Merkittävä tekijä koneiden uusinnassa on koneen leveys. Sitä kun on lähes mahdotonta kasvattaa taloudellisesti kannattavalla tavalla: koneen ympärillä oleva rakennus sanelee koneen äärirajat. Keskeisimpiä tekijöitä ovat tehdashallin katossa oleva siltanosturi (leveys, nostokyky) ja tehdashallin kantavat rakenteet. Niiden muuttaminen on sen verran iso juttu, että on kannattavampi rakentaa kokonaan uusi tehdas. Myös ennen 60-lukua rakennetut tehdaskiinteistöt ovat monilta osin rakennusteknisiä haasteita.
Vuonna 2001 Metsä-Serla vaihtoi nimensä kansainvälisesti paremmalta kuulostavaksi M-realiksi. Perinteinen Metsä-Serla nimi sai jäädä. Oliko viisasta keksiä uusi brändi tyhjästä ja hylätä vanha hyväksi havaittu logo ja nimi? Ainakin UPM-Kymmene ja Stora Enso luottavat perinteisiin, yritysten historiasta pohjautuviin nimiin.Metsä-Serlan oljenkorsia ovat lähinnä osuus Metsä-Botniasta (ja etenkin Fray Bentosin tehdas), Kirkniemen melko moderni paperitehdas, joka on muuten viimeinen Suomeen rakennettu ns. greenfield ("puhtaalle pellolle rakennettu")-paperitehdas sekä pakkausteollisuuteen liittyvä kartongintuotanto. Toivottavasti myös M-realin tuotekehitys pystyy pelastamaan jotakin innovatiivisilla tuotteilla. Näistä näkökohdista johtuen yksi mahdollinen ratkaisu onkin M-realin pilkkominen kannattaviin ja kannattamattomiin osiin. Siinäpä vähän ajateltavaa M-realin osaketta omistaville ja omistajiksi aikoville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti