan jälkeen.

Heat & Power-liiketoiminta päätettiin jo yhdistää Wärtsilä Biopowerin kanssa MW Power-yhtiöksi ja Panelboard myytiin Dieffenbacherille. Metso haluaisi varmasti eroon myös Uudenkaupungin autotehtaasta, mutta nykyisessä autoteollisuuden tilanteessa uuden omistajan löytäminen ei ole kovin helposti mahdollista. Joka tapauksessa Valmet Automotive on oikealla tiellä sähköautojen valmistajaksi Fisker-sopimuksellaan. Valmet Automotive on oikeastaan vain Metson omistama ulkopuolinen liiketoiminta. Tästä kertoo sekin, että sen tietojen löytäminen Metson www-sivuilta on vähintäänkin haasteellista.

Toinen Valmet-nimeä käyttävä Metson osa on kiinalainen Valmet-Xian, jonka enemmistön Metso Paper äskettäin hankki haltuunsa. Toistaiseksi nimi Valmet-Xian on edelleen käytössä, mutta on oletettavaa, että siitä muodostuu osa Metso Paperia lähitulevaisuudessa ja Valmet-nimi poistuu.

Niin tai näin - Valmet on edelleen kova sana paperikoneiden tuotemerkkinä, eikä siitä kannattaisi lopullisesti ja kokonaan luopua. Valmet olisi luonteva paperiteknologian tuotemerkkinä ja yrityksen nimenäkin tunnettu. Valmet-tuotemerkin omistaa metsäkoneita valmistava Komatsu Forest, mutta toisaalta Valmet Paper Machinery on eri juttu. Tämä taitaakin olla ainoita nimiasiaa vaikeuttavia ongelmia. Metso Minerals saattaisi olla järkevää pitää nimenä ennallan. Metso Mineralsin katon alla on useita tuotemerkkejä, jotka edustavat parhaiten omaa tuotesegmenttiään ja Metso Minerals taas on tavallaan nämä merkit yhteen kokoava katto-organisaatio.

Käytännön ideat teoriaksi

Nykyajan paperimiehen osaaminen, ammattitaito ja koulutus ovat varmasti huomattavasti korkeammalla tasolla kuin nykyisiä tehtaita perustaneiden patruunoiden ja vuorineuvosten taidot. On selvää, että vuosia tai jopa vuosikymmeniä paperinvalmistuksen tai puunjalostuksen parissa työskennelleen henkilön ideakoriin on jäänyt toteuttamattomia ideoita puunjalostukseen liittyen. Vaikka useimmissa alalla toimivissa yrityksissä on toimiva aloitejärjestelmä, ei kaikkia ideoita ja aloitteita ole mahdollista ollut siirtää käytännön tasolle asti. Tähän on monia syitä: yrityksen strategiat, resurssit jne. Myös vaitiolovelvollisuus on estänyt työssä hankittujen tietojen siirtymistä yrityksen ulkopuolelle. Näin hyvät ideat ovat käyttämättä ja ne jäävät paperiammattilaisen ideakorin pohjalle. Nyt tarvittaisiin samanlaisia ennakkoluulottomia päätöksiä, mitä tehtiin 1800-/1900-lukujen vaihteessa paperiteollisuuden rantautuessa Suomeen.

Tilannetta ei auta se, että suurin osa teknologia-alan tuotekehitys- ja tutkimusrahoista ja projekteista on suunnattu pääosin ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon omaaville henkilöille. Suomesta puuttuu tehokas järjestelmä, jossa nykyisessä tilanteessa työttömiksi jäävät työntekijätason edustajat voisivat jalostaa tehokkaasti omaan käytännön kokemukseen ja osaamiseen perustuvia ideoita puunjalostuksen alalta. Teoriatietoa käytännöksi muuttavia hankkeita kyllä on, mutta entäs toisinpäin? Suljettavista paperitehtaista työttömiksi jäävät koulutetaan usein täysin uudelle alalle, jolloin paperitehtaassa hankittu osaaminen jää suurilta osin käyttämättä. Kädet nostetaan pystyyn ja vedotaan rakennemuutokseen.

Tuotteet kehittyvät ja yrityskenttä sekä toimintaympäristö muuttuvat. Yksi asia muutuvassa paperiteollisuudessa on toistaiseksi pysynyt muuttumattomana: Paperiliitto. Tällä hetkellä (kuten aina ennenkin) paperiliton pääasiallisena toimintamuotona näyttää olevan suurelta osin tehtaiden lakkauttamispäätösten vastustaminen. Paperiliiton virallisen kannan mukaan jokainen tehtaan sulkeminen on ollut "Täysin käsittämätön päätös." Sulkemisesta annetaan arvostelevia kommentteja julkisuuteen ja kun aikaa kuluu, mitään ei tapahdu - ainostaan kommentointi loppuu.

Paperiliiton tehtävä on ajaa liittoon kuuluvan jäsenen etuja. Kenellekään ei varmasti Suomessa ole tullut yllätyksenä maailmantalouden voimasuhteiden muutos ja paperiteollisuuden toimintaympäristön haasteellisuudet. Myöskään ajan puutteesta ei ole ollut kysymys. Kehitys tähän suuntaan on tapahtunut noin kymmenen vuoden aikana. Olisiko paperiliitossa syytä miettiä, millä muilla keinoilla he voisivat ajaa jäsenistönsä etuja? Yhteistoimintaa tarvitaan muutenkin kuin yt-neuvottelujen muodossa, mutta asenne on avainsana.

Paperin tuotantokapasiteettiä suljettu Suomessa jo yli 5 miljoonaa tonnia

(Päivitetty 23.04.2015, Lohjan paperitehdas, PK2)

2000-luvulla Suomeen ei ole rakennettu uusia paperikoneita. Viimeisimmät kokonaan uudet paperikoneet rakennettiin Suomeen vuosina 1996-1998 Näitä ovat Kirkniemi PK3 (1996), Tervasaari PK8 (1996), Oulu PK7 (1997) ja Rauma PK4 (1998). Vanhaa kapasiteettia on sen sijaan suljettu runsaasti.

Alla olevassa luettelossa on listattu 2000-luvulla suljettu tai suljettavaksi ilmoitettu paperi- ja kartonkikonekapasiteetti Suomessa. Määrään ei ole laskettu koneuusintojen vuoksi purettuja koneita, mikäli tilalle on rakennettu käytännössä uusi kone. Kokonaiskapasiteetti ei kuitenkaan ole laskenut samassa suhteessa suljettujen linjojen kanssa, koska jäljelle jäänyttä kapasiteettia on uusittu tuottavammaksi.

Merkittävimpiä kapasiteetin sulkemisia ovat Voikkaan, Summan, Kajaanin, Kankaan ja Myllykosken paperitehtaiden sulkemiset. Huomioitavaa kaikkien näiden tehtaiden kohdalla on, että osassa tehtaista on suljettu osana kokonaisuutta ainakin joku verrattaen moderni paperikone. Moderni paperikone ei kuitenkaan pysty toimimaan kannattavasti yksin, vaan sen ympärille tarvitaan kustannusrakenteeltaan toimiva tehdasinfrastruktuuri ja toimintaympäristö. Vastaavanlaiset koneet osana jotakin toista paperitehdasta ovat hyvinkin kannattavia. Osittain tästä johtuen metsäyhtiöt romuttavat mielellään suljetun kapasiteetin siltä osin, kun eivät sitä pysty käyttämään varaosina muilla tehtaillaan.

Paperikoneet (tehdas - kone - sulkemisvuosi - kapasiteetti - tuote):

1. Anjalan paperitehdas, Paperikone PK1, 2008, 120 000 t/a, MFS-paperi
   
2. Varkauden paperitehdas, Paperikone PK1, 2006, 95 000 t/a, hienopaperi
3. Voikkaan paperitehdas, Paperikone PK16, 2002, 75 000 t/a, MFS-paperi
   
4. Voikkaan paperitehdas, Paperikone PK17, 2004, 100 000 t/a, MFS-paperi
   
5. Voikkaan paperitehdas, Paperikone PK11, 2006, 150 000 t/a, MFC-paperi
   
6. Voikkaan paperitehdas, Paperikone PK18, 2006, 250 000 t/a, LWC-paperi
   
7. Summan paperitehdas, Paperikone PK1, 2003, 120 000 t/a, sanomalehtipaperi
   
8. Summan paperitehdas, Paperikone PK2, 2008, 200 000 t/a, MF-paperi
   
9. Summan paperitehdas, Paperikone PK3, 2008, 240 000 t/a, kirjapaperi
   
10. Kajaanin paperitehdas, Paperikone PK2, 2008, 170 000 t/a, SC-paperi
    
11. Kajaanin paperitehdas, Paperikone PK3, 2008, 245 000 t/a, MFS-paperi
    
12. Kajaanin paperitehdas, Paperikone PK4, 2008, 225 000 t/a, sanomalehtipaperi
    
13. Kymin paperitehdas, Paperikone PK7, 2006, 150 000 t/a, hienopaperi
    
14. Kuusaansaaren paperitehdas, Paperikone PK1, 2005, 10 000 t/a, MG-paperi
    
15. Kuusaansaaren paperitehdas, Paperikone PK2, 2005, 10 000 t/a, MG-paperi
    
16. Myllykosken paperitehdas, Paperikone PK5, 2002, 70 000 t/a, SC-paperi
17. Myllykosken paperitehdas, Paperikone PK4, 2011, 230 000 t/a, MWC-paperi
18. Myllykosken paperitehdas, Paperikone PK6, 2011, 150 000 t/a, SC-paperi
19. Myllykosken paperitehdas, Paperikone PK7, 2011, 220 000 t/a, SC-paperi
20. Tervasaaren paperitehdas, Paperikone PK6, 2007, 118 000 t/a, säkkipaperi
    
21. Kankaan paperitehdas, Paperikone PK2, 2008, 100 000 t/a, päällystetty aikakauslehtipaperi
22. Nokian paperitehdas, Paperikone PK8, 2008, 25 000 t/a, pehmopaperi
23. Kaukopään paperitehdas, Paperikone PK8, 2010, 215 000 t/a, päällystetty toimistopaperi
    
24. Kankaan paperitehdas, Paperikone PK4, 2010, 210 000 t/a, päällystetty hienopaperi
    
25. Tervakosken paperitehdas, Paperikone PK4, 2010, 5700 t/a, savukepaperi
    
26. Varkauden paperitehdas, Paperikone PK2, 2010, 95 000 t/a, luettelo- ja sanomalehtipaperi
    
27. Varkauden paperitehdas, Paperikone PK4, 2010, 195 000 t/a, sanomalehtipaperi
28. Simpeleen paperitehdas, Paperikone PK1, 2010, 55 000 t/a, joustopakkaus- ja etikettipaperi
29. Mäntän paperitehdas, Paperikone PK5, 2011, 7300 t/a, tiivispaperi
30. Äänekosken paperitehdas, Paperikone PK2, 2012, 200 000 t/a, hienopaperi
31. Rauman paperitehdas, Paperikone PK3, 2013, 250 000 t/a, SC-paperi
32. Veitsiluodon paperitehdas, Paperikone PK1, 2014, 190 000 t/a, MWC-paperi
33. Lohjan paperitehdas, Paperikone PK1, 2015, 30 000 t/a, irroke- ja erikoispaperit
34. Jämsänkosken paperitehdas, Paperikone PK5, 2015,  270 000 t/a, SC-paperi
35. Kaukaan paperitehdas, Paperikone PK2, 2015, 225 000 t/a, LWC-paperi
36. Kauttuan paperitehdas, Paperikone PK4, 2015, 10 000 t/a, maalarinteipin pohjapaperi
37. Lohjan paperitehdas, Paperikone PK2 40 000 t/a, irroke- ja erikoispaperit

Suljettu paperikonekapasiteeetti yhteensä: 4 906 000 t/a

Lisäksi 90-luvulla on suljettu useita pieniä koneita, kuten esimerkiksi kahden paperikoneen Hovinsaaren paperitehdas Kotkassa vuonna 1999. 90-luvulla suljetut paperikoneet olivat pieniä koneita.

Kartonkikoneet:

1. Takon kartonkitehdas, Kartonkikone KK2, 2007, 70 000 t/a, 3-kerrostaivekartonki
   
2. Varkauden kartonkitehdas, Kartonkikone KK5, 2008, 90 000 t/a, hylsykartonki

Suljettu kartonkikapasiteetti yhteensä: 160 000 t/a

Lisäksi vuonna 1998 on suljettu pieni Vääräkosken kartonkitehdas (1 kone, 4000 t/a).

Paperi+kartonki yhteensä: 5 066 000 t/a

(Päivitetty 23.04.2015, Lohjan paperitehdas, PK2)

Putin ja puutullit

Päättikö Putin antaa joululahjan lykkäämällä puutulleja 9-12 kuukautta? Jonkun mielestä saattaa kuulostaa lupaavalta, mutta oikeastaan tästä lykkäyksestä ei ole mitään hyötyä muille kuin venäläisille metsänomistajille ja ehkä myös Venäjältä puuta kuljettaville kuljetusliikkeille.

Puutullien lykkämisen perimmäinen syy on maailmantalouden taantuma, joka on lykännyt monia suunniteltuja investointeja - niiden joukossa myös investoinnit Venäjän metsäteollisuuteen. Koska investointeja ei tule, yrittää Putin pelastaa sen, mitä pelastettavissa on eli myymällä kuitupuuta suomalaisille tehtaille.

Vaikka venäläinen puu on halvempaa ja metsäyhtiöt hyötyvätkin hieman puutullien lykkäämisestä, on puutulleilla loppupeleissä vähän merkitystä. Suurempana metsäteollisuutta jarruttavana tekijänä ovat ylikapasiteetti ja maailmantalouden alavire.

Yksi asia on kuitenkin varmaa: Venäläistä puuta jalostetaan jatkossa Venäjällä. Siellä ovat kasvavat markkinat ja hyvät raaka-ainevarat ja mahdollisesti myös Suomea alhaisemmat valmistuskustannukset. Myös suomalaisten metsäyhtiöiden kannattaisi olla tässä pelissä aktiivisesti mukana. Usein hyvänä vaihtoehtona on olemassa olevan kapasiteetin ja verkoston hankkiminen, laajentaminen ja virittäminen. Toiminta Venäjällä on hieman erilaista kuin monissa muissa maissa, mutta oikein toteutettuna se on kannattavaa ja tuottavaa sielläkin.

Integraatti on integraatti, mutta...

Metsä-Botnia suunnittelee Kaskisten sellutehtaan määräaikaista tai pysyvää sulkemista vuoden 2009 aikana. Mahdollisesta pysyvästä sulkemisesta alkaa Kaskisten metsäteollisuuden lähtölaskenta. Samalla tehdasalueella toimii myös M-realin BCTMP-massatehdas, joka valmistui vuonna 2005 (investointi 180 meur).

Kaikkien Metsä-Botnian Suomen tehtaiden toiminta perustuu pitkälle integraatti-ajatteluun, jossa samalla tehdasalueella tai välittömässä läheisyydessä toimii omistajakonsernien (UPM ja M-real) muuta teollisuutta jakamassa kustannuksia. M-realilla on ollut vastaava BCTMP-tehdas Joutsenossa vuodesta 2001. Fray Bentosin sellutehdas taas on itsessään tarpeeksi suuri ja kustannusrakenne erilainen (=alhaisempi), joten kumppania ei välttämättä tarvita.

M-realin investointistrategia on outo: rakennetaan paperi- tai kartonkitehtaan massaosasto erilleen varsinaisista tehtaista ja vielä osittain ulkopuolisen kumppanin omistaman tehtaan yhteyteen. Osin tämä on jouduttu toteuttamaan pakon edessä, kun ahtaat teollisuustontit eivät enää ole riittäneet uusille suuremmille tuotantolaitoksille. Huonona esimerkkinä massaosaston toimimisesta erillään oli äskettäin suljettu Lielahden massatehdas, joka toimi käytännössä Takon kartonkitehtaan massaosastona ja suljettiin kannattamattomana. Nyt massan Takolle toimittaaa Joutsenon tehdas.

Jälleen palataan M-realin perusongelmaan: vanha tehdasinfrastruktuuri (koneiden leveys, tehdasrakennukset, tontit jne), joka ei mahdollista nykyiset vaatimukset täyttävää tuotantoa. Takon osalta tehdastontin ahtauden kanssa on painiskeltu jo ainakin 60-luvulta saakka. Olisiko nyt järkevä muuttaa suuntaa ja rakentaa massaosastojen kaveriksi myös tehokas paperi- tai kartonkikone, jolloin vanhoja voitaisiin sulkea? Loputtomiin ei voi säästää - on myös investoitava.

Pieni on innovaatiota

Kannattaa olla pieni, vanhentunut ja heikosti kannattava kartonkitehdas: Jälleen Stromsdalin jatkolle näkyy vihreää valoa. Omistajaksi on tulossa Primaca Partners, jonka päämääränä on "sekä yksittäisten kotimaisten yritysten menestyminen että omistajien taloudellisten tavoitteiden toteutuminen". Primaca Partners omistaa esimerkiksi Kajaanin Otanmäessä rautatiekalustoa valmistavan Transtech-konepajayrityksen.

Sama pienen ja heikon tehtaan periaate on toiminut myös Smurfitin hankkiessa Pankakosken kartonkitehtaan Stora Ensolta ja Savon Sellun M-realilta. Usein näitä tehtaita veikkailtiin suljettaviksi ennen Voikkaata, Summaa tai Kajaania, jotka kaikki olivat suurehkoja tai keskisuuria tehtaita. Työntekijän kannalta on siten parempi olla pienen, yhden tehtaan yrityksen palveluksessa, kuin suuren globaalin toimijan pelinappulana. Samaa toivovat varmasti myös tehdaspaikkakunnat, joille yritykset maksavat veronsa.

Myös innovaatioiden kehittymisen kannalta pienemmät yritykset voivat olla parempia: on keksittävä menestymisen resepti olemassa olevalle tehtaalle, kun ei ole mahdollisuutta perustaa "helpon rahan" perässä tehtaita esim. ulkomaille. Moni suuri suomalainen metsäteollisuuskonserni on sortunut vuolemaan helppoa rahaa esim. Kiinassa ja Etelä-Amerikassa. Tällöin uusien tuotteiden ja ideoiden kehitys hidastuu, kun keskitytään rahan tekemiseen vain jo hyväksi havaituilla menetelmillä. Tästä ajattelutavasta yhtenä esimerkkinä on yrityksen organisaation jämähtäneisyys, eikä esimerkiksi Nokiasta tuttua jopa puolen vuoden välein tapahtuvaa organisaation "virittämistä" löydy. Periaatteena on jo pitkään ollut: "Menee hyvin ja se riittää", vaikka järkevämpi ajattelutapa voisi olla: "Menee hyvin, mutta voisi mennä vielä paremmin". Ongelma on konkretisoitunut, kun koko metsäteollisuus-toimialalla ei enää menekään niin hyvin.