Näytetään tekstit, joissa on tunniste kartonkikone. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kartonkikone. Näytä kaikki tekstit
tiistai 13. toukokuuta 2014
Valmet päätoimittajaksi Varkauden kartonkikoneprojektiin
Stora Enso on valinnnut Valmetin avaintoimittajaksi Varkauden kartonkikoneprojektiin. Tilaus sisältää paperikone PK3:n muuttamisen kartonkikoneeksi. Tilauksen arvo on noin 30 Meur. Tilaus tuo pääosin Suomeen noin 100 henkilötyövuotta.
perjantai 25. huhtikuuta 2014
Metsäteollisuuden superviikko saa jatkoa - Stora Enson investointi Varkauden tehtaalle toteutuu
Stora Enso vahvistaa toteuttavansa Varkauden tehtaalle suunnitellun investoinnin, jossa tehtaan hienopaperikone muutetaan valmistamaan aaltopahvin raaka-ainetta 390 000 t/a. Myös sellutehtaan kapasiteettiä lisätään ja se tulee olemaan 310 000 t/a. Investoinnin kokonaisarvo on 110 Meur ja se lisää tehtaan puunkäyttöä. Hienopaperia valmistetaan Varkaudessa vuoden 2015 elokuun loppuun saakka.
Investoinnista on lehdistötilaisuus Varkaudessa 25.4.2014 klo 10:30.
Investoinnista on lehdistötilaisuus Varkaudessa 25.4.2014 klo 10:30.
tiistai 26. heinäkuuta 2011
Inkeroisten kartonkikone 1 - Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen kartonkikone
Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen kartonkikone käynnistyi vuonna 1897 nykyisin Kouvolaan kuuluvassa Anjalankosken Inkeroisissa. Kone suljettiin vuonna 1978 ja jätettiin paikalleen odottamaan museointia. 1990-luvun lopusta alkaen kone on ollut osa Ankkapurhan teollisuusmuseota. Museo toimii Stora Enson Inkeroisten tehdasalueella ja on avoinna kesäisin. Inkeroisten Lohisaaressa sijaitsevan vanhan kartonkitehtaan tiloissa toimii museon lisäksi Metso Paper Oy:n kuituteknologiayksikkö.
Samassa salissa KK1:n vieressä sijaitsi myös vuonna 1899 valmistunut KK2, joka suljettiin vuonna 1979 ja myytiin Aasiaan. Vanhaa kartonkitehdasta laajennettiin 1920-luvulla, jolloin viereiseen laajennusosaan sijoitettiin Ruotsista käytettynä hankittu KK3. Kaikki kolme kartonkikonetta olivat saksalaisen Füllnerin (nyk. PMPoland S.A.) valmistamia. Vuonna 1965 Inkeroisiin rakennettiin uusi kartonkitehdas, jonne sijoitettiin Tampella-yhtiöiden pääosin itse valmistama kartonkikone KK4, joka on useaan kertaan uusittuna edelleen käytössä. KK3 suljettiin vuonna 1990 ja myytiin varaosiksi Vääräkosken Pahvi Oy:n kartonkitehtaalle Ähtäriin, jossa oli käytössä vastaava Füllnerin valmistama kone. Vääräkosken tehtaan toiminta päättyi vuonna 1998. Nykyisin Vääräkosken tehdas koneineen ja laitteineen on suojeltu ja museoitu.
Kartonkikone KK1
Konesalin takaosassa on kaksi massakyyppiä, joista massa johdetaan kartonkikoneelle. Kyypit on valmistettu betonista, joka on laatoitettu emaloiduilla laatoilla. Toinen kyypeistä on kartonkikoneelle 1 ja toinen koneelle 2.
Muodostusosa
Kyypeiltä massa johdetaan muodostusosalle puisen perälaatikkotyyppisen altaan kautta, joka sijaitsee koneen käyttöpuolella. Koneessa on kuusi nostosylinteriä, joista jokaisella valmistetaan yksi kartongin kerros. Ohuempia laatuja valmistettaessa 1-2 sylinteriä pyörii ilman massalietettä. Muodostusyksiköt toimivat vastavirtaperiaatteella. Sylinteri pyörii kuitulietettä sisältävässä kaukalossa. Viirakankaalla päällystetty sylinterin vaippa läpäisee kuitulietteessä olevaa vettä, joka virtaa vallitsevan paine-eron suuntaan viiran ulkopuolelta sylinterin sisälle.Vesi poistetaan kiertovesisäiliöön. Veden poistumisen kanssa samanaikaisesti kuidut siirtyvät viirakankaalle, jossa tapahtuu massan huopautuminen kartonkirainaksi. Vastavirtanostosylinterissä massa virtaa pyörimissuuntaa vastaan eli sille puolelle sylinteriä, josta valmis raina nousee ylös.
Puristinosa
Puristinosalla kartonkirainasta poistetaan vettä mekaanisesti puristamalla. Puristamalla on tarkoitus poistaa mahdollisimman suuri osa vedestä. Koneessa on kolme puristinta sekä ennen niitä babypuristimet. Puristusvoimaa säädellään vivuston avulla painoilla.
Kuivatusosa
Puristinosan jälkeen kartonkiraina siirtyy kuivatusosalle, jossa loppukosteus haihdutetaan kuumilla kuivaussylintereillä, joita koneessa on 20. Sylinterit lämmitetään kuuman vesihöyryn avulla, joka tuotetaan tehtaan höyryvoimalaitoksessa ja johdetaan putkia pitkin sylinterien sisään. Haihtunut höyry johdetaan kuivatusosan päällä olevan huuvan kautta tehdasrakennuksen katolle ulkoilmaan. Huuva on metallirunkoinen ja se on rakennettu osin asbestilevystä (tai vastaavasta mineriittilevystä). Anjalan paperitehtaan rakentamisen yhteydessä 1930-luvulla tehtaiden höyryntuotanto keskitettiin Anjalan tehtaan voimalaitokseen ja Inkeroisten tehtaan vanha höyryvoimalaitos poistettiin käytöstä ja purettiin.
Jälkikäsittely
Koneen jälkikäsittely muodostuu kalanterista, jolla kartonkia kiillotetaan sekä rullaimesta, jolla koneelta tuleva kartonkiraina rullataan. Normaaliin tapaan seuraava jälkikäsittelyn vaihe on pituusleikkuri, jolla konerullat leikataan pienemmiksi rulliksi. Viimeisessä vaiheessa pituusleikkurin jälkeen leikatut rullat laitetaan aukirullaimeen, jolla rullalla oleva kartonki avataan arkkileikkuria varten. Arkkileikkurissa eli saksikoneessa kartonki leikataan halutun kokoisiksi arkeiksi. Tämän jälkeen arkit pakataan paaleiksi tai puulavalle asiakkaalle kuljetettavaksi
Voimansiirto
Kone on valta-akselikäyttöinen ja valta-akselia pyörittää sähkömoottori.Aikaisemmin kone sai käyttövoimansa vesiturbiinista, josta liike-energia johdettiin valta-akselille lattiakanavassa olevaa pääkäyttöakselia pitkin. Valta-akseli sijaitsee konesalin ikkunaseinän yläosassa koneen käyttöpuolella. Valta-akselita eteenpäin voima siirretään lattahihnoilla kulmavaihteelle, josta voima siirtyy telalle, sylinterille tms. Koneen nopeuden perussäätöön käytetään porrashihnapyöriä ja hienosäätöön puisia kartiohihnapyöriä.
Vesivoima-asema
Vanhaan kartonkitehtaaseen kuuluu myös Inkeroisten vesivoima-asema, joka on rakennettu vuonna 1921 Voimalaitoksen teho on 17 MW ja putouskorkeus 9,7 m. Laitoksessa on yksi Francis- ja kolme Kaplan-turbiinia. Voimalaitos on uusittu vuonna 1994 ja sen omistaa nykyisin Kemijoki Oy. Ankkapurhan koskessa on myös uudempi vuonna 1983 rakennettu Anjalan vesivoimalaitos.
Lisätietoa / Lähteet
Samassa salissa KK1:n vieressä sijaitsi myös vuonna 1899 valmistunut KK2, joka suljettiin vuonna 1979 ja myytiin Aasiaan. Vanhaa kartonkitehdasta laajennettiin 1920-luvulla, jolloin viereiseen laajennusosaan sijoitettiin Ruotsista käytettynä hankittu KK3. Kaikki kolme kartonkikonetta olivat saksalaisen Füllnerin (nyk. PMPoland S.A.) valmistamia. Vuonna 1965 Inkeroisiin rakennettiin uusi kartonkitehdas, jonne sijoitettiin Tampella-yhtiöiden pääosin itse valmistama kartonkikone KK4, joka on useaan kertaan uusittuna edelleen käytössä. KK3 suljettiin vuonna 1990 ja myytiin varaosiksi Vääräkosken Pahvi Oy:n kartonkitehtaalle Ähtäriin, jossa oli käytössä vastaava Füllnerin valmistama kone. Vääräkosken tehtaan toiminta päättyi vuonna 1998. Nykyisin Vääräkosken tehdas koneineen ja laitteineen on suojeltu ja museoitu.
Kartonkikone KK1
- Valmistaja: Füllner (H. Füllner Maschinenfabrik / Füllner Werke AG), Warmbrunn, Saksa (nyk. Puola)
- Käytössä vuosina 1897-1978
- Työleveys: 1500 mm
- Pituus: n. 60 m
- Maksiminopeus: 30 m/min
 |
| KK2:n paikalla on museon näyttely. KK1 oikealla. |
 |
| H. Füllner Maschinenfabrik |
 |
| Kartonkikone KK1 märästä päästä nähtynä |
Konesalin takaosassa on kaksi massakyyppiä, joista massa johdetaan kartonkikoneelle. Kyypit on valmistettu betonista, joka on laatoitettu emaloiduilla laatoilla. Toinen kyypeistä on kartonkikoneelle 1 ja toinen koneelle 2.
 |
| Massakyypit konesalin takaosassa. Vasemmalla kartonkikone 1:n märkä pää. |
Kyypeiltä massa johdetaan muodostusosalle puisen perälaatikkotyyppisen altaan kautta, joka sijaitsee koneen käyttöpuolella. Koneessa on kuusi nostosylinteriä, joista jokaisella valmistetaan yksi kartongin kerros. Ohuempia laatuja valmistettaessa 1-2 sylinteriä pyörii ilman massalietettä. Muodostusyksiköt toimivat vastavirtaperiaatteella. Sylinteri pyörii kuitulietettä sisältävässä kaukalossa. Viirakankaalla päällystetty sylinterin vaippa läpäisee kuitulietteessä olevaa vettä, joka virtaa vallitsevan paine-eron suuntaan viiran ulkopuolelta sylinterin sisälle.Vesi poistetaan kiertovesisäiliöön. Veden poistumisen kanssa samanaikaisesti kuidut siirtyvät viirakankaalle, jossa tapahtuu massan huopautuminen kartonkirainaksi. Vastavirtanostosylinterissä massa virtaa pyörimissuuntaa vastaan eli sille puolelle sylinteriä, josta valmis raina nousee ylös.
 |
| Muodostusosa märästä päästä kuvattuna |
 |
| Huopaustela. Telan puristusvoimaa säädellään kuvassa näkyvien painojen avulla |
 |
| Muodostusosaa koneen hoitopuolelta nähtynä. |
 |
| Muodostusosa kyypin hoitotasolta / portailta nähtynä |
Puristinosalla kartonkirainasta poistetaan vettä mekaanisesti puristamalla. Puristamalla on tarkoitus poistaa mahdollisimman suuri osa vedestä. Koneessa on kolme puristinta sekä ennen niitä babypuristimet. Puristusvoimaa säädellään vivuston avulla painoilla.
 |
| Puristinosa |
 |
| Koneen käyttöpuolta puristinosalla ja kuivatusosalla |
Puristinosan jälkeen kartonkiraina siirtyy kuivatusosalle, jossa loppukosteus haihdutetaan kuumilla kuivaussylintereillä, joita koneessa on 20. Sylinterit lämmitetään kuuman vesihöyryn avulla, joka tuotetaan tehtaan höyryvoimalaitoksessa ja johdetaan putkia pitkin sylinterien sisään. Haihtunut höyry johdetaan kuivatusosan päällä olevan huuvan kautta tehdasrakennuksen katolle ulkoilmaan. Huuva on metallirunkoinen ja se on rakennettu osin asbestilevystä (tai vastaavasta mineriittilevystä). Anjalan paperitehtaan rakentamisen yhteydessä 1930-luvulla tehtaiden höyryntuotanto keskitettiin Anjalan tehtaan voimalaitokseen ja Inkeroisten tehtaan vanha höyryvoimalaitos poistettiin käytöstä ja purettiin.
 |
| Kuivatusosa |
 |
| Kuivatusosa sylintereineen |
 | ||
| Kuivatusosa. Huuvan seinistä puuttuu osa asbestilevyistä. |
 |
| Kuivatussylinteri |
Koneen jälkikäsittely muodostuu kalanterista, jolla kartonkia kiillotetaan sekä rullaimesta, jolla koneelta tuleva kartonkiraina rullataan. Normaaliin tapaan seuraava jälkikäsittelyn vaihe on pituusleikkuri, jolla konerullat leikataan pienemmiksi rulliksi. Viimeisessä vaiheessa pituusleikkurin jälkeen leikatut rullat laitetaan aukirullaimeen, jolla rullalla oleva kartonki avataan arkkileikkuria varten. Arkkileikkurissa eli saksikoneessa kartonki leikataan halutun kokoisiksi arkeiksi. Tämän jälkeen arkit pakataan paaleiksi tai puulavalle asiakkaalle kuljetettavaksi
 |
| Koneen kuiva pää: kalanteri, rullain, pituusleikkuri, aukirullain ja arkkileikkuri |
 |
| Kalanteri |
 |
| Kone kuivasta päästä nähtynä. Etummaisena arkkileikkuri. |
 |
| Arkkileikkuri |
 |
| Aukirullain ja arkkileikkuri |
Kone on valta-akselikäyttöinen ja valta-akselia pyörittää sähkömoottori.Aikaisemmin kone sai käyttövoimansa vesiturbiinista, josta liike-energia johdettiin valta-akselille lattiakanavassa olevaa pääkäyttöakselia pitkin. Valta-akseli sijaitsee konesalin ikkunaseinän yläosassa koneen käyttöpuolella. Valta-akselita eteenpäin voima siirretään lattahihnoilla kulmavaihteelle, josta voima siirtyy telalle, sylinterille tms. Koneen nopeuden perussäätöön käytetään porrashihnapyöriä ja hienosäätöön puisia kartiohihnapyöriä.
 |
| Kartonkikone 1:n ja 2:n sähkökäytön ohjauskaappi. Kaappi on koneen hoitopuolella. Kartonkikone 2 oli peilikuva koneeseen 1 verrattuna eli koneita hoidettiin samalta alueelta tehdassalissa |
 |
| Valta-akseli |
 |
| Lattahihna valta-akselilta ja kulmavaihde |
 |
| Kulmavaihde |
 |
| Valta-akseli koneen käyttöpuolella |
 | |
| Kuivatussylinterien käyttöpuoli lattahihnoineen ja kulmavaihteineen |
 |
| Kartiohihnapyörät (seinän vieressä) koneen nopeuden hienosäätöön koneen kuivassa päässä |
Vanhaan kartonkitehtaaseen kuuluu myös Inkeroisten vesivoima-asema, joka on rakennettu vuonna 1921 Voimalaitoksen teho on 17 MW ja putouskorkeus 9,7 m. Laitoksessa on yksi Francis- ja kolme Kaplan-turbiinia. Voimalaitos on uusittu vuonna 1994 ja sen omistaa nykyisin Kemijoki Oy. Ankkapurhan koskessa on myös uudempi vuonna 1983 rakennettu Anjalan vesivoimalaitos.
 |
| Inkeroisten vesivoima-asema |
 |
| Valvomoa |
 |
 |
| Konesali |
Lisätietoa / Lähteet
- Ankkapurhan teollisuusmuseo (viralliset sivut Stora Enson sivuilla)
- Helsingin Sanomat 21.11.1997 ja 22.3.1997
tiistai 11. tammikuuta 2011
Stora Enso rakentaa kartonkikoneen Puolaan
Stora Enso rakentaa suuren - kapasiteetiltaan 455 000 t/a - kartonkikoneen Ostrołękan tehtaalle Puolaan. Uusi kone tulee valmistamaan aaltopahvin raaka-ainetta eli flutingia. Uuden koneen toimittajaa ei ole vielä valittu.
Ostrołękan tehtaan tämänhetkinen kapasiteetti on noin 270 000 t kartonkia vuodessa. Uuden koneen valmistumisen yhteydessä yksi tehtaan vanhoista koneista (paperikone 2) suljetaan ja tämä vähentää tuotantokapasiteettia noin 85 000 t/a. Ostrołękan tehtaalle on juuri valmistunut uusi voimalaitos.
Suomessa Stora Enso valmistaa fluting-kartonkia Heinolan tehtaalla, joka on valmistunut 1960-luvulla ja alkaa olla uusinnan tarpeessa. Onkin mahdollista, että jollakin aikavälillä Ostrołękan uusi kone korvaa myös Heinolan tuotantoa. Heinolan tehtaan tuotteet ovat tällä hetkellä hieman erilaisia kuin Ostrołękassa.
Ostrołękan tehtaan tämänhetkinen kapasiteetti on noin 270 000 t kartonkia vuodessa. Uuden koneen valmistumisen yhteydessä yksi tehtaan vanhoista koneista (paperikone 2) suljetaan ja tämä vähentää tuotantokapasiteettia noin 85 000 t/a. Ostrołękan tehtaalle on juuri valmistunut uusi voimalaitos.
Suomessa Stora Enso valmistaa fluting-kartonkia Heinolan tehtaalla, joka on valmistunut 1960-luvulla ja alkaa olla uusinnan tarpeessa. Onkin mahdollista, että jollakin aikavälillä Ostrołękan uusi kone korvaa myös Heinolan tuotantoa. Heinolan tehtaan tuotteet ovat tällä hetkellä hieman erilaisia kuin Ostrołękassa.
tiistai 22. heinäkuuta 2008
Tehtaat & haasteet
Suomessa on 26 paperitehdasta, joissa on 67 toimivaa paperikonetta sekä 15 kartonkitehdasta joissa pyörii 19 kartonkikonetta eli yhteensä 86 myllyä valmistamassa kuitupohjaista tuotetta (määrä vaihtelee hieman laskutavasta riippuen). Se on melko suuri määrä Suomen kokoiselle maalle sekä väkilukuun että pinta-alaan verrattuna.
Viime vuosien aikana tehtaiden määrä on vähentynyt kahdella, kun Voikkaan ja Summan tehtaat on laitettu kiinni. Niitä edeltävä kokonaisen paperi- tai kartonkitehtaan sulkeminen tapahtui vuonna 1999, kun Kotkan Hovinsaaressa suljettiin vanha ja pieni UPM-Kymmene-konsernin osaksi tullut paperitehdas. Vuonna 1998 oli konkurssiin mennyt Vääräkosken kartonkitehdas Ähtärissä, joka oli kilpaillut vuosisadan alussa valmistetulla kartonkikoneella.
Nyt metsäteollisuus on tullut jälleen uuden haasteen eteen, kun Venäjän puutullit nostavat tuontipuun hintaa. Ainakin Tekniikka & Talous, Taloussanomat ja Kauppalehti ovat tehneet tappolistoja uhanalaisista tehtaista. Tilanne on muuttunut oleellisesti alle kymmenessä vuodessa, eikä jo toteutuneisiin tehtaiden alasajoon ole syyllinen pelkästään Venäjä. Aasian ja Etelä-Amerikan tuotannon nopea kasvu heikentää Euroopassa tuotetun ylijäämäpaperin kysyntää.
Viime vuosien aikana tehtaiden määrä on vähentynyt kahdella, kun Voikkaan ja Summan tehtaat on laitettu kiinni. Niitä edeltävä kokonaisen paperi- tai kartonkitehtaan sulkeminen tapahtui vuonna 1999, kun Kotkan Hovinsaaressa suljettiin vanha ja pieni UPM-Kymmene-konsernin osaksi tullut paperitehdas. Vuonna 1998 oli konkurssiin mennyt Vääräkosken kartonkitehdas Ähtärissä, joka oli kilpaillut vuosisadan alussa valmistetulla kartonkikoneella.
Nyt metsäteollisuus on tullut jälleen uuden haasteen eteen, kun Venäjän puutullit nostavat tuontipuun hintaa. Ainakin Tekniikka & Talous, Taloussanomat ja Kauppalehti ovat tehneet tappolistoja uhanalaisista tehtaista. Tilanne on muuttunut oleellisesti alle kymmenessä vuodessa, eikä jo toteutuneisiin tehtaiden alasajoon ole syyllinen pelkästään Venäjä. Aasian ja Etelä-Amerikan tuotannon nopea kasvu heikentää Euroopassa tuotetun ylijäämäpaperin kysyntää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)