Inkeroisten kartonkikone 1 - Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen kartonkikone

Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen kartonkikone käynnistyi vuonna 1897 nykyisin Kouvolaan kuuluvassa Anjalankosken Inkeroisissa. Kone suljettiin vuonna 1978 ja jätettiin paikalleen odottamaan museointia. 1990-luvun lopusta alkaen kone on ollut osa Ankkapurhan teollisuusmuseota. Museo toimii Stora Enson Inkeroisten tehdasalueella ja on avoinna kesäisin. Inkeroisten Lohisaaressa sijaitsevan vanhan kartonkitehtaan tiloissa toimii museon lisäksi Metso Paper Oy:n kuituteknologiayksikkö.

Samassa salissa KK1:n vieressä sijaitsi myös vuonna 1899 valmistunut KK2, joka suljettiin vuonna 1979 ja myytiin Aasiaan. Vanhaa kartonkitehdasta laajennettiin 1920-luvulla, jolloin viereiseen laajennusosaan sijoitettiin Ruotsista käytettynä hankittu KK3. Kaikki kolme kartonkikonetta olivat saksalaisen Füllnerin (nyk. PMPoland S.A.) valmistamia. Vuonna 1965 Inkeroisiin rakennettiin uusi kartonkitehdas, jonne sijoitettiin Tampella-yhtiöiden pääosin itse valmistama kartonkikone KK4, joka on useaan kertaan uusittuna edelleen käytössä. KK3 suljettiin vuonna 1990 ja myytiin varaosiksi Vääräkosken Pahvi Oy:n kartonkitehtaalle Ähtäriin, jossa oli käytössä vastaava Füllnerin valmistama kone. Vääräkosken tehtaan toiminta päättyi vuonna 1998. Nykyisin Vääräkosken tehdas koneineen ja laitteineen on suojeltu ja museoitu.

Kartonkikone KK1

• Valmistaja: Füllner (H. Füllner Maschinenfabrik / Füllner Werke AG), Warmbrunn, Saksa (nyk. Puola)
• Käytössä vuosina 1897-1978 
• Työleveys: 1500 mm
• Pituus: n. 60 m
• Maksiminopeus: 30 m/min

KK2:n paikalla on museon näyttely. KK1 oikealla.

H. Füllner Maschinenfabrik

Kartonkikone KK1 märästä päästä nähtynä

Massakyypit

Konesalin takaosassa on kaksi massakyyppiä, joista massa johdetaan kartonkikoneelle. Kyypit on valmistettu betonista, joka on laatoitettu emaloiduilla laatoilla. Toinen kyypeistä on kartonkikoneelle 1 ja toinen koneelle 2.

Massakyypit konesalin takaosassa. Vasemmalla kartonkikone 1:n märkä pää.

Muodostusosa

Kyypeiltä massa johdetaan muodostusosalle puisen perälaatikkotyyppisen altaan kautta, joka sijaitsee koneen käyttöpuolella. Koneessa on kuusi nostosylinteriä, joista jokaisella valmistetaan yksi kartongin kerros. Ohuempia laatuja valmistettaessa 1-2 sylinteriä pyörii ilman massalietettä. Muodostusyksiköt toimivat vastavirtaperiaatteella. Sylinteri pyörii kuitulietettä sisältävässä kaukalossa. Viirakankaalla päällystetty sylinterin vaippa läpäisee kuitulietteessä olevaa vettä, joka virtaa vallitsevan paine-eron suuntaan viiran ulkopuolelta sylinterin sisälle.Vesi poistetaan kiertovesisäiliöön. Veden poistumisen kanssa samanaikaisesti kuidut siirtyvät viirakankaalle, jossa tapahtuu massan huopautuminen kartonkirainaksi. Vastavirtanostosylinterissä massa virtaa pyörimissuuntaa vastaan eli sille puolelle sylinteriä, josta valmis raina nousee ylös.

Muodostusosa märästä päästä kuvattuna

Huopaustela. Telan puristusvoimaa säädellään kuvassa näkyvien painojen avulla

Muodostusosaa koneen hoitopuolelta nähtynä.

Muodostusosa kyypin hoitotasolta / portailta nähtynä

Puristinosa

Puristinosalla kartonkirainasta poistetaan vettä mekaanisesti puristamalla. Puristamalla on tarkoitus poistaa mahdollisimman suuri osa vedestä. Koneessa on kolme puristinta sekä ennen niitä babypuristimet. Puristusvoimaa säädellään vivuston avulla painoilla.

Puristinosa

Koneen käyttöpuolta puristinosalla ja kuivatusosalla

Kuivatusosa

Puristinosan jälkeen kartonkiraina siirtyy kuivatusosalle, jossa loppukosteus haihdutetaan kuumilla kuivaussylintereillä, joita koneessa on 20. Sylinterit lämmitetään kuuman vesihöyryn avulla, joka tuotetaan tehtaan höyryvoimalaitoksessa ja johdetaan putkia pitkin sylinterien sisään. Haihtunut höyry johdetaan kuivatusosan päällä olevan huuvan kautta tehdasrakennuksen katolle ulkoilmaan. Huuva on metallirunkoinen ja se on rakennettu osin asbestilevystä (tai vastaavasta mineriittilevystä). Anjalan paperitehtaan rakentamisen yhteydessä 1930-luvulla tehtaiden höyryntuotanto keskitettiin Anjalan tehtaan voimalaitokseen ja Inkeroisten tehtaan vanha höyryvoimalaitos poistettiin käytöstä ja purettiin.

Kuivatusosa

Kuivatusosa sylintereineen

Kuivatusosa. Huuvan seinistä puuttuu osa asbestilevyistä.

Kuivatussylinteri

Jälkikäsittely

Koneen jälkikäsittely muodostuu kalanterista, jolla kartonkia kiillotetaan sekä rullaimesta, jolla koneelta tuleva kartonkiraina rullataan. Normaaliin tapaan seuraava jälkikäsittelyn vaihe on pituusleikkuri, jolla konerullat leikataan pienemmiksi rulliksi. Viimeisessä vaiheessa pituusleikkurin jälkeen leikatut rullat laitetaan aukirullaimeen, jolla rullalla oleva kartonki avataan arkkileikkuria varten. Arkkileikkurissa eli saksikoneessa kartonki leikataan halutun kokoisiksi arkeiksi. Tämän jälkeen arkit pakataan paaleiksi tai puulavalle asiakkaalle kuljetettavaksi

Koneen kuiva pää: kalanteri, rullain, pituusleikkuri, aukirullain ja arkkileikkuri

Kalanteri

Kone kuivasta päästä nähtynä. Etummaisena arkkileikkuri.

Arkkileikkuri

Aukirullain ja arkkileikkuri

Voimansiirto

Kone on valta-akselikäyttöinen ja valta-akselia pyörittää sähkömoottori.Aikaisemmin kone sai käyttövoimansa vesiturbiinista, josta liike-energia johdettiin valta-akselille lattiakanavassa olevaa pääkäyttöakselia pitkin. Valta-akseli sijaitsee konesalin ikkunaseinän yläosassa koneen käyttöpuolella. Valta-akselita eteenpäin voima siirretään lattahihnoilla kulmavaihteelle, josta voima siirtyy telalle, sylinterille tms. Koneen nopeuden perussäätöön käytetään porrashihnapyöriä ja hienosäätöön puisia kartiohihnapyöriä.

Kartonkikone 1:n ja 2:n sähkökäytön ohjauskaappi. Kaappi on koneen hoitopuolella. Kartonkikone 2 oli peilikuva koneeseen 1 verrattuna eli koneita hoidettiin samalta alueelta tehdassalissa

Valta-akseli

Lattahihna valta-akselilta ja kulmavaihde

Kulmavaihde

Valta-akseli koneen käyttöpuolella

Kuivatussylinterien käyttöpuoli lattahihnoineen ja kulmavaihteineen

Kartiohihnapyörät (seinän vieressä) koneen nopeuden hienosäätöön koneen kuivassa päässä

Vesivoima-asema
 
Vanhaan kartonkitehtaaseen kuuluu myös Inkeroisten vesivoima-asema, joka on rakennettu vuonna 1921 Voimalaitoksen teho on 17 MW ja putouskorkeus 9,7 m. Laitoksessa on yksi Francis- ja kolme Kaplan-turbiinia. Voimalaitos on uusittu vuonna 1994 ja sen omistaa nykyisin Kemijoki Oy. Ankkapurhan koskessa on myös uudempi vuonna 1983 rakennettu Anjalan vesivoimalaitos.

Inkeroisten vesivoima-asema

Valvomoa

Konesali

Lisätietoa / Lähteet

• Ankkapurhan teollisuusmuseo (viralliset sivut Stora Enson sivuilla)
• Helsingin Sanomat 21.11.1997 ja 22.3.1997

UPM saa ostaa Myllykosken

UPM-Kymmene Oyj:n Myllykoski-kauppa varmistui, kun EU:n komissio antoi luvan kaupalle. Kauppaan kuuluu myös Myllykoski-konserniin kuuluva Rhein Papier GmbH. Lisäksi UPM on sopinut ostavansa M-realin osuuden Myllykosken paperitehtaan omistavasta Myllykoski-konserniin kuuluvasta Myllykoski Paper Oy:stä. M-real on omistanut tehtaasta 35% ja Myllykoski loput.

Kauppa pyritään saamaan päätökseen heinä-elokuun aikana. UPM kertonee suunnitelmistaan Myllykosken toimintojen uudelleenorganisoinnista kesälomien jälkeen. Todennäköistä on, että Myllykosken paperitehtaan tuotantoa vähennetään merkittävästi tai tehdas suljetaan kokonaan. Toimenpiteiden voi odottaa tapahtuvan noin vuoden kuluessa - todennäköisesti jo kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Juankosken kartonkitehdas käynnistyi jälleen

Stromsdal-yhtiön konkurssin jälkeen suljettuna ollut Juankosken kartonkitehdas on käynnistetty uudelleen juhannuksen jälkeen. Tehtaan ostanut Premium Board Finland Oy käynnisti tehtaan keskiviikkona 29.6. Juankosken 2450 mm leveän kartonkikoneen kapasiteetti on 75 000 tonnia vuodessa ja koneella valmistetaan pakkaus- ja nestepakkauskartonkeja.

UPM investoi Kymin paperitehtaalle

UPM investoi Kymin paperitehtaalla arkittamon laajennukseen sekä paperikone PK8:n rullankäsittelyn muutoksiin noin 15 miljoonaa euroa. Investointi valmistuu syksyllä 2012 ja se mahdollistaa päällystetystä hienopaperista valmistettujen arkkien tehokkaan toimittamisen lähialueiden asiakkaille. Tuotteita käytetään graafisiin painotöihin. UPM:n Kymin tehdasintegraattiin kuuluu suurehko sellutehdas sekä paperitehdas, jossa on kaksi suurta paperikonetta tuotantokäytössä. Lisäksi PK7-paperikone on varastoitu paikoilleen käytöstä poistettuna. Aiemmin UPM on investoinut integraattiin kuuluvalla Kuusanniemen sellutehtaan kemikaalien talteenottolinjaan, joka käynnistyi keväällä 2008. Tehdas valmistaa 850 000 tonnia paperia ja 540 000 tonnia sellua vuodessa.

Merkittäviä divestointeja tehtaalla ovat Voikkaan paperitehtaan lopettamisen lisäksi olleet Kuusaansaaressa sijainneiden MG-paperia valmistaneiden paperikoneiden PK1 ja PK2 (yht. 20 000 t/a) sulkeminen vuonna 2005 sekä MWC-paperia 150 000 tonnia vuodessa valmistaneen paperikone PK7:n pysäyttäminen vuonna 2006.

Varkauden paperikoneet myytiin Aasiaan

Stora Enso on myynyt Varkauden paperitehtaan suljetut paperikoneet PK2 ja PK4 Aasialaiselle ostajalle. Purkutyön suorittaa kouvolalainen teollisuuspurkuihin erikoistunut Umacon Oy. Asiasta on uutisoitu mm. Warkauden lehdessä. PK2 on otettu käyttöön vuonna 1926 ja Varkauden tehtaan uusin paperikone PK4 vuonna 1977. Tehtaalla on sellutehtaan ohella toiminnassa edelleen hienopaperia valmistava paperikone PK3. Corenson vuonna 2008 suljettu kartonkikone on edelleen paikoillaan.

Powerflute myy Scheufelenin

Savon Sellun Kuopiossa omistama Powerflute Oyj myy Papierfabrik Scheufelenin. Ostajana on Hollantiin rekisteröity Paper Excellence BV, joka on indonesialaiseen Asia Pulp and Paper (APP)-konserniin kuluva yhtiö. Powerflute osti konkurssiin ajautuneen Scheufelenin vuonna 2008.

M-real myy erikoispaperit Lenkelle

M-real myy osan Saksassa sijaitsevasta Reflexin tehtaasta saksalaiselle Lenkille. Myyty kokonaisuus käsitää tehtaan valmistamat erikoispaperit. Noin 100 henkilöä siirtyy Lenkin palvelukseen. M-real jatkaa Reflexin tehtaalla jäljentävien papereiden valmistamista. Kesäkuussa 2010 yhtiö möi yhden Reflexin konelinjan Metsä-Tissuelle, joka siirtää leivinpapereiden tuotantoa Mäntästä Saksaan. M-realilla on Reflexin tehtaalla kolme pienehköä paperikonetta, joista suurimman leveys on 3300 mm. Lenk on valmistanut noin 35 000 t erikoispapereita vuodessa kahdella pienellä koneella lähellä Strasbourgia sijaitsevassa Kappelrodeckissa.