ABK ostanut Over Meccanican

Paperikoneita valmistava ranskalainen ABK on ostanut italialaisen pehmopaperikonevalmistaja Over Meccanica S.p.A.-yhtiön. Italiassa on useita muitakin pienehköjä paperikone- ja etenkin pehmopaperikonevalmistajia, kuten Celli, Toscotec, Giesse ja Recard. Pehmopaperikoneissa markkinajohtaja on Metso.

Myllykosken paperitehdas pysähtynyt

Myllykosken paperitehtaan koneet pysähtyivät 12.12.2011 ja näin tuotanto tehtaalla on päättynyt. Työntekijöiden irtisanomisaika alkaa tammikuussa 2012, mutta osa tehtaan henkilöstöstä työskentelee tehtaalla vielä noin puolen vuoden ajan huoltotehtävissä. Suomessa on 2000-luvulla suljettu tai ollaan sulkemassa yli 4 miljoonaa tonnia paperin ja kartongin tuotantokapasiteettiä. Myllykosken lisäksi tänä vuonna on suljettu Mäntän paperitehtaalta pieni tiivispaperia valmistanut paperikone PK5. Seuraavana tuotanto on päättymässä Äänekosken ainoalla paperikoneella.vuoden 2012 alkupuolella.

Metsä Tissue lopettaa Konstancin-Jeziornan tehtaan Puolassa

Pehmopapereita ja ruoanlaittotuotteita valmistava Metsä Tissue sulkee tehtaan Puolan Konstancin-Jeziornassa. Tehtaan toiminta ei ole kannattavaa ja vanhentuneeseen tehdasinfrastruktuuriin pitäisi tehdä merkittäviä investointeja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä kannattavan toiminnan takaamiseksi. Tehdas suljetaan huhtikuussa 2012 ja sulkemisen henkilöstövaikutus on noin 140 työpaikkaa. Tehtaan kapasiteetti on ollut noin 35 000 t/a. Yhtiö investoi korvaavaan tuotantoon Krapkowicen tehtaalla eteläisessä Puolassa. Aiemmin tänä vuonna Metsä-Tissue sulki kaksi konetta Puolassa: PM5:n Krapkowicessa ja PM11:n Konstancin-Jeziornassa.

SCA ostamassa Nokian paperitehtaan

Ruotsalainen SCA-konserni on tehnyt ostotarjouksen Georgia-Pacificin Euroopan pehmopaperiliiketoiminnoista, jonka osa Georgia Pacific Nordic ja siihen kuuluva Nokian paperitehdas (Nokian Paperi) on. Yhteensä Georgia-Pacifin Euroopan toiminnot työllistävät noin 5000 henkilöä seitsemässä maassa. Tuotantolaitoksia on 15.

Nokian paperitehtaalla valmistetaan pehmopapereita kahdella koneella ja lisäksi tehtaalla on yksi kone suljettuna, mutta otettavissa käyttöön tarvittaessa. Koneiden tuotantokapasiteetti on 75 000 tonnia vuodessa kahdella koneella ja kolmella koneella noin 134 700 t. Työntekijöitä on noin 330 ja tehtaan liikevaihto on noin 133 miljoonaa euroa vuodessa.

Mikäli SCA ostaa Georgia-Pacificin ja Nokian tehtaan, on Nokian tehtaan tulevaisuus tarkasteltavana. Pehmopaperia ei kannata kuljetella kovin pitkiä matkoja tuotteen ilmavuudesta (suuri tilantarve, vähän painoa) johtuen. Suomessa on ainoastaan kaksi pehmopaperia valmistavaa tehdasta - Nokia ja Mänttä, joten tuskin markkinoita Metsä-Tissuelle luovutetaan. Arviolta parikymmentä prosenttia Suomen pehmopaperimarkkinoista on muiden toimijoiden hallussa. Nokian tehtaan vahvuutena vahvan kotimarkkinan lisäksi on Venäjän (Pietarin) markkinoiden läheisyys. Heikkoutena on tehtaan konekannan ikä, mutta pehmopaperia pystynee tuottamaan kannattavasti myös varsin vaatimattomalla tuotantokalustolla.

M-realin aika sekatavaratalona ohi: paperikone kiinni Äänekoskelta - Myydäänkö Husumin tehdas?

Kuten jo aiemmin ja viimeksi 20.9.2011 ennustin, sulkee M-real odotetusti Äänekosken tehtaan ainoan hienopaperia valmistavan paperikoneen PK2. Kone on toiminut Sappin alihankkijana sen jälkeen, kun Sappi osti Kirkniemen ja nyt jo suljetun Kankaan paperitehtaan Jyväskylässä vuonna 2008. Äänekosken paperikoneen kapasiteetti on noin 200 000 t/a ja kone on valmistunut vuonna 1987. Kone on nykymittapuun mukaan hienopaperikoneeksi aivan liian kapea (n. 4,5 m) ja siihen ei myöskään ole tehty merkittäviä uusintoja vuosiin. Lisäksi hienopaperin valmistus ei enää kuulu M-realin ydinbisneksiin. Äänekosken paperikoneen sulkemisen jälkeen M-realille jää Suomeen ainoastaan tapetin pohjapaperia valmistava Kyröskosken paperikone. Tapettipaperi lasketaan joissakin tapauksissa kartongiksi.

Osana hienopaperinvalmistuksen uudelleenorganisointia M-real keskittää hienopaperinvalmistuksen Husumin tehtaalle Ruotsiin. Mahdollisesti Husumin tehdas on myynnissä, kunhan sopiva ostaja löytyy. Sulkeminen ei liene todennäköinen vaihtoehto, koska Husum on yksikkönä suuri ja toimiva.

Aiemmin syksyllä M-real kertoi Alizayn paperitehtaan (paperikone PM1, leveys 9,5 m, käynnistetty 1991, 300 000 t/a) ja Gohrsmühlen paperikone PM3:n (käynnistetty 1992) sulkemisista sekä Reflexin tehtaan myymisestä. Seuraavaksi voidaan odottaa Stora Ensolta uutisia Kiinan investoinneista sekä kapasiteetin sulkemisista kotimaassa (Varkaus/Anjala/Kemi PK1).

Investointeja vai leikkauksia?

UPM:n kerrottua tehtaiden lakkauttamisesta lienee seuraavana Stora Enson vuoro. Stora Ensolla on edelleen tehotonta kapasiteettia etenkin kotimaassa.Varkauden hienopaperituotanto lienee edelleen vaarassa, mutta toisaalta Varkauden tehtaalla on hyvässä kunnossa oleva paperikone sekä saman katon alla konetta ruokkiva sellulinja.

Uutena ehdokkaana lakkautettavaksi konelinjaksi voisi nostaa Veitsiluodon ykköskoneen, joka on auttamattoman vanhentunut ja etenkin kapea (alle 5 m). Koneen kapasiteetti on noin 180 000 t/a. Osana pienempää kokonaisuutta kone olisi jo lopetettu, mutta neljän koneen ja sellutehtaan integraatin osana sille on vielä löytynyt töitä.

Myös Anjalan tehdas on pienenä yksikkönä edelleen vaarassa. Tehdas valmistaa kirjapapereita. Mikäli kirjapaperit eivät kannata, suljetaan todennäköisesti molemmat koneet, koska yhden koneen tehdas ei yksin ole kannattava. Anjalassa apuna kustannusten jakamisessa on kuitenkin vieressä oleva Inkeroisten kartonkikone, joka lienee kannattava ja kehitettävä yksikkö.

M-realin leikkaukset kotimaassa alkavat olla tehty. Ainoana kysymysmerkkinä lienee Äänekosken paperikone, jonka tuotteet menevät lähinnä Sappille ja eivät siten ole M-realin ydinbisnestä.Kone on myös bulkkituotteita valmistavaksi koneeksi kapea, eikä siihen ole tehty merkittäviä uusintoja. M-realin kohdalla eräänä ongelmana on myös konekannan ikä. Tämän perusteella M-real voisi olla myös seuraava uuteen koneeseen investoija, joskin aivan heti tämä ei liene toteutumassa. Voisiko uuden (kartonki-)koneen paikka olla Kaskisissa BCTMP-laitoksen vieressä? Korvattavana tehtaana olisi ahtaassa paikassa Tampereen keskustassa oleva Tako, jossa kehitysmahdollisuudet ovat olemattomat.

Takon kartonkikone KK3:n kuivatusosa. Alkuperäinen kone on vuodelta 1953 ja on uusin Takon kolmesta koneesta (yksi kone on pysäytetty vuonna 2007).

 Loputtomiin eivät pelkät leikkauksetkaan voi jatkua, vaikka ne eivät varmasti nyt tiedossa oleviin jää. Kapasiteettien nostoja olemassaolevilla konelinjoilla toteutetaan suuremmilla uusinnoilla. Näissä merkittävänä tekijänä on koneen leveys: kapeita koneita ei kannata uusia poislukien erikoispaperit.

UPM:n on myös huhuttu olevan kiinnostunut kuivauskapasiteettiin investoimisesta Kymin sellutehtaalle. Kuivauskoneeseen investointi lienee ajankohtaista, kunhan arkittamoinvestointi on saatu päätökseen paperitehtaan puolella. Mahdollinen kuivauskone sijoitettaneen kustannustehokkaasti entisen paperikone PK7:n halliin.

Stora Ensolla investointeja voinee odottaa pakkauspuolelle eli lähinnä Imatran tehtaalle. Myös Imatralla on tyhjää tuotantotilaa vapaana hienopaperikoneen lakkauttamisen myötä. Lakkautettu PK8 on myyty Intiaan. Voisiko vanhalle kartonkikone ykköselle rakentaa korvaajan PK8:n halliin, jolloin kartongintuotantoon ei tulisi katkoksia? Paperikone PK8:n tilalla oli vuosina 1960-1980 pilvikartonkia ja kraftlineria valmistanut kartonkikone 3.

Muista tehtaista Lohjalla oleva Mondin tehdas kaipaisi investointeja, mutta pienenä yksikkönä tehtaan kehittäminen ei pitkällä aikavälillä liene omistajan intresseissä.Ulkomailla UPM:llä ja Stora Ensolla intressit ovat lähinnä kehittyvillä markkinoilla eli pääosin Kiinassa ja Etelä-Amerikassa. Näillä markkinoilla helppo etenemistapa voisi jatkossakin olla yritysostot.

UPM:n kannattamattoman kapasiteetin leikkaukset jatkuvat

Jo aiemmin varmana pitämäni Myllykosken paperitehtaan sulkeminen toteutuu, kun UPM-Kymmene sulkee tehtaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi UPM sulkee  Albbruckin tehtaan Saksassa ja Ettringenin paperitehtaan paperikone 3:n. Lisäksi yhtiö suunnittelee Ranskan Stracelissa sijaitsevan tehtaan myyntiä tai muuta siirtämistä pois paperiliiketoiminnasta eli olisiko Stracel mahdollinen paikka biojalostamolle?

Yhteensä näillä toimilla vähennetään 1,3 miljoonaa tonnia paperin tuotantokapasiteettiä Euroopassa ja henkilöstömäärä vähenee noin 1170 henkilöllä. Oikeastaan tällä tehostamiskierroksella ei ole mitään yllättävää, paitsi ehkä laajuus Saksan osalta. Syyt Myllykosken tehtaan sulkemiselle ovat pääosin samoja kuin Kajaanissakin vuonna 2008: vanhentunut tuotantokoneisto ja tehdasinfrastruktuuri, korkeat massanvalmistuskustannukset sekä sijainti kaukana asiakkaista. Lisäksi UPM:n muilla tehtailla pystytään valmistamaan vastaavia paperilaatuja kilpailukykyisemmin.

Miksi jonkun pitäisi sanoa ei näille toimille? Kaikki ovat hyvin perusteltuja ja helposti ymmärrettävissä, vaikka työntekijän kannalta ikäviä ovatkin.

Inkeroisten kartonkikone 1 - Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen kartonkikone

Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen kartonkikone käynnistyi vuonna 1897 nykyisin Kouvolaan kuuluvassa Anjalankosken Inkeroisissa. Kone suljettiin vuonna 1978 ja jätettiin paikalleen odottamaan museointia. 1990-luvun lopusta alkaen kone on ollut osa Ankkapurhan teollisuusmuseota. Museo toimii Stora Enson Inkeroisten tehdasalueella ja on avoinna kesäisin. Inkeroisten Lohisaaressa sijaitsevan vanhan kartonkitehtaan tiloissa toimii museon lisäksi Metso Paper Oy:n kuituteknologiayksikkö.

Samassa salissa KK1:n vieressä sijaitsi myös vuonna 1899 valmistunut KK2, joka suljettiin vuonna 1979 ja myytiin Aasiaan. Vanhaa kartonkitehdasta laajennettiin 1920-luvulla, jolloin viereiseen laajennusosaan sijoitettiin Ruotsista käytettynä hankittu KK3. Kaikki kolme kartonkikonetta olivat saksalaisen Füllnerin (nyk. PMPoland S.A.) valmistamia. Vuonna 1965 Inkeroisiin rakennettiin uusi kartonkitehdas, jonne sijoitettiin Tampella-yhtiöiden pääosin itse valmistama kartonkikone KK4, joka on useaan kertaan uusittuna edelleen käytössä. KK3 suljettiin vuonna 1990 ja myytiin varaosiksi Vääräkosken Pahvi Oy:n kartonkitehtaalle Ähtäriin, jossa oli käytössä vastaava Füllnerin valmistama kone. Vääräkosken tehtaan toiminta päättyi vuonna 1998. Nykyisin Vääräkosken tehdas koneineen ja laitteineen on suojeltu ja museoitu.

Kartonkikone KK1

• Valmistaja: Füllner (H. Füllner Maschinenfabrik / Füllner Werke AG), Warmbrunn, Saksa (nyk. Puola)
• Käytössä vuosina 1897-1978 
• Työleveys: 1500 mm
• Pituus: n. 60 m
• Maksiminopeus: 30 m/min

KK2:n paikalla on museon näyttely. KK1 oikealla.

H. Füllner Maschinenfabrik

Kartonkikone KK1 märästä päästä nähtynä

Massakyypit

Konesalin takaosassa on kaksi massakyyppiä, joista massa johdetaan kartonkikoneelle. Kyypit on valmistettu betonista, joka on laatoitettu emaloiduilla laatoilla. Toinen kyypeistä on kartonkikoneelle 1 ja toinen koneelle 2.

Massakyypit konesalin takaosassa. Vasemmalla kartonkikone 1:n märkä pää.

Muodostusosa

Kyypeiltä massa johdetaan muodostusosalle puisen perälaatikkotyyppisen altaan kautta, joka sijaitsee koneen käyttöpuolella. Koneessa on kuusi nostosylinteriä, joista jokaisella valmistetaan yksi kartongin kerros. Ohuempia laatuja valmistettaessa 1-2 sylinteriä pyörii ilman massalietettä. Muodostusyksiköt toimivat vastavirtaperiaatteella. Sylinteri pyörii kuitulietettä sisältävässä kaukalossa. Viirakankaalla päällystetty sylinterin vaippa läpäisee kuitulietteessä olevaa vettä, joka virtaa vallitsevan paine-eron suuntaan viiran ulkopuolelta sylinterin sisälle.Vesi poistetaan kiertovesisäiliöön. Veden poistumisen kanssa samanaikaisesti kuidut siirtyvät viirakankaalle, jossa tapahtuu massan huopautuminen kartonkirainaksi. Vastavirtanostosylinterissä massa virtaa pyörimissuuntaa vastaan eli sille puolelle sylinteriä, josta valmis raina nousee ylös.

Muodostusosa märästä päästä kuvattuna

Huopaustela. Telan puristusvoimaa säädellään kuvassa näkyvien painojen avulla

Muodostusosaa koneen hoitopuolelta nähtynä.

Muodostusosa kyypin hoitotasolta / portailta nähtynä

Puristinosa

Puristinosalla kartonkirainasta poistetaan vettä mekaanisesti puristamalla. Puristamalla on tarkoitus poistaa mahdollisimman suuri osa vedestä. Koneessa on kolme puristinta sekä ennen niitä babypuristimet. Puristusvoimaa säädellään vivuston avulla painoilla.

Puristinosa

Koneen käyttöpuolta puristinosalla ja kuivatusosalla

Kuivatusosa

Puristinosan jälkeen kartonkiraina siirtyy kuivatusosalle, jossa loppukosteus haihdutetaan kuumilla kuivaussylintereillä, joita koneessa on 20. Sylinterit lämmitetään kuuman vesihöyryn avulla, joka tuotetaan tehtaan höyryvoimalaitoksessa ja johdetaan putkia pitkin sylinterien sisään. Haihtunut höyry johdetaan kuivatusosan päällä olevan huuvan kautta tehdasrakennuksen katolle ulkoilmaan. Huuva on metallirunkoinen ja se on rakennettu osin asbestilevystä (tai vastaavasta mineriittilevystä). Anjalan paperitehtaan rakentamisen yhteydessä 1930-luvulla tehtaiden höyryntuotanto keskitettiin Anjalan tehtaan voimalaitokseen ja Inkeroisten tehtaan vanha höyryvoimalaitos poistettiin käytöstä ja purettiin.

Kuivatusosa

Kuivatusosa sylintereineen

Kuivatusosa. Huuvan seinistä puuttuu osa asbestilevyistä.

Kuivatussylinteri

Jälkikäsittely

Koneen jälkikäsittely muodostuu kalanterista, jolla kartonkia kiillotetaan sekä rullaimesta, jolla koneelta tuleva kartonkiraina rullataan. Normaaliin tapaan seuraava jälkikäsittelyn vaihe on pituusleikkuri, jolla konerullat leikataan pienemmiksi rulliksi. Viimeisessä vaiheessa pituusleikkurin jälkeen leikatut rullat laitetaan aukirullaimeen, jolla rullalla oleva kartonki avataan arkkileikkuria varten. Arkkileikkurissa eli saksikoneessa kartonki leikataan halutun kokoisiksi arkeiksi. Tämän jälkeen arkit pakataan paaleiksi tai puulavalle asiakkaalle kuljetettavaksi

Koneen kuiva pää: kalanteri, rullain, pituusleikkuri, aukirullain ja arkkileikkuri

Kalanteri

Kone kuivasta päästä nähtynä. Etummaisena arkkileikkuri.

Arkkileikkuri

Aukirullain ja arkkileikkuri

Voimansiirto

Kone on valta-akselikäyttöinen ja valta-akselia pyörittää sähkömoottori.Aikaisemmin kone sai käyttövoimansa vesiturbiinista, josta liike-energia johdettiin valta-akselille lattiakanavassa olevaa pääkäyttöakselia pitkin. Valta-akseli sijaitsee konesalin ikkunaseinän yläosassa koneen käyttöpuolella. Valta-akselita eteenpäin voima siirretään lattahihnoilla kulmavaihteelle, josta voima siirtyy telalle, sylinterille tms. Koneen nopeuden perussäätöön käytetään porrashihnapyöriä ja hienosäätöön puisia kartiohihnapyöriä.

Kartonkikone 1:n ja 2:n sähkökäytön ohjauskaappi. Kaappi on koneen hoitopuolella. Kartonkikone 2 oli peilikuva koneeseen 1 verrattuna eli koneita hoidettiin samalta alueelta tehdassalissa

Valta-akseli

Lattahihna valta-akselilta ja kulmavaihde

Kulmavaihde

Valta-akseli koneen käyttöpuolella

Kuivatussylinterien käyttöpuoli lattahihnoineen ja kulmavaihteineen

Kartiohihnapyörät (seinän vieressä) koneen nopeuden hienosäätöön koneen kuivassa päässä

Vesivoima-asema
 
Vanhaan kartonkitehtaaseen kuuluu myös Inkeroisten vesivoima-asema, joka on rakennettu vuonna 1921 Voimalaitoksen teho on 17 MW ja putouskorkeus 9,7 m. Laitoksessa on yksi Francis- ja kolme Kaplan-turbiinia. Voimalaitos on uusittu vuonna 1994 ja sen omistaa nykyisin Kemijoki Oy. Ankkapurhan koskessa on myös uudempi vuonna 1983 rakennettu Anjalan vesivoimalaitos.

Inkeroisten vesivoima-asema

Valvomoa

Konesali

Lisätietoa / Lähteet

• Ankkapurhan teollisuusmuseo (viralliset sivut Stora Enson sivuilla)
• Helsingin Sanomat 21.11.1997 ja 22.3.1997

UPM saa ostaa Myllykosken

UPM-Kymmene Oyj:n Myllykoski-kauppa varmistui, kun EU:n komissio antoi luvan kaupalle. Kauppaan kuuluu myös Myllykoski-konserniin kuuluva Rhein Papier GmbH. Lisäksi UPM on sopinut ostavansa M-realin osuuden Myllykosken paperitehtaan omistavasta Myllykoski-konserniin kuuluvasta Myllykoski Paper Oy:stä. M-real on omistanut tehtaasta 35% ja Myllykoski loput.

Kauppa pyritään saamaan päätökseen heinä-elokuun aikana. UPM kertonee suunnitelmistaan Myllykosken toimintojen uudelleenorganisoinnista kesälomien jälkeen. Todennäköistä on, että Myllykosken paperitehtaan tuotantoa vähennetään merkittävästi tai tehdas suljetaan kokonaan. Toimenpiteiden voi odottaa tapahtuvan noin vuoden kuluessa - todennäköisesti jo kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Juankosken kartonkitehdas käynnistyi jälleen

Stromsdal-yhtiön konkurssin jälkeen suljettuna ollut Juankosken kartonkitehdas on käynnistetty uudelleen juhannuksen jälkeen. Tehtaan ostanut Premium Board Finland Oy käynnisti tehtaan keskiviikkona 29.6. Juankosken 2450 mm leveän kartonkikoneen kapasiteetti on 75 000 tonnia vuodessa ja koneella valmistetaan pakkaus- ja nestepakkauskartonkeja.

UPM investoi Kymin paperitehtaalle

UPM investoi Kymin paperitehtaalla arkittamon laajennukseen sekä paperikone PK8:n rullankäsittelyn muutoksiin noin 15 miljoonaa euroa. Investointi valmistuu syksyllä 2012 ja se mahdollistaa päällystetystä hienopaperista valmistettujen arkkien tehokkaan toimittamisen lähialueiden asiakkaille. Tuotteita käytetään graafisiin painotöihin. UPM:n Kymin tehdasintegraattiin kuuluu suurehko sellutehdas sekä paperitehdas, jossa on kaksi suurta paperikonetta tuotantokäytössä. Lisäksi PK7-paperikone on varastoitu paikoilleen käytöstä poistettuna. Aiemmin UPM on investoinut integraattiin kuuluvalla Kuusanniemen sellutehtaan kemikaalien talteenottolinjaan, joka käynnistyi keväällä 2008. Tehdas valmistaa 850 000 tonnia paperia ja 540 000 tonnia sellua vuodessa.

Merkittäviä divestointeja tehtaalla ovat Voikkaan paperitehtaan lopettamisen lisäksi olleet Kuusaansaaressa sijainneiden MG-paperia valmistaneiden paperikoneiden PK1 ja PK2 (yht. 20 000 t/a) sulkeminen vuonna 2005 sekä MWC-paperia 150 000 tonnia vuodessa valmistaneen paperikone PK7:n pysäyttäminen vuonna 2006.

Varkauden paperikoneet myytiin Aasiaan

Stora Enso on myynyt Varkauden paperitehtaan suljetut paperikoneet PK2 ja PK4 Aasialaiselle ostajalle. Purkutyön suorittaa kouvolalainen teollisuuspurkuihin erikoistunut Umacon Oy. Asiasta on uutisoitu mm. Warkauden lehdessä. PK2 on otettu käyttöön vuonna 1926 ja Varkauden tehtaan uusin paperikone PK4 vuonna 1977. Tehtaalla on sellutehtaan ohella toiminnassa edelleen hienopaperia valmistava paperikone PK3. Corenson vuonna 2008 suljettu kartonkikone on edelleen paikoillaan.

Powerflute myy Scheufelenin

Savon Sellun Kuopiossa omistama Powerflute Oyj myy Papierfabrik Scheufelenin. Ostajana on Hollantiin rekisteröity Paper Excellence BV, joka on indonesialaiseen Asia Pulp and Paper (APP)-konserniin kuluva yhtiö. Powerflute osti konkurssiin ajautuneen Scheufelenin vuonna 2008.

M-real myy erikoispaperit Lenkelle

M-real myy osan Saksassa sijaitsevasta Reflexin tehtaasta saksalaiselle Lenkille. Myyty kokonaisuus käsitää tehtaan valmistamat erikoispaperit. Noin 100 henkilöä siirtyy Lenkin palvelukseen. M-real jatkaa Reflexin tehtaalla jäljentävien papereiden valmistamista. Kesäkuussa 2010 yhtiö möi yhden Reflexin konelinjan Metsä-Tissuelle, joka siirtää leivinpapereiden tuotantoa Mäntästä Saksaan. M-realilla on Reflexin tehtaalla kolme pienehköä paperikonetta, joista suurimman leveys on 3300 mm. Lenk on valmistanut noin 35 000 t erikoispapereita vuodessa kahdella pienellä koneella lähellä Strasbourgia sijaitsevassa Kappelrodeckissa.

Stromsdalin entiselle tehtaalle sittenkin jatkaja?

Yle Savo uutisoi, että Stromsdalin entiselle tehtaalle on löytymässä jatkaja. Ostajaksi on tulossa hollantilaisen Val Samorizin johtama sijoittajaryhmä, jossa on sijoittajia useasta maasta - myös Suomesta. Toimintaa varten on perustettu Premium Board Capital Oy, jonka omistaa hollantilainen Pehami B.V. Toteutuessaan yhtiö työllistäisi noin 90 henkilöä ja ulkoistetut toiminnot lisäksi reilut 50 henkilöä. Aiesopimus kaupasta on jo tehty. Yhtiön varatoimitusjohtajana on Krister Björkqvist, joka on toiminut aiemmin Stromsdalin talousjohtajana.

Linkkejä uutisiin:
Savon Sanomat
Koillis-Savo
Yle Savo

Investointeja ja second hand konekauppaa

Blogi on ollut tammikuusta lähtien talvilomalla, mutta nyt päästään taas tositoimiin. Kuukaudessa on tapahtunut jotakin uuttakin. Stora Enso ilmoitti investoivansa suureen sellutehtaaseen Uruguayn Punta Pereirassa yhdessä Chileläisen Araucon kanssa.Yritys on nimeltään Montes del Plata. Myllykoski Oyj:n ja M-realin yhdessä omistama Myllykoski Paper vähentää yt-neuvottelujen päätteeksi noin 90 henkilöä. Tämä lienee kuitenkin vasta alkua, sillä Myllykosken ostanut UPM on armoton ja Myllykosken tehdas Kouvolassa on heikossa kunnossa. UPM arvioi kaupan toteutuvan Q2/2011.

Positiivisen tuloksen tehnyt M-real investoi kartongin tuotantoon Äänekoskella ja Kyröskoskella. Investoinneilla kasvatetaan kartongin tuotantokapasiteettiä pienehkön kartonkikoneen verran eli noin 70 000 t/a. Mitä seuraavaksi? Seuraavaa isompaa investointia voisi odotella vaikka Kotkamills Oy:n Kotkan tehtailta esimerkiski suuremman koneuusinnan muodossa. Vanhat koneet eivät Kotkassa ole välttämättä enää kovin kilpailukykyisiä. Betamet on saanut purku-urakoita Kankaan paperitehtaalta (PK2) ja Kajaanista, jossa se purkaa PK4:n Intiaan toimitettavaksi. Myös Kaskisten suljetun sellutehtaan koneistoja siirretään Intiaan. 

Stora Enso rakentaa kartonkikoneen Puolaan

Stora Enso rakentaa suuren - kapasiteetiltaan 455 000 t/a - kartonkikoneen Ostrołękan tehtaalle Puolaan. Uusi kone tulee valmistamaan aaltopahvin raaka-ainetta eli flutingia. Uuden koneen toimittajaa ei ole vielä valittu.

Ostrołękan tehtaan tämänhetkinen kapasiteetti on noin 270 000 t kartonkia vuodessa. Uuden koneen valmistumisen yhteydessä yksi tehtaan vanhoista koneista (paperikone 2) suljetaan ja tämä vähentää tuotantokapasiteettia noin 85 000 t/a. Ostrołękan tehtaalle on juuri valmistunut uusi voimalaitos.

Suomessa Stora Enso valmistaa fluting-kartonkia Heinolan tehtaalla, joka on valmistunut 1960-luvulla ja alkaa olla uusinnan tarpeessa. Onkin mahdollista, että jollakin aikavälillä Ostrołękan uusi kone korvaa myös Heinolan tuotantoa. Heinolan tehtaan tuotteet ovat tällä hetkellä hieman erilaisia kuin Ostrołękassa.

Kajaanin paperikone 4 muuttaa Intiaan?

Kainuun Sanomien mukaan Betamet Oy purkaa Kajaanin vuonna 1982 valmistuneen paperikone 4:n (Valmet), joka varastoidaan ja siirretään myöhemmin mahdollisesti Intiaan. Lämpimässä säilytettävät kontit varastoidaan Raumalla ja kylmässä varastoitavat Raahessa. Purkutyömaa työllistää noin 100 henkilöä.

Paperikone 4 valmisti sanomalehtipaperia. Kajaanin paperikoneet 2 (1963) ja 3 (1971) on purettu osittain varaosiksi ja osittain romutettu. Kajaanin paperikone 1 (1919) myytiin 1980-luvun puolivälissä Qingdaon kaupungissa Kiinassa toimivalle paperitehtaalle. Paperikone 4:ltä vapautuviin tiloihin saneerataan myöhemmin Tieteen Tietotekniikan Keskuksen (CSC) palvelinkeskus.