perjantai 12. joulukuuta 2008

Tervasaari ei kestä laman yli. Varkaus samalla tiellä?

Tehtaiden sulkemiset eivät lopu Kajaaniin ja Kaskisiin. Hieman kerätään happea keuhkoihin ja sitten taas puhalletaan. Talouselämä on listannut tehtaita, joihin rakennemuutos kohdistuu seuraavassa vaiheessa. Lehti tukeutuu analyyseissään professori Hannu Törmään ja professori Risto Seppälään.

Melko varmaa on, että Tervasaaren paperitehdas ei kestä laman yli. Tehtaalla on kolme käytössä olevaa keskikokoista paperikonetta. Päätuote on tarran taustapaperi eli release-paperi. Lisäksi yhdellä koneella valmistetaan kirjekuori- ja MG-paperia. MG-paperi ei kuulu UPM:n keihäänkärkituotteisiin ja onkin pääasiassa jäänne vanhasta. Tehtaan koneet ovat melko pieniä ja vanhoja. Uusin kone on vuodelta 1996 ja se on reilu 7-metrinen. Muut ovat noin 5-metrisiä. Muutenkin tehdasinfra on osittain pahasti vanhentunutta. Koneiden määrään verrattuna tehdas on UPM:n mittakaavassa varsin pieni - tuotantokapsiteetti noin 350 000 t vuodessa, vaikka tuotteet ovatkin osittain erikoistuotteita.

"Lopputuotteen ohella avainasemassa ovat massanvalmistuksen energiatehokkuus ja lopputuotetta valmistavan paperikoneen leveys"

Suurikaan paperikone ei yksin jaksa kannatella koko tehdasta, varsinkaan kun Tervasaaressa sellu joudutaan tuomaan muualta sellutehtaan sulkemisen jälkeen. Integraatin hyödyt katoavat. Tehokkuusvertailussa koneiden trimmileveys on myös merkittävä tekijä tehokkuusvertailussa - 5 metristä konetta ei voi enää kutsua isoksi koneeksi, muuta kuin tiettyjen erikoispapereiden valmistuksessa. Massanvalmistuksen tehokkuus on avainasemassa, kun tehtaita vertaillaan yrityksen sisällä. Tämä nähtiin jo Kajaanissa. Vaikka siellä on verrattaen suuret ja modernit koneet, eivät ne riitä kannattelemaan tehdasta kannattavuusrajan yläpuolella, massanvalmistuksen ollessa epätaloudellista. Sisä-Suomen tehtaita rasittavat lisäksi korkeahkot kuljetuskustannukset. Vaikka Tervasaareen on investoitu, ovat investoinnit olleet pienehköjä ja suuri osa niistäkin on kohdistunut suljettavalle sellutehtaalle.

Tervasaaren yhtälö muistuttaa hyvin paljon Varkautta. Pieni sellutehdas ja vanhahkot keskikokoiset paperikoneet. Vähän suuria investointeja. Sijainti sisä-Suomessa. Yksi paperikone lakkautettu ja kartonkikone sulkeutuu jouluksi. Varkaus on integraatti, mutta ei suuri. Noudattaako Stora Enso samanlaista strategiaa? Toisaalta: Stora Ensolla ei ole Metsä-Botnian kaltaista selluomistusta. Varkaudessa on lisäksi saha - sahojen kannattavuus on yleisesti heikko. Yhtälö ei ole kunnossa.

11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Varkauden kohdalla , mikä on "vähän suuria investointeja " ? 2000-luvulla uusi TMP-laitos , uusi puunkäsittely ja PK3:n uusinta , onko paljon vai vähän? Ja ei pidä unohtaa Neste Oilin ja StoraEnson biodiesel kokeilulaitosta. Tuskin sitä ainakaan laman keskellä mennä sulkemaan. Olisiko tämä laitos jäänyt professoreilta huomioimatta?

Bob the Blocker kirjoitti...

Kaikki nämä mainitsemasi investoinnit Varkauteen ovat konsernitasolla melko pieniä investointeja.

Esimerkiksi UPM:n Tervasaaren suljettavalle sellutehtaalle tehtiin noin vuosi sitten 25 miljoonan euron investointi valkaisimoon, mutta se ei riittänyt tehtaan jatkon turvaamiseksi. Samoin Kajaanissa UPM investoi vuosi sitten 11,3 milj. euroa mäntykuidun koelinjaan ja sekään ei riittänyt. Myös Stora Enson Summan tehtaalla tehtiin merkittäviä koneuusintoja noin vuosi ennen tehtaan suljemista. Koneuusintoja voi harvoin laskea suuriksi investoinneiksi.

Suuriksi investoinneiksi lasketaan mm. uusi paperikone ja esim UPM:n Kymin sellutehtaalla äskettäin toteutettu uusi kemikaalien talteenottolaitos (340 milj. euroa) ja mittava tehdasuusinta. Nyrkkisääntönä tarkasteltavan kokoisissa laitoksissa voisi suuren investoinnin rajana pitää noin 100 milj. euroa tietyin varauksin.

Tuskin biodiesellaitos on jäänyt huomaamatta. Varkauden laitos on kokeilulaitos, jonka tarkoitus ei välttämättä ole tuottaa voittoa, vaan kokemuksia tuotantoprosessista jatkokäyttöä ja -kehittelyä varten. Myös laitoksen toiminnan pysäyttäminen on täysin mahdollista kokemuksista ja omistajayritysten strategiasta riippuen.

Pattayan paperimies kirjoitti...

Tervasaaren release -koneet ovat molemmat suuria ko. paperilajillaan. Syöttävät pohjapaperia UPMRaflatacille. Koneiden ikä sitä luokkaa että poistot on jo moneen kertaan tehty. Integraattisellun korvaaminen ostomassalla nostanee vedenpoistokapasitettia 5-10%.

Tervasaaren koneet ovat teknisesti hyvässä kunnossa. UPM:n tutkimusorganisaatiot tukee myös Tervasaaren tehdasta. Henkilökunta pätevää. Tosin toimihenkilöitä ja käyttöukkoja usean muun tehtaan tavoin liiankin kanssa. Trendi näyttänee usessa tehtaassa olleen mennä esim. 50:stä toimihenkilöstä 15:een. Tervasaari kestää varmasti laman yli ehkä hoikennettuna organisaationa. Avainsana Tervasaaren selviytymiseen on erikoistuminen.

Varkauden kakkonen tosin saattaa olla jollain pääkonttorikihon sulkemislistalla. Who knows.

Anonyymi kirjoitti...

Enpä usko että Tervasaarea lopetetaan. Kasi ja vitonen tekevät tarran taustapaperia ja tarralaminaatin kysyntä kasvaa jatkuvasti. Kasia tuoreempia koneita ei suomessa paljonkaan ole. Taitaa Kirkniemellä ja Raumalla olla suurinpiirtein samaa ikäluokkaa.

Tämä analyysi näin amispohjalta. Saa nähdä kuka on oikeassa.

paperiteekkari kirjoitti...

Oma veikkaukseni on että seuraavan 3:n vuoden aikana Suomessa suljetaan:
-Varkauden integraatti
Vanha paperitehdas alueella, joka tulee kilpailemaan Etelä-Karjalan modernien tehtaiden kanssa puunhankinnasta.
-Myllykosken paperitehdas
Yhtiö purkaa ylikapasiteettiaan ja samalla sulkeen ainoa Suomen tehtaansa. Tehdas vanha ja sähkösyöppö. Myllykosken investointi Saksaan vaikuttaa myös.
-Sunilan sellutehdas Vanha sellutehdas, jonka omistajiin kuuluu Myllykoski ja StoraEnso sekä M-Real Myllykosken kautta. Toinen pääasiakas häviää (Myllykoski), joten Sunilan tehtaan sellua ei enää tarvita. StoraEnson laitokset Anjalankoskella voivat ostaa sellunsa markkinoilta tai tuoda Imatralta. Markkinasellua saatavilla Botnialta esim Joutsenosta.
-Tervasaaren paperitehdas
Integraatin edut kadonneet. Tarran taustapaperit voidaan tuottaa muilla koneilla. Suuri vaikutus on myös tarramarkkinoilla.

Pienemmistä valmistajista en menisi takuuseen Kauttuan paperitehtaasta. Jämsästä tai Jämsänkoskelta voidaan myös sulkea jompikumpi. Nämä jälkimmäiset ovat kuitenkin tapahtumassa ehkä myöhemmin tulevaisuudessa.

Bob the Blocker kirjoitti...

Hyvä analyysi "paperiteekkarilta". Lista on itselläni hyvin samanlainen. Tuohon voisi vielä lisätä M-realin tehtaita (strategiasta riippuen useitakin) ja ehkä myös Uimaharjun sellutehtaan. Stora Enson Kotkan tehdas on suuri kysymysmerkki. Vaatisi investointeja ja ei mennyt kaupaksikaan.

Veikkaisin, että Kaipola tai Jämsänkoski perii Tervasaaren tarrapaperituotannon jos ja kun Tervasaari suljetaan, mikäli tarrapapereita enää siinä vaiheessa Suomessa päätetään valmistaa.

Tiivistettynä: integraatit, joissa on sellutehdas pärjäävät - muihin massanvalmistusmenetelmiin tukeutuvat tehtaat kuolevat. Toki joitakin poikkeuksia on.

Anonyymi kirjoitti...

Vaikka Varkaus suljettaisiin ei puuta riitä siitä huolimatta Etelä- Karjalan "moderneille" tehtaille . Varkaus on kuitenkin integraatti, jossa on sellutehdas (pieni tosin), joka täyttää PK3:sen tarpeet. Jostain syystä viimeaikaiset ennnustukset ovat laittaneeet kiinni kohta koko sisämaan paperitehtaat. Onko onni ja autuus sitten olla rannikolla - kysytään Summalaisilta ja Kaskisten porukoilta.

Paperiteekkari kirjoitti...

>Veikkaisin, että Kaipola tai Jämsänkoski perii Tervasaaren tarrapaperituotannon jos ja kun Tervasaari suljetaan, mikäli tarrapapereita enää siinä vaiheessa Suomessa päätetään valmistaa.

Tuo saattaa olla hyvinkin mahdollista. Paljon riippuu siitä, missä elinkaaren vaiheessa Jämsässä ja Jämsänkoskella ollaan. Jommallekummalle kyllä tullaan tekemään investointeja, ja tuotantosuuntia muutetaan.

Näissä laskelmissa täytyy huomioida, että vanhakin tehdas keskellä Suomea voi tuottaa erittäin hyvän tuoton sijoitetulle pääomalle. Metsä-Botnian Äänekoski on tästä hyvä esimerkki, tuottaen yli 30 % ROCE-%:n. Samalla periaatteella laskien on uusittu esimerkiksi Anjalan paperitehdas ja Inkeroisten kartonkitehdas. Molempien elinkaarta "jatkettiin" investoinneilla, ja tavoitteeksi asetettiin että 15 vuotta mennään näillä, ja sitten katsotaan uudelleen.

Kiinnitin huomiota UPM:ään ja sen sellukapasiteettiin. Yhtiöllä on jäljellä enää 3 sellutehdasta Suomessa Kymissä, Kaukaalla ja Pietarsaaressa. Kaikki valmistavat myös markkinasellua, ja Pietarsaaressa tämä on päätuote. UPM:n jokainen omistama sellutehdas ja Botnian kautta omistettu tehdas on kapasiteetiltaan yli 500 000 tonnia, nyt kun Kaskisissa laitetaan laitos kiinni. Laitokset ovat kokoluokaltaan ja tekniseltä iältään kunnossa. Joten niihin ei tule todennäköisesti leikkauksia enää.

StoraEnsolla on taas tilanne jossa sen sellutehtaat ovat vanhoja ja pieniä poislukien Kaukopää. Tässä saattaa olla tulevien järjestelyiden avain. UPM kun ei tarvitse enää niin paljon sellua kuin ennen. Saatamme nähdä jonkinlaisen vaihtokaupan laitosten kesken. M-real on tässäkin tilanteessa tärkeä tekijä. Odottavatko UPM ja StoraEnso vesikielellä M-realin konkurssia, ja parhaiden osien jakoa keskenään? Osaisko blogin kirjottaja tehdä analyysin tilanteesta, että M-real pelataan pois markkinoilta, ja sen osat jaetaan pääasiassa aikakauspaperilehtiyhtiö UPM:n ja kartonkiyhtiö StoraEnson kesken?

Anonyymi kirjoitti...

joo hyvii kommentteja. Eise Tervasaarikaa nii mahtilaitos enää oo ku siel ei sitä sellutehdastakaa ole. 1 paperikoneha sielt on aikasemmin kans suljettu. Hyödyt ovat kadonneet. Samoin Esimerkiks M-Realin tehtaita jossa ei ole sellutehtaita lähellä ovat huonossa asemassa. Esimerkiksi M-Realin Kyröskosken tehtaat . Äänekosken tehtaalla on vieressä Metsä-Botnian sellutehdas jonka oletan tuottavan massaa M-Realille.

Anonyymi kirjoitti...

Kymi ei valmista markkinasellua. Siellä ei ole kuivauskonettakaan. Kaikki sellu menee siellä hienopaperikoneiden käyttöön.

Anonyymi kirjoitti...

Kaiopolassa on Suomen suurin siistomo ja se on UPM:lle erittäin tärkeä tuotantolaitos.