torstai 13. marraskuuta 2014

UPM supistaa tuotantoa Euroopassa

UPM supistaa tuotantoa Euroopassa. Suomessa konelinjoja suljetaan Kaukaalta (PK2, LWC, 235 000 t/a) ja Jämsänkoskelta (PK5, SC, 235 000 t/a). Lisäksi sanomalehtipaperikoneita suljetaan Chapellesta (PM3) ja Shottonista (PM1, 215 000 t/a). Chapellen kone on ongelmallisen tuotteen lisäksi pieni ja vanhanaikainen (alkuperäinen valmistusvuosi 1953, leveys n. 6 m, 130 000 t/a). Näillä toimilla tavoitellaan 150 miljoonaan euron säästöjä vuodessa. UPM:n talousjohtaja Tapio Korpeisen mukaan yhtenä syynä konelinjojen sulkemiseen Suomessa ovat joustamattomat työmarkkinat: joustoja ei juurikaan löydy työajassa.

UPM on suurista suomalaisista metsäyhtiöistä ainoa, joka ei ole saanut kunnon "investointivaihdetta" päälle. Tärkein syy tälle on yhtiön tuotevalikoima, jossa painopaperit ovat suuressa roolissa ja pakkaustuotteet puuttuvat kokonaan. Samalla kun painopaperin kulutus pienenee yhä jyrkemmin, ei korvaavia tuotteita ole löytynyt samalla nopeudella. Toistaiseksi UPM pysyy pinnalla taantuvissa tuotteissa vahvan tuotantokoneiston avulla.

Näiden sulkemisten perusteella voinee tehdä kaksi vaihtoehtoista johtopäätöstä: UPM joko virittää oman tuotantokoneiston entistä kilpailukykyisemmäksi ja käyttöasteet korkeiksi sekä jatkaa aiemmasta arviostani poiketen Euroopan painopaperitehtaiden operointia yksin entistä tehokkaampana toimijana. Vaihtoehtoisesti UPM on edelleen yhdistämässä Euroopan painopaperitoiminnot jonkun toisen toimijan (tai toimijoiden) kanssa siten, että molemmilla yhteensä on tehokas ja hyvillä käyttöasteilla toimiva ja riittävän suuri tuotantokapasiteetti painopapereissa. Tätä kautta saavutetaan esimerkiksi hinnoitteluvoimaa.

Painopapereissa nähdään vielä varmasti sulkemisia sekä Stora Enson että UPM:n tehtailla. Joka tapauksessa loputtomasti kapasiteettiä ei voida ainoastaan sulkea. Mikäli biodiesel ja muut vaihtoehtoiset nykystrategian mukaiset liiketoiminnat eivät tuota haluttua tulosta, on UPM:llä edessään strategian uudelleenarviointi. Esimerkiksi Kymin tehdasintegraatissa UPM on rakentamassa sellun kuivauskonetta entisen paperikone PK7:n paikalle. Tämä mahdollistaa sellun myynnin talon ulkopuolelle, mikäli paperikoneiden tuotteilla ei ole kysyntää tai paperin hinta ei ole kannattavalla tasolla. Jossakin vaiheessa varmasti mietitään, voidaanko sellu jalostaa muuksi kuin nykystrategian mukaisiksi tuotteiksi myös itse.

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Perustelut työaikajoustoista ovat huteria
-suomessa voidaan käyttää lomautusta
-Työnantaja määrää työaikamuodot, kuten siirtymisen jatkuvasta kolmivuorokäynnistä viisipäiväiseen työviikkoon
-Jos tuote ei mene kaupaksi on harvemmin tarvetta pidempään työpäivään vuorokaudessa. Kokemus osoittaa että ylityöhalukkuutta tehtailta löytyy aivan tarpeeksi.
-työnantaja määrittää työntekijöiden toimenkuvat käytännössä yksipuolisesti. Nämä kommentit on ilmeisesti kaivettu ajalta ennen vuotta 2005

Anonyymi kirjoitti...

StoraEnso ja MetsäGroup eivät aikoinaan laittaneet kaikkia munia yhteen koriin. Molemmilla oli kannattava pakkauskartonkiteollisuus paino- ja kirjoituspaperien lisäksi.

Osa paino- ja kirjoituspaperikoneista voitaneen konvertoida kartonkikoneiksi (Varkaus, Modo ym). Oli UPM:llä kai joskus Juankosken ja Simpeleen kartonkitehtaat. Pois myytiiin kun eivät kuuluneet strategiaan.

Varmasti 20 vuotta sitten UPM:n strategit ja tutkimusjohto näkivät netin tulon kuten kaikki muutkin. 20 vuotta oli aikaa reagoida ja tehdä vaihtoehtoisia suunnitelmia. Siemenet nykyisiin koneiden sulkemisiin kylvettiin jo 20 vuotta sitten UPM:n silloisen johdon toimesta.

Nyt on konstit vähissä. Vähän UPM muistuttaa kännykkäyhtiö Nokiaa ja sen aikoinaan kaikkitietävää johtoa.

Vaikea nähdä että painopaperiyhtiö UPM:llä olisi jotain relevanttia exit -plania ulos nykyisestä tilanteesta.

Anonyymi kirjoitti...

Paperin tuotannon puolella pitäisi palkoista tinkiä, koska suomen tuotannon pitäisi olla selvästi tehokkaampaa kuin kilpaileva tuotanto saksassa tai ruotsissa. Heillä ei ole läheskään niin suuria logistiikkakuluja ja he ovat lähellä päämarkkinoita. Useisiin kiinteisiin kuluihin ei voi vaikuttaa, mutta palkkoihin voisi, mutta tämä sakki ei saavutetuista eduistaan luovu tai oikeasti ajattele tulevaisuutta.

Anonyymi kirjoitti...

Ylemmän kommentoinnin täytyy olla provo. Paperimiehenä tartun siihen ku on täs tätä aikaa töiden lomassa. Kaikilla pitäisi olla jo tiedossa että alan palkat ovat allle 10% kokonaiskustannuksista. Lisäksi miehistö on ajettu minimiin kaikkialla. Tämä laskee jo niitä palkkakustannuksia. Tuotantomäärät vaan kasvaa konelinjoilla. Kyllä tässä on taivuttu tulevaisuuden eteen. Työmäärää huomattavasti lisäämällä entiseen nähden. Tämä ala tai Suomi ylipäätään ei lähde nousuun palkkoja laskemalla. Minkään alan duunarin ei pitäisi mielestäni lähteä mukaan moiseen hössötykseen. Ku ei palkat pysy muutenkaan hintojen nousun perässä.

Anonyymi kirjoitti...

Mikä on Kaukaan päällystyskoneiden tilanne? Oliko kaikki 3 ajossa ennen tätä sulkemisilmoitusta?

Anonyymi kirjoitti...

Yritysjohtajana tartun tähän, että palkoilla todellakin on merkitystä ja varsinkin jos liiketoiminta on lähtökohtaisesti huonosti kannattavaa. Jos heikosti tuottavasta konelinjasta odotetaan vaikkapa 500 000 euron tulosta vuodessa, on se palkan sivukustannuksineen sama kuin 8 vuorotyötä tekevän paperimiehen vuosipalkka. Se on myös sama summa kuin muutaman päivän odottamaton seisokki linjalla. On merkittävä ero linjan tulevaisuuden kannalta tekeekö se budjetinmukaisen pienen tuloksen vai tappiota. Budjettiinpääsevät saavat investointirahaa, kun tappiota tekevät jäävät herkemmin ilman.

Anonyymi kirjoitti...

Mielestäni paperimiehillä on heti tinkimisen varaa esim. saunalisän sekä palkallisten vapaiden poistosta. Toisena asiana voisi ottaa esille suomalaisten paperimiesten lakkoherkkyys. Esim. Eurooppalaiset painotalot ostavat sen paperin varmasti ennemmin saksalaiselta tehtaalta, kuin suomalaiselta jotka tunnetaan lakkoherkkinä. Lakkoilulla
olisi varmaankin kannattanut pyrkiä parempaan irtisanomissuojaan, eikä vain palkan nostoon, jolloin kilpailukyky muihin maihin huononee.

t.automaatiomies

Anonyymi kirjoitti...

Tämä ei johdu palkoista. Yksinkertaisesti esimerkiksi Saksassa on kalliimpaa lopettaa tehdas tai konelinja toisin kuin täällä meillä suomessa ja toiseksi Saksassa suurteollisuuden käyttämä energia on merkittävästi halvempaa.

Anonyymi kirjoitti...

Kaukaan kaikki 3 päällystyskonetta ovat käytössä, mutta on selvää, jos paperikone 2 menee kiinni, niin yksi päällystyskoneista tipahtaa samalla. Päällystyskone 3 on Suomen niin sanottuja uusimpia koneita vaikka ikää on

Anonyymi kirjoitti...

Kaukaalle jää mahdollisen sulkemisen jälkeen 1 paperikone ja 2 päällystyskonetta. Onko kannattavaa ajaa yhdellä koneella tehdasta vaikka tekeekin UPM:n ainoana koneena MWC:tä? Yhden paperikoneen paperitehtaita ei tästä maasta taida enää löytyä.

Anonyymi kirjoitti...

Kauanko UPM voi sulkea yksittäisiä koneita per tehdas, kun kysyntä aina vaan laskee? Tämä nostaa yleiskustannuksia per kone. Milloin kosketaan taas rakenteisiin eli suljetaan kokonainen laitos? UPM:lla koko Kaipola lienee tulinjalla ensimmäisenä, jos isompi leikkaus osuu Suomeen. Muualla Eurooppassa Chapelle ja Shotton mennee ensinnä kokonaan kiinni.

Ilari Eskelinen kirjoitti...

Olen jo pitempään miettinyt, olisiko myös UPM:n aika tehdä osittainen strategiamuutos ja lähteä mukaan kartonkibisnekseen tavalla tai toisella - esimerkiksi jonkun alalla jo toimivan tai muutosvaiheessa olevan pienemmän yrityksen kanssa. Näin suljettavien painopaperikonelinjojen tilalle sopisi joissakin tapauksissa hyvin kartonkikone (esim. Kaukaalla). Kaipolan ja Jämsänkosken haasteina on sellutehtaiden puute. Toisaalta Kaipolassa valmistetaan ainoana tehtaana Suomessa sanomalehtipaperia.