Inkeroisten kartonkikone 1 - Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen kartonkikone

Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen kartonkikone käynnistyi vuonna 1897 nykyisin Kouvolaan kuuluvassa Anjalankosken Inkeroisissa. Kone suljettiin vuonna 1978 ja jätettiin paikalleen odottamaan museointia. 1990-luvun lopusta alkaen kone on ollut osa Ankkapurhan teollisuusmuseota. Museo toimii Stora Enson Inkeroisten tehdasalueella ja on avoinna kesäisin. Inkeroisten Lohisaaressa sijaitsevan vanhan kartonkitehtaan tiloissa toimii museon lisäksi Metso Paper Oy:n kuituteknologiayksikkö.

Samassa salissa KK1:n vieressä sijaitsi myös vuonna 1899 valmistunut KK2, joka suljettiin vuonna 1979 ja myytiin Aasiaan. Vanhaa kartonkitehdasta laajennettiin 1920-luvulla, jolloin viereiseen laajennusosaan sijoitettiin Ruotsista käytettynä hankittu KK3. Kaikki kolme kartonkikonetta olivat saksalaisen Füllnerin (nyk. PMPoland S.A.) valmistamia. Vuonna 1965 Inkeroisiin rakennettiin uusi kartonkitehdas, jonne sijoitettiin Tampella-yhtiöiden pääosin itse valmistama kartonkikone KK4, joka on useaan kertaan uusittuna edelleen käytössä. KK3 suljettiin vuonna 1990 ja myytiin varaosiksi Vääräkosken Pahvi Oy:n kartonkitehtaalle Ähtäriin, jossa oli käytössä vastaava Füllnerin valmistama kone. Vääräkosken tehtaan toiminta päättyi vuonna 1998. Nykyisin Vääräkosken tehdas koneineen ja laitteineen on suojeltu ja museoitu.

Kartonkikone KK1

• Valmistaja: Füllner (H. Füllner Maschinenfabrik / Füllner Werke AG), Warmbrunn, Saksa (nyk. Puola)
• Käytössä vuosina 1897-1978 
• Työleveys: 1500 mm
• Pituus: n. 60 m
• Maksiminopeus: 30 m/min

KK2:n paikalla on museon näyttely. KK1 oikealla.

H. Füllner Maschinenfabrik

Kartonkikone KK1 märästä päästä nähtynä

Massakyypit

Konesalin takaosassa on kaksi massakyyppiä, joista massa johdetaan kartonkikoneelle. Kyypit on valmistettu betonista, joka on laatoitettu emaloiduilla laatoilla. Toinen kyypeistä on kartonkikoneelle 1 ja toinen koneelle 2.

Massakyypit konesalin takaosassa. Vasemmalla kartonkikone 1:n märkä pää.

Muodostusosa

Kyypeiltä massa johdetaan muodostusosalle puisen perälaatikkotyyppisen altaan kautta, joka sijaitsee koneen käyttöpuolella. Koneessa on kuusi nostosylinteriä, joista jokaisella valmistetaan yksi kartongin kerros. Ohuempia laatuja valmistettaessa 1-2 sylinteriä pyörii ilman massalietettä. Muodostusyksiköt toimivat vastavirtaperiaatteella. Sylinteri pyörii kuitulietettä sisältävässä kaukalossa. Viirakankaalla päällystetty sylinterin vaippa läpäisee kuitulietteessä olevaa vettä, joka virtaa vallitsevan paine-eron suuntaan viiran ulkopuolelta sylinterin sisälle.Vesi poistetaan kiertovesisäiliöön. Veden poistumisen kanssa samanaikaisesti kuidut siirtyvät viirakankaalle, jossa tapahtuu massan huopautuminen kartonkirainaksi. Vastavirtanostosylinterissä massa virtaa pyörimissuuntaa vastaan eli sille puolelle sylinteriä, josta valmis raina nousee ylös.

Muodostusosa märästä päästä kuvattuna

Huopaustela. Telan puristusvoimaa säädellään kuvassa näkyvien painojen avulla

Muodostusosaa koneen hoitopuolelta nähtynä.

Muodostusosa kyypin hoitotasolta / portailta nähtynä

Puristinosa

Puristinosalla kartonkirainasta poistetaan vettä mekaanisesti puristamalla. Puristamalla on tarkoitus poistaa mahdollisimman suuri osa vedestä. Koneessa on kolme puristinta sekä ennen niitä babypuristimet. Puristusvoimaa säädellään vivuston avulla painoilla.

Puristinosa

Koneen käyttöpuolta puristinosalla ja kuivatusosalla

Kuivatusosa

Puristinosan jälkeen kartonkiraina siirtyy kuivatusosalle, jossa loppukosteus haihdutetaan kuumilla kuivaussylintereillä, joita koneessa on 20. Sylinterit lämmitetään kuuman vesihöyryn avulla, joka tuotetaan tehtaan höyryvoimalaitoksessa ja johdetaan putkia pitkin sylinterien sisään. Haihtunut höyry johdetaan kuivatusosan päällä olevan huuvan kautta tehdasrakennuksen katolle ulkoilmaan. Huuva on metallirunkoinen ja se on rakennettu osin asbestilevystä (tai vastaavasta mineriittilevystä). Anjalan paperitehtaan rakentamisen yhteydessä 1930-luvulla tehtaiden höyryntuotanto keskitettiin Anjalan tehtaan voimalaitokseen ja Inkeroisten tehtaan vanha höyryvoimalaitos poistettiin käytöstä ja purettiin.

Kuivatusosa

Kuivatusosa sylintereineen

Kuivatusosa. Huuvan seinistä puuttuu osa asbestilevyistä.

Kuivatussylinteri

Jälkikäsittely

Koneen jälkikäsittely muodostuu kalanterista, jolla kartonkia kiillotetaan sekä rullaimesta, jolla koneelta tuleva kartonkiraina rullataan. Normaaliin tapaan seuraava jälkikäsittelyn vaihe on pituusleikkuri, jolla konerullat leikataan pienemmiksi rulliksi. Viimeisessä vaiheessa pituusleikkurin jälkeen leikatut rullat laitetaan aukirullaimeen, jolla rullalla oleva kartonki avataan arkkileikkuria varten. Arkkileikkurissa eli saksikoneessa kartonki leikataan halutun kokoisiksi arkeiksi. Tämän jälkeen arkit pakataan paaleiksi tai puulavalle asiakkaalle kuljetettavaksi

Koneen kuiva pää: kalanteri, rullain, pituusleikkuri, aukirullain ja arkkileikkuri

Kalanteri

Kone kuivasta päästä nähtynä. Etummaisena arkkileikkuri.

Arkkileikkuri

Aukirullain ja arkkileikkuri

Voimansiirto

Kone on valta-akselikäyttöinen ja valta-akselia pyörittää sähkömoottori.Aikaisemmin kone sai käyttövoimansa vesiturbiinista, josta liike-energia johdettiin valta-akselille lattiakanavassa olevaa pääkäyttöakselia pitkin. Valta-akseli sijaitsee konesalin ikkunaseinän yläosassa koneen käyttöpuolella. Valta-akselita eteenpäin voima siirretään lattahihnoilla kulmavaihteelle, josta voima siirtyy telalle, sylinterille tms. Koneen nopeuden perussäätöön käytetään porrashihnapyöriä ja hienosäätöön puisia kartiohihnapyöriä.

Kartonkikone 1:n ja 2:n sähkökäytön ohjauskaappi. Kaappi on koneen hoitopuolella. Kartonkikone 2 oli peilikuva koneeseen 1 verrattuna eli koneita hoidettiin samalta alueelta tehdassalissa

Valta-akseli

Lattahihna valta-akselilta ja kulmavaihde

Kulmavaihde

Valta-akseli koneen käyttöpuolella

Kuivatussylinterien käyttöpuoli lattahihnoineen ja kulmavaihteineen

Kartiohihnapyörät (seinän vieressä) koneen nopeuden hienosäätöön koneen kuivassa päässä

Vesivoima-asema
 
Vanhaan kartonkitehtaaseen kuuluu myös Inkeroisten vesivoima-asema, joka on rakennettu vuonna 1921 Voimalaitoksen teho on 17 MW ja putouskorkeus 9,7 m. Laitoksessa on yksi Francis- ja kolme Kaplan-turbiinia. Voimalaitos on uusittu vuonna 1994 ja sen omistaa nykyisin Kemijoki Oy. Ankkapurhan koskessa on myös uudempi vuonna 1983 rakennettu Anjalan vesivoimalaitos.

Inkeroisten vesivoima-asema

Valvomoa

Konesali

Lisätietoa / Lähteet

• Ankkapurhan teollisuusmuseo (viralliset sivut Stora Enson sivuilla)
• Helsingin Sanomat 21.11.1997 ja 22.3.1997