torstai 26. maaliskuuta 2009

Aina saa yrittää

Stromsdalin konkurssipesästä on tehty ostotarjous. Tekijänä Mikael Åbackan ja kahden muun tahon perustama New Stromsdal. Vanhalla Stormsdalilla oli muutama ihan hyväkin tuote (esim Tecta barrierkartonki), jotka saattaisivat kannattaa kunnon tuotantokoneistolla.

Koska vanhaa pörssiyitiö-Stromsdaalia ei enää ole voidaan taas puhua tehtaan heikkouksistakin vähän. Niiksi Åbacka mainitsee Kauppalehdessä tehtaan v
esitalouden. Pitäisi vaihtaa vesisäiliötä, pumppua ja putkia. Esimerkiksi itse kartonkikoneesta, sen leveydestä tai koneen viiraosasta ei mainita mitään. Pitkällä aikavälillä myös laajentamista on suunnitelmissa siten että tehtaalla olisi "useampia tukijalkoja". Mitä ne voisivat olla? Voisiko esimerkiksi yhtiöllä olla oma metsäosasto?

Konkurssipesä onkin asettanut ostajalle ehdoiksi toimivan suunnitelman esittämisen. Muitakin ostajakandidaatteja pidetään ilmassa ainakin muodon vuoksi sekä väläytellään koneiden myyntiä. Tosiasiassa koneista lienee vähän kiinnostuneita - ylitarjontaa on markkinoilla runsaasti, kun kapasiteettiä on karsittu joka puolella. Myös romurautabisnes kannattaa huonosti, kun terästehtaat seisovat.

Toivotaan uudelle yritykselle onnea ja menestystä, mutta vaihtoehto saattaisi edelleen olla tuotteiden valmistaminen alihankintana. Vapaata kapasiteettia on nyt hyvin tarjolla. Toinen vaihtoehto on toteuttaa investointi, joka tarkoittaa käytännössä uutta (leveämpää) konetta ja siihen en usko, vaikka käytettyjä koneita on halvalla saatavana.

perjantai 13. maaliskuuta 2009

Selluntuotanto Kaskisissa on päättynyt

Kaskisten sellutehdas tuotti viimeiset sellupaalit perjantaina 13.3.2009 noin klo 5:30 aamulla. Tehdas työllisti noin 200 henkilöä. Tehdas rakennettiin greenfield-hankkeena ja selluntuotanto Kaskisissa alkoi vuonna 1977. Tehdasalueelle jää toimintaan vuonna 2005 toimintansa aloittanut M-realin BCTMP-tehdas.

torstai 12. maaliskuuta 2009

Varkauden paperikone 2

Varkaudessa valmistetaan luettelopaperia Stora Enson ja Suomen pienimmällä paperikoneella. Koneen kapasiteetti on noin 95 000 t/a. Kone on alunperin rakennettu jo vuonna 1926 ja edustaa kiistattomasti vanhimpia Suomessa käytössä olevia paperikoneita. Kone on uusittu pitkän olemassaolonsa ajan useita kertoja, mutta viimeisimmästä uusinnasta on aikaa jo paljon.

Kannattaako bulkkituotetta valmistaa näin pienellä koneella? Muutaman vuoden vanhempi ja hieman pienempi PK1 suljettiin vuonna 2006. PK2:sta on veikkailtu seuraavassa vaiheessa suljettavaksi koneeksi monesssakin yhteydessä. Taantuma leikkaa luonnollisesti koneella valmistettavien tuotteiden kysyntää ja myös hintaa. Lisäksi pienen koneen tuottama paperimäärä olisi jatkossa mahdollista valmistaa myös muilla konsernin tehtailla - toisaalta luettelo- ja sanomalehtipaperin kysyntä laskee, joten poistuvalle kapasiteetille ei välttämättä tarvita korvaajaa pitemmällä aikavälillä.

Suomen vanhin paperikone on erikoispapereita valmistavalla Tervakosken paperitehtaalla oleva PK3 vuodelta 1905. Alkuperäiseltä valmistusvuodeltaan Varkauden kakkoskonetta vanhempia koneita on käytössä myös useissa kartonkitehtaissa.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

Enocellin loppu?

Stora Enso sulkee Uimaharjun sellutehtaan kokonaan maalis-huhtikuun vaihteesta alkaen loppuvuodeksi. Tehtaan kapasiteetti on 655 000 t/a koivu- ja mäntysellua. Tehtaalla on kaksi kuitulinjaa, joista toinen on ollut suljettuna jo aiemmin. Tehdas on toiminut vuodesta 1967. (Yle Elävä Arkisto). Tehdas oli aiemmin Neuvostoliiton ja Enson yhteisesti omistama ja rakennettiin aluepoliittisin perustein, kuten Kemijärvenkin jo kuopattu sellutehdas.

Kajaanin paperitehtaan neloskone suljettiin helmikuun lopussa 2008 ja sulkemisen ilmoitettiin aluksi olevan määräaikainen. Tehdas kuitenkin päätettiin sulkea myöhemmin samana vuonna kokonaan. Osa tehtaan henkilöstöstä siirtyi muihin töihin jo lomautettuna ollessaan. Tämän perusteella onkin todennäköistä, että myös Uimaharjussa osa henkilöstöstä tekee omat johtopäätöksensä ja siirtyy muihin töihin. Tosin työllisyystilanne on tällä hetkellä huomattavasti haasteellisempi.

Yksin toimivat sellutehtaat ovat katoavaa kansanperinnettä Pohjoismaissa. On täysin mahdollista, että Uimaharjun sellutehtaan määräaikainen sulkeminen jää pysyväksi. Tehtaan lakkauttamista on veikkailtu jo aikaisemminkin. Tehdas sijaitsee melko syrjässä, eikä sen yhteydessä ole sellua käyttävää paperitehdasta. Talouden taantuma tulee jatkumaan pitkälle vuoteen 2010 saakka, minkä perusteella onkin todennäköistä olettaa Uimaharjun seisokin olevan nyt ilmoitettua pitempi tai lopullinen.

Markkinasellu kannattaa valmistaa eucalyptuksesta esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Integraattisellutehdas (paperitehdas + sellutehdas) kannattaa vielä jotenkin suuressa mittakaavassa Suomessa. Jos tarkastellaan historiaa, niin aiemmin myös puuhiomot toimivat erillisinä tehtaina, mutta siirtyivät sittemmin osaksi paperitehtaita (pääasiassa mekaanisen massan laatuvaatimusten kasvaessa).

lauantai 7. maaliskuuta 2009

Rautatie

Rautatie on metsäteollisuudelle tärkeä kuljetusmuoto. Kuitenkaan kaikille tehtaille kiskot eivät yllä. Osasta tehtaita ne on purettu ja kaikille ne eivät ole koskaan yltäneetkään. Osa tehtaista valmistaa tuotteita, joita ei ole mahdollista kuljettaa rautateitse. Ehkä merkittävin rautatiekuljetukset tehdasalueelle lopettanut tehdas on Myllykoski Paper. Vaikka yritys käyttääkin rautatiekuljetuksia, niin jostakin syystä tehdas käyttää kuljetusketjun loppuvaiheessa autokuljetuksia.

1. M-realin Kyröskosken tehtaat, tehtaalla oli käytössä oma kapearaiteinen rautatie vuoteen 1989 saakka (Kuva)
2. M-real Tako, Tampere
3. Stromsdal, Juankoski, rata menee melko läheltä, mutta yhteyttä tehdasalueelle ei ole, myös Juantehtaalla oli käytössä ennen kapearaiteinen rautatie (yritys mennyt konkurssiin)
4. Myllykoski Paper, rautatien käyttö lopetettu, rata päättyy tehdasalueen aitaan, puuta kuljetetaan junalla tehtaalle, mutta loppumatka terminaalista tehtaalle hoidetaan kumipyörillä.
5. Georgia Pacific, Nokian Paperi: Tehdasalueelle on ollut rautatieyhteys, mutta se ei ole enää käytössä (MG-paperin valmistus lopetettu, pehmopapereita ei kannata kuljetella junalla, mutta entä raaka-aineet eli kierrätyskuitu?)
6. Tervakoski, kapearaiteinen tehdasrata ollut käytössä aiemmin
7. Corenso Pori (rautatie päättyy läheiselle Seikun sahan alueelle)
8. Korkeakosken kartonkitehdas (rata purettu)

Vähäisessä käytössä rautatieyhteys on myös muilla erikoispapereita valmistavilla tehtailla, kuten Kauttuan paperitehdas ja Mondi Lohja. Sunilan sellutehtaalla on käytössä yksi harvoista yksityisistä rautateistä Suomessa: Karhulan - Sunilan rautatie.

perjantai 6. maaliskuuta 2009

M-real

M-realilta tuli taas tulosvaroitus. Konkurssiarvailut pyörivät jälleen ilmassa. Pohjola Pankin tavoitehinta M-realin osakkeelle on Kauppalehden mukaan yksi sentti. Osakkeen hinta on täysin epärealistinen, koska jo romurautakin on arvokkaampaa. Toisessa vaakakupissa painavat M-realin suuret velat.

Toisaalta: Jos markkinoilta poistuisi M-realin kaltainen isohko peluri, olisi jäljelle jäävien yritysten helpompi toimia. Tosin ainakin osa M-realin tuotantolaitoksista kiinnostaisi ehkä ostajia. Yksi asia on varmaa: metsäteollisuudesta tulee vielä ruumiita ja M-real ei ole huonompi kandidaatti siihen sarjaan. Perusteena kaikelle on yhtiön pääosin vanha tehdasinfra. Jatkuuko M-realin pilkkominen ja loppuosa ajetaan konkurssiin? Ei hassumpi ajatus.

Stora Enso ja Greenpeace

Greenpeace väittää, että Stora Enso hakkaa jopa 300 vuotiasta metsää Lapissa. Järjestö kertoo Stora Enson käyttävän tätä puuta sellun valmistukseen. Outoa tässä asiassa on, että noin vanhaa puuta ei kannata käyttää sellun valmistukseen. Tuon ikäisessä puussa on helposti lahovikoja ja mikäli puu onkin ehjä, saa siitä paremman tuoton esimerkiksi huonekalu- ja sisustuspuuna. Joka tapauksessa vanha puu ei vastaa nykyisen sellupuun laatuvaatimuksia.

Missä syy? Puhuuko Greenpeace omiaan, onko puita Stora Ensolle toimittava metsäkoneurakoitsija kaatanut vahingossa väärät puut sellupuiksi vai onko erään sattunut muutama vanha puu, jotka nyt vääristävät tilastoja? Tuskin jo muutenkin tukalassa tilanteessa oleva metsäyhtiö haluaa uhata maineensa 1) huonolaatuisella sellulla ja 2) ympäristöjärjestön hampaissa? Outo juttu joka tapauksessa. Työtapaturma vaikuttaa todennäköiseltä.