tiistai 20. syyskuuta 2011

Investointeja vai leikkauksia?

UPM:n kerrottua tehtaiden lakkauttamisesta lienee seuraavana Stora Enson vuoro. Stora Ensolla on edelleen tehotonta kapasiteettia etenkin kotimaassa.Varkauden hienopaperituotanto lienee edelleen vaarassa, mutta toisaalta Varkauden tehtaalla on hyvässä kunnossa oleva paperikone sekä saman katon alla konetta ruokkiva sellulinja.

Uutena ehdokkaana lakkautettavaksi konelinjaksi voisi nostaa Veitsiluodon ykköskoneen, joka on auttamattoman vanhentunut ja etenkin kapea (alle 5 m). Koneen kapasiteetti on noin 180 000 t/a. Osana pienempää kokonaisuutta kone olisi jo lopetettu, mutta neljän koneen ja sellutehtaan integraatin osana sille on vielä löytynyt töitä.

Myös Anjalan tehdas on pienenä yksikkönä edelleen vaarassa. Tehdas valmistaa kirjapapereita. Mikäli kirjapaperit eivät kannata, suljetaan todennäköisesti molemmat koneet, koska yhden koneen tehdas ei yksin ole kannattava. Anjalassa apuna kustannusten jakamisessa on kuitenkin vieressä oleva Inkeroisten kartonkikone, joka lienee kannattava ja kehitettävä yksikkö.

M-realin leikkaukset kotimaassa alkavat olla tehty. Ainoana kysymysmerkkinä lienee Äänekosken paperikone, jonka tuotteet menevät lähinnä Sappille ja eivät siten ole M-realin ydinbisnestä.Kone on myös bulkkituotteita valmistavaksi koneeksi kapea, eikä siihen ole tehty merkittäviä uusintoja. M-realin kohdalla eräänä ongelmana on myös konekannan ikä. Tämän perusteella M-real voisi olla myös seuraava uuteen koneeseen investoija, joskin aivan heti tämä ei liene toteutumassa. Voisiko uuden (kartonki-)koneen paikka olla Kaskisissa BCTMP-laitoksen vieressä? Korvattavana tehtaana olisi ahtaassa paikassa Tampereen keskustassa oleva Tako, jossa kehitysmahdollisuudet ovat olemattomat.

Takon kartonkikone KK3:n kuivatusosa. Alkuperäinen kone on vuodelta 1953 ja on uusin Takon kolmesta koneesta (yksi kone on pysäytetty vuonna 2007).
 Loputtomiin eivät pelkät leikkauksetkaan voi jatkua, vaikka ne eivät varmasti nyt tiedossa oleviin jää. Kapasiteettien nostoja olemassaolevilla konelinjoilla toteutetaan suuremmilla uusinnoilla. Näissä merkittävänä tekijänä on koneen leveys: kapeita koneita ei kannata uusia poislukien erikoispaperit.

UPM:n on myös huhuttu olevan kiinnostunut kuivauskapasiteettiin investoimisesta Kymin sellutehtaalle. Kuivauskoneeseen investointi lienee ajankohtaista, kunhan arkittamoinvestointi on saatu päätökseen paperitehtaan puolella. Mahdollinen kuivauskone sijoitettaneen kustannustehokkaasti entisen paperikone PK7:n halliin.

Stora Ensolla investointeja voinee odottaa pakkauspuolelle eli lähinnä Imatran tehtaalle. Myös Imatralla on tyhjää tuotantotilaa vapaana hienopaperikoneen lakkauttamisen myötä. Lakkautettu PK8 on myyty Intiaan. Voisiko vanhalle kartonkikone ykköselle rakentaa korvaajan PK8:n halliin, jolloin kartongintuotantoon ei tulisi katkoksia? Paperikone PK8:n tilalla oli vuosina 1960-1980 pilvikartonkia ja kraftlineria valmistanut kartonkikone 3.

Muista tehtaista Lohjalla oleva Mondin tehdas kaipaisi investointeja, mutta pienenä yksikkönä tehtaan kehittäminen ei pitkällä aikavälillä liene omistajan intresseissä.Ulkomailla UPM:llä ja Stora Ensolla intressit ovat lähinnä kehittyvillä markkinoilla eli pääosin Kiinassa ja Etelä-Amerikassa. Näillä markkinoilla helppo etenemistapa voisi jatkossakin olla yritysostot.