Kauan veikkailtu Kajaanin tehtaan sulkeminen toteutuu. Saha jatkaa - ainakin toistaiseksi. UPM näyttää myös hylkäävän hyvin alkaneen mäntyprojektin Kajaanissa pääasiassa raaka-aineen saatavuuden ja hinnan muutosten perusteella.
Kuva: Kajaanin paperitehdas (Lähde: UPM-Kymmene Oyj)
Toivottavasti Kajaanin kaupungin johto on tähän varautunut muutenkin kuin pari viikkoa sitten jaetulla sisäisellä tiedotteella. Aikaa on ollut ja kaikki analyysit ovat puhuneet Kajaanin tehtaan lakkauttamisen puolesta. Nyt punnitaan kunnan päättäjien ammattitaito ja pätevyys.Kajaanin tehtaan lakkauttamispäätös on ollut UPM:lle erittäin vaikea, mutta välttämätön. Kajaanin tehdas valmistaa sanomalehti-, erikoissanomalehti- ja aikakauslehtipapereita, jotka ovat halvimpia markkinoilla olevia paperilaatuja. Niiden valmistuksessa Kajaanissa käytetään neitseellisestä kuidusta valmistettuja mekaanisia massoja, joiden tuotanto vaatii paljon sähköenergiaa. Keski-Euroopassa sijaitsevat UPM:n sanomalehtipaperitehtaat käyttävät raaka-aineenaan keräyspaperia, jonka prosessointi uudelleen painopaperiksi kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa, kuin neitseellisestä kuidusta valmistettu paperi. Myös asiakkaat sijaitsevat tehtaiden välittömässä läheisyydessä.
Näistä näkökohdista johtuen pääasiallinen syy Kajaanin tehtaan lopettamiseen oli Kajaanin tehtaan tuotantoprosessin kalleus (energian ja kuitupuun hinta) verrattuna lopputuotteesta (halvat paperilajit) saatavaan hintaan ja kalliit kuljetuskustannukset asiakkaille, joihin energian hinta vaikuttaa merkittävästi. Myös jatkuva kysynnän lasku Kajaanin valmistamissa paperilajeissa ja talouden pitkäaikaiset negatiiviset näkymät tekivät tehtaan lopettamisen välttämättömäksi. Kajaanissa on tehty todella suuri työ tehtaan kehittämisen eteen ja tehdas on erittäin hyvässä iskussa, mutta markkinavoimat vaikuttivat vielä voimakkaammin. Alla olevassa kuvassa (Kuva UPM-Kymmene Oyj) on esitetty Kajaanin paperitehtaan kustannukset verrattuna kierrätyskuitua käyttävään ja lähellä asiakasta sijaitsevaan UPM:n keskieurooppalaiseen tehtaaseen.
Suurin osa kyynelistä nieleskeltiin tiedotustilaisuudessa, mutta myös yhtiön johdon, etenkin UPM:n Teknologiajohtaja Pauli Hännisen esityksessä ääni värisi, puhe katkeili eikä itku ollut kaukana. Kajaanissa on tehty paljon töitä tehtaan kehittämisen eteen. Myös Hännisen henkilökohtaisen panos Kajaanille on merkittävä. Hänninen toimi Kajaanin tehtaan johtajana 1990-luvulla. Myös UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosella on erittäin merkittävä suhde Kajaaniin. Pesonen työskenteli paperikone PK2:n johtajana 90-luvulla ja Pesosen isä Jori Pesonen paperitehtaan johtotehtävissä 1960-luvulla.
Ei kannattanut myöskään 25 miljoonan euron investointi Tervasaaren sellutehtaalle. Tehdas otti käyttöön uuden valkaisulinjan vasta vuonna 2007 ja tällöin tehtaan käyttämä ulkopuolelta ostetun sellun määrä laski noin 30 prosenttiin. Nyt kaikki tehtaan käyttämä sellu joudutaan tuomaan muualta. Lopun alkua myös Valkeakoskella?
Vihdoinkin saatiin kaivattua muutosta myös kartonkipuolella. Stora Enso sulkee Imatran vanhimman kartonkikoneen. Nyt toteutui osaltaan aiempi veikkaukseni ennen 1960-lukua rakennettujen tehdaskiinteistöjen haasteellisuudesta. Imatran vanhin kartonkikone on rakennettu vuonna 1950 (Beloit) ja halli sen ympärillä on tietenkin samalta ajalta. Konetta on uusittu, mutta hallin uusinnassa tulee perusratkaisut eteen ja se rajoittaa lopulta myös koneen uusintaa.
Myös kaksi päällystyskonetta lopetetaan Imatralla ja Karhulassa. Karhulassa tämä tarkoittaa Stora Enson toiminnan loppumista kokonaan.
Kotkan tehtaasta ei Stora Enson mukaan ole tehty "järkeviä" tarjouksia, joten se jatkaa toistaiseksi osana Stora Ensoa. Tämä voi merkitä kahta asiaa: joko tehtaan lopun alkua, koska tehdas kaipaisi kipeästi investointeja tai tehdas laitetaan odottamaan toimialan suurempia rakennejärjestelyjä, joita ei kukaan ole vielä uskaltanut aloittaa. Kotkan ongelmana on myös se, että tehtaan kaksi konetta tekevät myös täysin eri tuotteita, jotka eivät juuri tue toistensa liiketoimintaa lopputuotteiden osalta. Harva potentiaalinen ostaja on kiinnostunut valmistamaan molempien koneiden tuotteita.
Kajaanissa katseet kohdistuvat Talvivaaran Kaivokseen. UPM:n edeltäjä Kajaani Oy aloitti malminetsinnän jo kymmeniä vuosia sitten. Nyt tämä investointi uusille liiketoiminta-alueille alkaa vihdoin tuottaa tulosta. Toivotaan menestystä tälle hankkeelle.
Tavallaan ympyrä sulkeutuu Kajaanissa. Puunjalostus alki vuonna 1907 sahan käynnistämisellä ja saha on tänään myöskin viimeinen toimintaan jäävä laitos.
"Meidän on uudesta luotava maa - raukat vaan menköhöt merten taa!" (Ilmari Kianto, 1911)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti