torstai 13. marraskuuta 2014

UPM supistaa tuotantoa Euroopassa

UPM supistaa tuotantoa Euroopassa. Suomessa konelinjoja suljetaan Kaukaalta (PK2, LWC, 235 000 t/a) ja Jämsänkoskelta (PK5, SC, 235 000 t/a). Lisäksi sanomalehtipaperikoneita suljetaan Chapellesta (PM3) ja Shottonista (PM1, 215 000 t/a). Chapellen kone on ongelmallisen tuotteen lisäksi pieni ja vanhanaikainen (alkuperäinen valmistusvuosi 1953, leveys n. 6 m, 130 000 t/a). Näillä toimilla tavoitellaan 150 miljoonaan euron säästöjä vuodessa. UPM:n talousjohtaja Tapio Korpeisen mukaan yhtenä syynä konelinjojen sulkemiseen Suomessa ovat joustamattomat työmarkkinat: joustoja ei juurikaan löydy työajassa.

UPM on suurista suomalaisista metsäyhtiöistä ainoa, joka ei ole saanut kunnon "investointivaihdetta" päälle. Tärkein syy tälle on yhtiön tuotevalikoima, jossa painopaperit ovat suuressa roolissa ja pakkaustuotteet puuttuvat kokonaan. Samalla kun painopaperin kulutus pienenee yhä jyrkemmin, ei korvaavia tuotteita ole löytynyt samalla nopeudella. Toistaiseksi UPM pysyy pinnalla taantuvissa tuotteissa vahvan tuotantokoneiston avulla.

Näiden sulkemisten perusteella voinee tehdä kaksi vaihtoehtoista johtopäätöstä: UPM joko virittää oman tuotantokoneiston entistä kilpailukykyisemmäksi ja käyttöasteet korkeiksi sekä jatkaa aiemmasta arviostani poiketen Euroopan painopaperitehtaiden operointia yksin entistä tehokkaampana toimijana. Vaihtoehtoisesti UPM on edelleen yhdistämässä Euroopan painopaperitoiminnot jonkun toisen toimijan (tai toimijoiden) kanssa siten, että molemmilla yhteensä on tehokas ja hyvillä käyttöasteilla toimiva ja riittävän suuri tuotantokapasiteetti painopapereissa. Tätä kautta saavutetaan esimerkiksi hinnoitteluvoimaa.

Painopapereissa nähdään vielä varmasti sulkemisia sekä Stora Enson että UPM:n tehtailla. Joka tapauksessa loputtomasti kapasiteettiä ei voida ainoastaan sulkea. Mikäli biodiesel ja muut vaihtoehtoiset nykystrategian mukaiset liiketoiminnat eivät tuota haluttua tulosta, on UPM:llä edessään strategian uudelleenarviointi. Esimerkiksi Kymin tehdasintegraatissa UPM on rakentamassa sellun kuivauskonetta entisen paperikone PK7:n paikalle. Tämä mahdollistaa sellun myynnin talon ulkopuolelle, mikäli paperikoneiden tuotteilla ei ole kysyntää tai paperin hinta ei ole kannattavalla tasolla. Jossakin vaiheessa varmasti mietitään, voidaanko sellu jalostaa muuksi kuin nykystrategian mukaisiksi tuotteiksi myös itse.

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Nokian paperitehdas supistaa tuotantoa

Nokian paperitehdas näyttää kärsivän SCA:n uudessa strategiassa. Tehtaalta vähennetään suunnitelman mukaan noin 80 henkilöä, kun tuotantoa siirretään Sovetskin tehtaalle Venäjällä. Aiemmin Georgia-Pacificin omistuksessa Nokian tehdas toimitti paperia aina Moskovaan saakka ja strategiana oli palvella Venäjän markkinoita Suomesta käsin. Pehmopaperin kuljettaminen pitkiä matkoja ei kuitenkaan ole kannattavaa, koska paperi on varsin tilaa vievää. Pehmopaperia kannattaa tuoda kauempaa vain, mikäli paikallista tuotantoa ei ole.

SCA:lla on Venäjällä pehmopaperitehtaat Suomen rajan tuntumassa Svetogorskissa (ent. Enso) ja Sovetskissa Tulan alueella Moskovan lähellä. Etenkin Sovetskin uudehko tehdas syö Nokian tehtaan kannattavuutta. Tehtaalla on vuoden 2014 alussa startannut italialaisen A.Cellin toimittama 5,4 m leveä pehmopaperikone, jonka vuosikapasiteetti on noin noin 60 000 t. Lisäksi tehtaalla on pienempi 30 000 t/a paperikone. Svetogorskin tehtaan kapasiteetti on 43 000 t. Pehmopaperin kulutus kasvaa Venäjällä ja Pietarin ja Moskovan ympäristöt ovat tärkeimpiä markkina-alueita.

Sovetskin tehtaan tuotantoa on esitelty videolla (venäjäksi).
The 5.4 m wide PM, supplied by A.Celli
The 5.4 m wide PM, supplied by A.Celli

torstai 6. marraskuuta 2014

Andritz uusii Varkauden sellutehtaan - Imatralla mittava investointi kartonkikoneeseen

Stora Enso on valinnut Andritzin Varkauden sellutehdasprojektin päätoimittajaksi. Investointi käsittää kuitulinjan, haihduttamon, kaustisointilaitoksen, soodakattilan sekä kierrätyskuitulaitoksen uusinnat. Jo aiemmin Stora Enso tilasi Valmetilta paperikone PK3:n muutostyön kartonkikoneeksi. Investoinnin kokonaisarvo on noin 110 miljoonaan euroa, josta Valmetin osuus on noin 30 miljoonaa euroa. Andritzin tilaus tuo työtä myös Suomeen - lähinnä yhtiön Kotkan toimipisteeseen. Lisäksi projektista hyötyvät lukuisat alihankkijat kotimaassa. Näillä investoinneilla Varkauden tehdas välttää muuten lähes varmana pidetyn sulkemisen. Pelastajaksi muodostui tehdasintegraatissa toimiva sellutehdas, joka esimerkiksi UPM:n edesmenneltä Kajaanin tehtaalta puuttui.

Stora Enso kertoi myös investoivansa Imatran tehtaan kartonkikone KA5:n laadun- ja kustannustehokkuuden parantamiseen 27 miljoonaa euroa. Investoinnilla uusitaan kartonkikoneen päällystysosaa, rullapakkauslinjaa sekä pituusleikkuria. Investointi valmistuu syksyllä 2015. Koneen kapasiteetti nousee noin 20 000 t/a. Hankkeen toimittajia ei vielä ole kerrottu, mutta tässäkin kotimaiset toimittajat ja alihankkijat lienevät vahvoilla.

Kartonkikone KA5 on otettu käyttöön vuonna 1965 ja se on valmistumisvuoden mukaan uusin tehtaan neljästä kartonkikoneesta. Tehtaalla on lisäksi kaksi erikois- ja voimapaperia valmistavaa konetta, joista voimapaperikone on vuokrattu Kotkamills-yhtiölle. Hienopaperia valmistanut paperikone PK8 suljettiin vuonna 2010. Kartonkikone KA1:n sulkemista suunniteltiin vuonna 2008, mutta sulkeminen peruttiin myöhemmin yhtiön ja etenkin Imatran tehtaiden painopisteen siirtyessä paperinvalmistuksesta kartonginvalmistukseen. Imatran tehtaille vuodesta 1950 toteutetut investoinnit ovat osoittautuneet pääosin erinomaisiksi. Vuosikymmeniä sitten tehdyt investoinnit ovat maksaneet itsensä takaisin ja myös tehtaan tulevaisuus näyttää vahvalta. Tärkeänä kilpailuetuna on myös tuotantoyksikön koko.