M-realismia

M-realin kannattavuus on ollut heikko jo useita vuosia. Yhtiön vaikeudet juontavat juurensa oikeastaan jo vuosien ja vuosikymmenten taakse. Jos verrataan muihin suomalaisiin paperin- ja kartonginvalmistajiin, on M-realin konekoko huomattavan pieni (M-realin suomalaisten tehtaiden keskikoneleveys noin 4800 mm:n luokkaa, ilman Kirkniemen tehdasta noin 4100 mm). M-real edeltäjineen on pitänyt hengissä vanhoihin tiloihin ja vanhojen koneiden pohjalle rakennettuja koneita huomattavasti muita alan toimijoita pidempään. Hetkellisesti se on saattanut tuntua hyvältä ja edulliselta ratkaisulta, mutta pitemmällä aikavälillä pienet tuotantoyksiköt muodostuvat helposti tehottomiksi. Kilpailijat ovat sulkeneet runsaasti M-realin mittakaavassa suuria koneita.

Merkittävä tekijä koneiden uusinnassa on koneen leveys. Sitä kun on lähes mahdotonta kasvattaa taloudellisesti kannattavalla tavalla: koneen ympärillä oleva rakennus sanelee koneen äärirajat. Keskeisimpiä tekijöitä ovat tehdashallin katossa oleva siltanosturi (leveys, nostokyky) ja tehdashallin kantavat rakenteet. Niiden muuttaminen on sen verran iso juttu, että on kannattavampi rakentaa kokonaan uusi tehdas. Myös ennen 60-lukua rakennetut tehdaskiinteistöt ovat monilta osin rakennusteknisiä haasteita.
Vuonna 2001 Metsä-Serla vaihtoi nimensä kansainvälisesti paremmalta kuulostavaksi M-realiksi. Perinteinen Metsä-Serla nimi sai jäädä. Oliko viisasta keksiä uusi brändi tyhjästä ja hylätä vanha hyväksi havaittu logo ja nimi? Ainakin UPM-Kymmene ja Stora Enso luottavat perinteisiin, yritysten historiasta pohjautuviin nimiin.

Metsä-Serlan oljenkorsia ovat lähinnä osuus Metsä-Botniasta (ja etenkin Fray Bentosin tehdas), Kirkniemen melko moderni paperitehdas, joka on muuten viimeinen Suomeen rakennettu ns. greenfield ("puhtaalle pellolle rakennettu")-paperitehdas sekä pakkausteollisuuteen liittyvä kartongintuotanto. Toivottavasti myös M-realin tuotekehitys pystyy pelastamaan jotakin innovatiivisilla tuotteilla. Näistä näkökohdista johtuen yksi mahdollinen ratkaisu onkin M-realin pilkkominen kannattaviin ja kannattamattomiin osiin. Siinäpä vähän ajateltavaa M-realin osaketta omistaville ja omistajiksi aikoville.