Stora Enso ja UPM yhdistämässä paperiliiketoiminnat - pääkonttori Saksaan?

Stora Enso ja UPM-Kymmene ovat todennäköisesti yhdistämässä paperiliiketoiminnat. Muodostettavan yhtiön pääkonttori asettunee Saksan Augsburgiin. Yhdistymisestä ilmoitettaneen lähikuukausien aikana. Ainakin UPM:n Kiinan paperiliiketoiminnat ovat jäämässä järjestelyn ulkopuolelle.

Stora Enso ja UPM säästävät - fuusioita tulossa

Stora Enso ilmoitti vähentävänsä 520 työpaikkaa. Vähennykset eivät kohdistu vielä paperintuotantoon kotimaassa, vaikka näin aiemmin ennustin. Yhtiö selvittää Ranskassa sijaitsevan Corbehemin aikakauslehtipaperitehtaan myyntiä ja sulkee Ruotsista Hylten paperitehtaalta yhden sanomalehtipaperikoneen. Corbehemin tehtaalla on yksi suuri LWC-aikakauslehtipaperikone (PM5 8600 mm, 1500 m/min, 330 000 t/a). Hylten tehtaan suljettava kone on perus sanomalehtipaperikone (8400 mm, 1040 m/min, 180 000 t/a). Kone alkaa olla bulkkikoneeksi jo pienehkö etenkin taantuvilla sanomalehtipaperimarkkinoilla, joilla on jatkuvaa painetta kapasiteetin vähennykseen. Suomesta suljetaan aaltopahvipakkaustehdas Ruovedeltä. Lisäksi Porin, Heinolan ja Inkeroisten tehtaiden toimintaa tehostetaan. On varmaa, että myös kotimaassa nähdään vielä lisää kapasiteetin sulkemisia etenkin paperiliiketoiminnassa.

UPM ilmoitti tutkivansa yritysjärjestelyjä ja kapasiteetin sulkemisia paperiliiketoiminnassaan. Sanomalehti- ja aikakauslehtipaperikoneita kylmeenee melko varmasti. Suomesta suljettavia koneita voisi olla esimerkiksi vanhimmat koneet Rauman tai Jämsänkosken tehtailta. Voisiko lisäksi esim. Docellesin pienehkö tehdas Ranskassa olla myyntilistalla? Entä Yhdysvaltojen toiminnot? Voisiko UPM toimia Stora Enson tavoin: myydä tehtaat ja pysyä itse vähemmistöomistajana tai vetäytyä kokonaan USA:sta?

Viime aikoina on spekuloitu myös UPM:n ja Stora Enson fuusiolla.Voisiko yhtiöt yhdistää esimerkiksi painopaperiliiketoimintansa? Myös muita keskikokoisia ja suurehkoja kumppaniehdokkaita olisi tarjolla. Norske Skog on ollut arvailuissa mukana jo aiemminkin. Todennäköistä on, että järjestelyjen kohteena ovat juuri painopaperiliiketoiminnot, joissa päästäisiin ohjaamaan markkinoita tehokkaammin esimerkiksi kapasiteettiä vähentämällä ja hinnankorotuksin. Painopaperimarkkinoilla pärjää ohuella ja ketterällä organisaatiolla toimiva pieni toimija tai hinnoitteluvoiman omaava suuri yhtiö.

Stora Enso laajentaa Pakistaniin

Stora Enso laajentaa liiketoimintaansa Pakistaniin perustamalla yhteisyrityksen Packages Ltd:n kanssa. Uudesta Bulleh Shah Packaging (Private) Limited-yhtiöstä Stora Enso omistaa 35% ja Packages Ltd loput. Stora Ensolla on mahdollisuus nostaa omistuksensa myöhemmin 50 prosenttiin. Yhteisyritys tulee työllistämään noin 950 henkilöä ja sen liikevaihdon arvioidaan olevan noin 99 miljoonaa euroa vuonna 2012. Vuosina 2013-2014 yrityksen toiminnan kehittämiseen investoidaan 103 miljoonaa euroa.

Uudella yrityksellä on kaksi tuotantoyksikköä: Toinen Karachissa ja toinen Kasurissa. Kasurin tehdas - Bulleh Shah Paper Mills - on vuonna 2005 käyttöönotettu tuotantolaitos. Mielenkiintoiseksi kaupan tekee se, että Kasurin tehtaalla on käytössään UPM:n Kymintehtaan vanha päällystyskone C2, joka oli toiminnassa vuosina 1975–1998. Kone myytiin Pakistaniin vuonna 2006, jossa se käynnistettiin uudelleen vuonna 2008.

UPM myy pakkauspaperit Billerudille

Kuten aiemmassa kirjoituksessani ennustin, UPM luopuu jäljellä olevista pakkauspaperiliiketoiminnoistaan ja myy ne ruotsalaiselle Billerudille. Kauppaan kuuluu Pietarsaaren paperitehdas (yksi paperikone, PK1, 190 000 t/a voima- ja säkkipaperit) ja yksi paperikone Valkeakoskella (PK7, 100 000 t/a kirjekuori-/MG-paperit). Henkilöstö jatkaa Billerudin palveluksessa vanhoina työntekijöinä.

Investointeja vai leikkauksia?

UPM:n kerrottua tehtaiden lakkauttamisesta lienee seuraavana Stora Enson vuoro. Stora Ensolla on edelleen tehotonta kapasiteettia etenkin kotimaassa.Varkauden hienopaperituotanto lienee edelleen vaarassa, mutta toisaalta Varkauden tehtaalla on hyvässä kunnossa oleva paperikone sekä saman katon alla konetta ruokkiva sellulinja.

Uutena ehdokkaana lakkautettavaksi konelinjaksi voisi nostaa Veitsiluodon ykköskoneen, joka on auttamattoman vanhentunut ja etenkin kapea (alle 5 m). Koneen kapasiteetti on noin 180 000 t/a. Osana pienempää kokonaisuutta kone olisi jo lopetettu, mutta neljän koneen ja sellutehtaan integraatin osana sille on vielä löytynyt töitä.

Myös Anjalan tehdas on pienenä yksikkönä edelleen vaarassa. Tehdas valmistaa kirjapapereita. Mikäli kirjapaperit eivät kannata, suljetaan todennäköisesti molemmat koneet, koska yhden koneen tehdas ei yksin ole kannattava. Anjalassa apuna kustannusten jakamisessa on kuitenkin vieressä oleva Inkeroisten kartonkikone, joka lienee kannattava ja kehitettävä yksikkö.

M-realin leikkaukset kotimaassa alkavat olla tehty. Ainoana kysymysmerkkinä lienee Äänekosken paperikone, jonka tuotteet menevät lähinnä Sappille ja eivät siten ole M-realin ydinbisnestä.Kone on myös bulkkituotteita valmistavaksi koneeksi kapea, eikä siihen ole tehty merkittäviä uusintoja. M-realin kohdalla eräänä ongelmana on myös konekannan ikä. Tämän perusteella M-real voisi olla myös seuraava uuteen koneeseen investoija, joskin aivan heti tämä ei liene toteutumassa. Voisiko uuden (kartonki-)koneen paikka olla Kaskisissa BCTMP-laitoksen vieressä? Korvattavana tehtaana olisi ahtaassa paikassa Tampereen keskustassa oleva Tako, jossa kehitysmahdollisuudet ovat olemattomat.

Takon kartonkikone KK3:n kuivatusosa. Alkuperäinen kone on vuodelta 1953 ja on uusin Takon kolmesta koneesta (yksi kone on pysäytetty vuonna 2007).

 Loputtomiin eivät pelkät leikkauksetkaan voi jatkua, vaikka ne eivät varmasti nyt tiedossa oleviin jää. Kapasiteettien nostoja olemassaolevilla konelinjoilla toteutetaan suuremmilla uusinnoilla. Näissä merkittävänä tekijänä on koneen leveys: kapeita koneita ei kannata uusia poislukien erikoispaperit.

UPM:n on myös huhuttu olevan kiinnostunut kuivauskapasiteettiin investoimisesta Kymin sellutehtaalle. Kuivauskoneeseen investointi lienee ajankohtaista, kunhan arkittamoinvestointi on saatu päätökseen paperitehtaan puolella. Mahdollinen kuivauskone sijoitettaneen kustannustehokkaasti entisen paperikone PK7:n halliin.

Stora Ensolla investointeja voinee odottaa pakkauspuolelle eli lähinnä Imatran tehtaalle. Myös Imatralla on tyhjää tuotantotilaa vapaana hienopaperikoneen lakkauttamisen myötä. Lakkautettu PK8 on myyty Intiaan. Voisiko vanhalle kartonkikone ykköselle rakentaa korvaajan PK8:n halliin, jolloin kartongintuotantoon ei tulisi katkoksia? Paperikone PK8:n tilalla oli vuosina 1960-1980 pilvikartonkia ja kraftlineria valmistanut kartonkikone 3.

Muista tehtaista Lohjalla oleva Mondin tehdas kaipaisi investointeja, mutta pienenä yksikkönä tehtaan kehittäminen ei pitkällä aikavälillä liene omistajan intresseissä.Ulkomailla UPM:llä ja Stora Ensolla intressit ovat lähinnä kehittyvillä markkinoilla eli pääosin Kiinassa ja Etelä-Amerikassa. Näillä markkinoilla helppo etenemistapa voisi jatkossakin olla yritysostot.

UPM saa ostaa Myllykosken

UPM-Kymmene Oyj:n Myllykoski-kauppa varmistui, kun EU:n komissio antoi luvan kaupalle. Kauppaan kuuluu myös Myllykoski-konserniin kuuluva Rhein Papier GmbH. Lisäksi UPM on sopinut ostavansa M-realin osuuden Myllykosken paperitehtaan omistavasta Myllykoski-konserniin kuuluvasta Myllykoski Paper Oy:stä. M-real on omistanut tehtaasta 35% ja Myllykoski loput.

Kauppa pyritään saamaan päätökseen heinä-elokuun aikana. UPM kertonee suunnitelmistaan Myllykosken toimintojen uudelleenorganisoinnista kesälomien jälkeen. Todennäköistä on, että Myllykosken paperitehtaan tuotantoa vähennetään merkittävästi tai tehdas suljetaan kokonaan. Toimenpiteiden voi odottaa tapahtuvan noin vuoden kuluessa - todennäköisesti jo kuluvan vuoden loppuun mennessä.

UPM investoi Kymin paperitehtaalle

UPM investoi Kymin paperitehtaalla arkittamon laajennukseen sekä paperikone PK8:n rullankäsittelyn muutoksiin noin 15 miljoonaa euroa. Investointi valmistuu syksyllä 2012 ja se mahdollistaa päällystetystä hienopaperista valmistettujen arkkien tehokkaan toimittamisen lähialueiden asiakkaille. Tuotteita käytetään graafisiin painotöihin. UPM:n Kymin tehdasintegraattiin kuuluu suurehko sellutehdas sekä paperitehdas, jossa on kaksi suurta paperikonetta tuotantokäytössä. Lisäksi PK7-paperikone on varastoitu paikoilleen käytöstä poistettuna. Aiemmin UPM on investoinut integraattiin kuuluvalla Kuusanniemen sellutehtaan kemikaalien talteenottolinjaan, joka käynnistyi keväällä 2008. Tehdas valmistaa 850 000 tonnia paperia ja 540 000 tonnia sellua vuodessa.

Merkittäviä divestointeja tehtaalla ovat Voikkaan paperitehtaan lopettamisen lisäksi olleet Kuusaansaaressa sijainneiden MG-paperia valmistaneiden paperikoneiden PK1 ja PK2 (yht. 20 000 t/a) sulkeminen vuonna 2005 sekä MWC-paperia 150 000 tonnia vuodessa valmistaneen paperikone PK7:n pysäyttäminen vuonna 2006.

Myllykoski UPM:lle - miten käy Myllykosken tehtaan

Myllykoski palaa UPM-Kymmene-konserniin noin 59 vuoden jälkeen, kun UPM ostaa Myllykosken. Myllykoski siirtyy UPM:lle vuoden 2011 toisen neljänneksen aikana. Myllykoski oli UPM:n edeltäjäyhtiön Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n yksi perustajajäsenistä vuonna 1920, kunnes se erosi yhtiöstä vuonna 1952 ja on toiminut siitä lähtien itsenäisenä. Myllykoskella on valmistettu paperia vuodesta 1905 alkaen ja puuhiomo on toiminut jo vuodesta 1892 saakka.Myllykoski Oy-nimi on ollut käytössä vuodesta 1971 saakka.Myllykoski-ryhmässä on yhteensä 7 paperitehdasta mukaanluettuna samojen omistajien omistama Myllykosken allianssikumppani Rhein Papier, joka myös kuuluu kauppaan.

Myllykosken heikoimmassa kunnossa olevan tehtaan, Kouvolassa sijaitsevan Myllykoski Paperin kohtaloa on veikkailtu jo pitkään. Tehtaassa on toiminnassa kolme paperikonetta, jotka alkavat olla ainakin osittain auttamattomasti vanhentuneita. Suurin ongelma tehtaassa on koneiden kapeus ja toisaalta myös vanhentunut tehdasinfrastruktuuri. Tämä yhdistettynä tuotteisiin, joista on ylitarjontaa ei ole hyvä yhtälö, kun kilpailijat, UPM ja myös Myllykoski itse valmistaa samoja tuotteita tehokkaammilla koneilla. Mielenkiintoisena lisänä on M-realin 35% omistus Myllykoski Paper Oy:stä.Emoyhtiö Myllykoski omistaa loput 65 %.

Onkin ihme, mikäli Myllykosken tehdas jatkaa toimintaa vuoden 2011 kesälomien jälkeen. Myllykoskella on jo aiemmin tässä kuussa aloitettu henkilöstön yt-neuvottelut, jotka tähtäävät 140 henkilön vähennyksiin. Kaava olisi tältä osin lähes sama kuin Kajaanissa, josta tehdas suljettiin pitkien yt-neuvottelukierrosten ja seisokkien jälkeen joulukuussa 2008. Toisaalta: Myllykoski ilmoitti 21.12. peruvansa tammikuuksi suunnitellut lomautukset ja käynnistää pysäytettynä olleen PK6-koneen uudelleen. UPM:n tuotepaletista saattaisi löytyä myös tuotteita, joita kannattaisi valmistaa hieman pienemmillä paperikoneilla. Tehtaan koneet valmistavat SC- ja MWC-papereita. Tehtaan PK5-kone on ollut pysäytettynä vuodesta 2002 saakka ja on jo kerran päätetty romuttaa, mutta ilmeisesti viimeksi kone on ollut myynnissä.

UPM ostamassa Myllykosken

Markkinahuhujen mukaan suomalainen perheomistuksessa oleva pienehkö paperiyhtiö Myllykoski Oyj on päätymässä UPM Kymmene Oyj:lle. Kauppaan kuuluu myös allianssiyhtiö Rhein Papier GmbH. UPM on vahvistanut neuvottelut. On erittäin todennäköistä, että UPM päätyy lopettamaan tuotantokoneistoltaan vanhentuneen ja tappiollisen Myllykosken paperitehtaan Kouvolassa.

Mikäli yrityskauppa toteutuu. Kauppa olisi toteutuessaan historiallinen. Myllykoski oli vuonna 1920 yksi UPM:n edeltäjäyhtiön Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n perustajajäsenistä. Myllykoski erosi Yhtyneistä vuonna 1952, jolloin Yhtyneet rakensi Kaipolan paperitehtaan korvaamaan menetettyä tuotantokapasiteettiä.