perjantai 31. joulukuuta 2010

Toivo hiipuu Juankoskella

Espanjalainen Castor Plus ei neuvottele enää Stromsdalin entisen kartonkitehtaan ostamisesta. Näin kertoo Juankosken kaupunginjohtaja Petri Kangasperko Savon Sanomissa. Mukana on vielä yksi taho, jonka tietoja ei ole kerrottu julkisuuteen.

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Myllykoski UPM:lle - miten käy Myllykosken tehtaan

Myllykoski palaa UPM-Kymmene-konserniin noin 59 vuoden jälkeen, kun UPM ostaa Myllykosken. Myllykoski siirtyy UPM:lle vuoden 2011 toisen neljänneksen aikana. Myllykoski oli UPM:n edeltäjäyhtiön Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n yksi perustajajäsenistä vuonna 1920, kunnes se erosi yhtiöstä vuonna 1952 ja on toiminut siitä lähtien itsenäisenä. Myllykoskella on valmistettu paperia vuodesta 1905 alkaen ja puuhiomo on toiminut jo vuodesta 1892 saakka.Myllykoski Oy-nimi on ollut käytössä vuodesta 1971 saakka.Myllykoski-ryhmässä on yhteensä 7 paperitehdasta mukaanluettuna samojen omistajien omistama Myllykosken allianssikumppani Rhein Papier, joka myös kuuluu kauppaan.

Myllykosken heikoimmassa kunnossa olevan tehtaan, Kouvolassa sijaitsevan Myllykoski Paperin kohtaloa on veikkailtu jo pitkään. Tehtaassa on toiminnassa kolme paperikonetta, jotka alkavat olla ainakin osittain auttamattomasti vanhentuneita. Suurin ongelma tehtaassa on koneiden kapeus ja toisaalta myös vanhentunut tehdasinfrastruktuuri. Tämä yhdistettynä tuotteisiin, joista on ylitarjontaa ei ole hyvä yhtälö, kun kilpailijat, UPM ja myös Myllykoski itse valmistaa samoja tuotteita tehokkaammilla koneilla. Mielenkiintoisena lisänä on M-realin 35% omistus Myllykoski Paper Oy:stä.Emoyhtiö Myllykoski omistaa loput 65 %.

Onkin ihme, mikäli Myllykosken tehdas jatkaa toimintaa vuoden 2011 kesälomien jälkeen. Myllykoskella on jo aiemmin tässä kuussa aloitettu henkilöstön yt-neuvottelut, jotka tähtäävät 140 henkilön vähennyksiin. Kaava olisi tältä osin lähes sama kuin Kajaanissa, josta tehdas suljettiin pitkien yt-neuvottelukierrosten ja seisokkien jälkeen joulukuussa 2008. Toisaalta: Myllykoski ilmoitti 21.12. peruvansa tammikuuksi suunnitellut lomautukset ja käynnistää pysäytettynä olleen PK6-koneen uudelleen. UPM:n tuotepaletista saattaisi löytyä myös tuotteita, joita kannattaisi valmistaa hieman pienemmillä paperikoneilla. Tehtaan koneet valmistavat SC- ja MWC-papereita. Tehtaan PK5-kone on ollut pysäytettynä vuodesta 2002 saakka ja on jo kerran päätetty romuttaa, mutta ilmeisesti viimeksi kone on ollut myynnissä.

torstai 25. marraskuuta 2010

UPM uusii Tervasaaren paperikone PK8:n - suljetaanko PK5?

UPM-Kymmene ilmoittaa uusivansa Tervasaaren PK8-paperikoneen. Uusinta nostaa paperikoneen kapasiteettiä noin 30 000 t/a. Vuonna 1996 käyttöönotettu PK8 (Valmet) on yksi Suomen uusimmista paperikoneista ja sitä on uusittu viimeksi vuonna 2006. Koneella valmistetaan tarran taustapaperia eli release-paperia.

Tehtaalla on yhteensä kolme paperikonetta: PK8, vuonna 1986 valmistunut PK7, joka valmistaa kirjekuori- ja MG-papereita noin 100 000 t/a, sekä vuonna 1937 valmistunut PK5, joka valmistaa myös tarran taustapapereita noin 75 000 t/a. PK8:n uusinnan yhteydessä herää väistämättä kysymys, onko uusinnalla jatkossa tarkoitus korvata vanhempaa kapasiteettia eli tarkoittaako PK8:n uusinta käytännössä PK5:n sulkemista jollakin aikavälillä? Myöskään kapasiteetin kasvattaminen Suomessa - kaukana markkinoista - ei ole välttämättä strategisesti järkevää. Olisiko mahdollista, että tarrapaperikapasiteettiä rakennetaan esimerkiksi Changshun tehtaan yhteyteen Kiinassa tai jollekin Keski-Euroopan laitokselle?

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Simpeleen paperitehdas suljetaan

M-real sulkee Simpeleen paperitehtaan. Tehtaan ainut paperikone pysäytetään vuoden loppuun mennessä. Pienen ja vanhentuneen koneen tuotanto siirretään Gohrsmühlen tehtaalle Saksaan. Simpeleen paperikoneen kapasiteetti on ollut noin 50 000 t/a. Kone on alkuperäiseltä konstruktioltaan ensimmäinen Valmetin Suomeen toimittama paperikone ja se on käynnistynyt vuonna 1954.

Simpeleen paperintuontanto alkoi jo vuonna 1906, kun Pusey & Jonesin valmistama Paperikone I käynnistyi. Nykyinen paperikone rakennettiin vuonna 1954 samalle paikalle samaan rakennukseen vanhan paperikoneen paikalle. Yksi syy nykyisen koneen sulkemiselle lienee koneen teknisen käyttöiän päättymisen lisäksi yli-ikäinen tehdaskiinteistö, joka on sopimaton nykyajan vaatimuksiin. Simpeleen tehtaalle jää toimintaan kartonkikone, jonka tuotantoon investoidaan tuntuvasti ensi kesänä. Kartonkia on valmistettu Simpeleellä vuodesta 1911.

Seuraavat M-realin toimenpiteet Suomessa tulevat todennäköisesti kohdistumaan joko Takon kartonkitehtaan molempiin kartonkikoneiseen, Kyröskosken tehtaan kartonkikoneeseen tai Äänekosken tehtaan paperikoneeseen, joka valmistaa päällystettyä taidepainopaperia alihankintana Sappille.

keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Myllykoski pysäyttää paperikoneen - lopullisesti?

Myllykoski-konserniin kuuluva Myllykoski Paper pysäyttää päällystämätöntä SC-aikakauslehtipaperia valmistavan paperikoneen PK6 marraskuun lopussa loppuvuoden ajaksi. Kone pysäytetään SC-paperin huonon kysynnän vuoksi, jotta varastot eivät täyty. Koneen kapasiteetti on noin 145 000 t/a.

SC-paperikoneeksi kyseinen paperikone on pienehkö - esimerkiksi Kajaanissa suljetun PK2-koneen kapasiteetti oli noin 170 000 t/a ja eräs maailman suurimmista SC-paperikoneista, Stora Enson Kvarsvedenin PM12 tuottaa SC-paperia yli 400 000 t/a. Onkin erittäin todennäköistä, että koneen pysäyttäminen jää lopulliseksi. Yhden koneen pysäyttäminen laskee myös muiden koneiden kannattavuutta, koska koko tehdaskompleksin yhteiset kustannukset jakautuvat jatkossa vain kahdelle toimintaan jäävälle konelinjalle. Myllykoski Paperin koneita on uusittu viimeksi laajemmin 2000-luvun alkupuolella.

Pysäytettävällä koneella työskentelee suoraan noin 80 henkilöä. Tehtaalle jää tuotantoon yksi SC-paperin tuotantolinja (PK7, 220 000 t/a) sekä yksi MWC-paperin tuotantolinja (PK4, 230 000 t/a).

Edellinen kone tehtaalla on suljettu vuonna 2002, jolloin SC-paperia valmistanut PK5 (n. 70 000 t/a) pysäytettiin ensin toistaiseksi ja sittemmin lopullisesti. Alunperin 30-luvulla valmistettu kone on edelleen paikallaan odottamassa romutusta tai myyntiä. Muiden koneiden alkuperäiset valmistusvuodet ovat: 1984 (PK4), 1961 (PK6), 1971 (PK7). PK4 on rakennettu 1930-luvulla valmistuneeseen rakennukseen vanhan PK4:n paikalle.

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Stora Enso laajenee Kiinassa ja arkkileikkurin purkaminen aloitettu Juankosken kartonkitehtaalla

Stora Enso on hankkinut 51 % enemmistöosuuden kiinalaisesta Inpac Internationalista. Liikevaihdoltaan yritys on melko pieni - noin 82 miljoonaa euroa, mutta henkilöstömäärältään suuri: 3100 henkilöä. Yrityksellä on toimintaa Kiinassa ja Intiassa.

Savon Sanomien mukaan Stromsdalin entisellä kartonkitehtaalla Juankoskella on käynnissä arkkileikkurin purkutyöt. Arkkileikkuria purkaa tehtaan arkittamotoiminnoista vastannut Pyroll Oy, joka omistaa arkkileikkurin.

Myös tehtaan lämmitys on jälleen aloitettu: nyt neuvottelujen päättymisen takaraja on marraskuun puolivälissä. Vaihtoehtoja ei juuri ole, koska kapean koneen osat ja komponentit kelpaavat lähinnä romunkeräykseen, mikäli tehtaalle ei löydy ostajaa. Tällä hetkellä tehtaan ostamisesta neuvottelee kaksi tahoa. Mikäli tehdas aloittaisi toimintansa uudelleen, olisi uudella omistajalla mahdollisuus neuvotella henkilöstön ehdot täysin puhtaalta pöydältä. Tämä olisi pitkiin aikoihin ensimmäinen vastaava tilanne Suomessa.

torstai 30. syyskuuta 2010

Painopapereiden valmistus Varkaudessa on päättynyt

Suomalaisen paperiteollisuuden aiemman lippulaivatuotteen - sanomalehtipaperin - valmistus käy vähiin. Painopapereiden valmistus Varkauden paperitehtaalla päättyi, kun vuonna 1977 käynnistynyt paperikone PK4 pysäytettiin torstaina 30.9. klo 9:13. Viimeiset paperit päätyivät viereisen Sanoma-Osakeyhtiön Savon Painon käyttöön. Toinen painopaperikone, PK2 (vuodelta 1926) pysäytettiin kesäkuun alussa. Aiemmin tehtaalta on suljettu hienopaperia valmistanut paperikone PK1 (vuodelta 1921) vuonna 2006 sekä vuonna 1970 käynnistetty hylsykartonkikone vuonna 2008.

Tehtaalle jää toimintaa yksi hienopaperikone, PK3, jonka kapasiteetti on noin 290 000 t/a sekä koneelle sellua valmistava sellutehdas. Sanomalehtipaperia valmistaa Suomessa enää UPM-Kymmene Oyj:n Kaipolan paperitehdas paperikoneilla PK4 ja PK7. Stora Enson Anjalan paperitehdas valmistaa lisäksi erikoissanomalehtipaperia yhdellä koneella.

keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Miten menee Mondi Lohjalla?

Mondi lohja tehosti tehdastaan vuonna 2008-2009, jolloin yt-neuvotteluiden seurauksena irtisanottiin useita henkilöitä ja toimintoja tehostettiin. Tehdas on tuottanut vuonna 2009 8,7 miljoonaa euroa tappiota 76 miljoonan euron liikevaihdolla. Tehdas ostaa tarvittavan prosessihöyryn Fortumin Lohjan lämpölaitokselta, joka edustaa pääosin 1980-luvun tekniikkaa (vuodelta 1975 oleva varakattila on poistettu käytöstä).

Tämän perusteella avainasemassa tehtaalla ovat paperikoneet (2 kpl), jotka ovat perusrakenteeltaan melko iäkkäitä. Koneiden tuotantokapasiteetti on noin 70 000 tonnia irroke- ja erikoispapereita vuodessa. Erikoispapereita on mahdollista valmistaa kannattavasti myös vanhemmilla ja kapeammilla koneilla. Kysymys kuuluukin, onko Mondi saanut tehostettua tehtaan kuntoon, jossa sillä on mahdollista tehdä tulosta kysynnän elpyessä?

tiistai 28. syyskuuta 2010

UPM ostamassa Myllykosken

Markkinahuhujen mukaan suomalainen perheomistuksessa oleva pienehkö paperiyhtiö Myllykoski Oyj on päätymässä UPM Kymmene Oyj:lle. Kauppaan kuuluu myös allianssiyhtiö Rhein Papier GmbH. UPM on vahvistanut neuvottelut. On erittäin todennäköistä, että UPM päätyy lopettamaan tuotantokoneistoltaan vanhentuneen ja tappiollisen Myllykosken paperitehtaan Kouvolassa.

Mikäli yrityskauppa toteutuu. Kauppa olisi toteutuessaan historiallinen. Myllykoski oli vuonna 1920 yksi UPM:n edeltäjäyhtiön Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n perustajajäsenistä. Myllykoski erosi Yhtyneistä vuonna 1952, jolloin Yhtyneet rakensi Kaipolan paperitehtaan korvaamaan menetettyä tuotantokapasiteettiä.

maanantai 20. syyskuuta 2010

Jyväskylä osti Kankaan tehdasalueen

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti käyttää etuosto-oikeuttaan ja ostaa Kankaan paperitehtaan alueen. Tehdasalueesta maksetaan 13 miljoonaa euroa. Alueella on useita suojeltuja rakennuksia, joista vanhimmat ovat 1800-luvun lopusta. Tehdasalue sijaitsee Jyväskylän keskustan välittömässä läheisyydessä Tourujokeen ja Vapaaherrantiehen rajoittuvalla tontilla. Tehdasrakennuksissa on edelleen kaksi paperikonetta. Oululainen Betamet-konserni purkaa PK2-paperikonetta Kiinaan siirrettäväksi.

perjantai 17. syyskuuta 2010

Simpeleen paperintuotanto siirretään Saksaan?

M-real suunnittelee Simpeleen paperikoneen sulkemista ja tuotannon siirtämistä Gohrsmühlen tehtaalle Saksaan. Simpeleen paperikone on pieni (leveys 2500 mm, nopeus 800 m/min) ja se on valmistunut vuonna 1954. Koneeseen kuuluu myös kaksi superkalanteria sekä kaksi rullainta. Koneella on valmistettu joustopakkaus- ja etikettipapereita.

Kone on ensimmäinen Valmetin Suomeen toimittama paperikone ja yksi ensimmäisistä Valmetin rakentamista paperikoneista. Mahdollinen sulkeminen vähentää noin 80 työpaikkaa Simpeleen tehtaalta. Paperia on valmistettu Simpeleellä vuodesta 1906 alkaen. Tehtaaseen kuuluu myös vuonna 1970 käyttöön otettu kartonkikone, johon on tarkoitus investoida 26 miljoonaa euroa.

tiistai 7. syyskuuta 2010

Kotkan paperitehdas - Kotkamills Oy

Stora Enson myytyä Kotkan tehtaat Open Gate Capital-yhtiölle, on tehtaan uusi nimi nyt Kotkamills Oy. Web-sivut: http://www.kotkamills.com

Maxaun PM7 suljetaan – sanomalehtipaperin valmistus ei kannata

Stora Enso sulkee keskikokoisen PM7-sanomalehtipaperikoneen Maxaun tehtaalta Saksasta. Sanomalehtipaperin tuotantokapasiteettiä on liikaa: Jos sanomalehtipaperin tuotanto ei kannata Keski-Euroopassa edes keräyskuidusta valmistettuna – ei se voi kannattaa Suomessakaaan pelkästään neitseellisestä kuidusta tehtynä. UPM:n Kajaanin tehdas suljettiin osittain juuri tästä syystä. Maxaun tehtaalle jää toimintaan kaksi SC-paperia valmistavaa paperikonetta, jotka ovat keskenään samanlevyisiä (7200 mm). Kierrätyskuidun saatavuudessa on ollut ongelmia ja myös kuidun hintataso on noussut.

Maxaun paperikoneet ovat vuosilta 1969 (PM6, SC-paperi, 270 000 t/a), 1981 (PM7, sanomalehtipaperi, 195 000 t/a) ja 1988 (PM8, SC-paperi, 260 000 t/a) Tehtaan kapasiteetti on noin 700 000 t/a. Voith on uusinut PM6-paperikoneen lähes kokonaan vuonna 2004.


Tehtaaseen kuuluu lisäksi hiomon, painehiomon (GW + PGW, 180 000 t/a) ja TMP-kuumahierrelaitoksen (80 000 t/a) ohella kolme siistauslinjaa, joten tuotantokustannuksia on lähes mahdoton laskea nykytasosta ottaen huomioon tehtaan sijainnin suurella markkina-alueella. Paperinvalmistuksessa tarvittava sellu tuodaan tehtaalle Suomesta ja Ruotsista. Lisäksi tehtaalla on 180 MW:n vuonna 2010 valmistunut vastapainevoimalaitos.


Tavallisen sanomalehtipaperin valmistus alkaa nykyisellä hinta-kysyntätasolla olemaan kannattavaa ainoastaan erittäin suurilla paperikoneilla, jotka käyttävät raaka-aineenaan kierrätyskuitua ja sijaitsevat lähellä suurta markkina-aluetta. Voisiko tämän perusteella tehdä johtopäätöksiä UPM:n Kaipolan tehtaan tulevaisuudesta nykytuotteilla? Toisaalta Kaipola on viimeinen tavallista sanomalehtipaperia valmistava tehdas kotimaassa ja tehdas valmistaa myös LWC- ja luettelopaperia.

maanantai 23. elokuuta 2010

Mäntän PK5 suljetaan

Metsä Tissue siirtää leivonta- ja ruoanlaittopapereiden jalostuksen sekä osan ruoanlaittopapereihin käytettävän tiivispapereiden valmistuksesta Mäntästä Saksan Düreniin. Aiemmin M-realilta ostettu paperikone Dürenin tehtaalla muutetaan ruoanlaittopapereiden valmistukseen sopivaksi. Syynä on siirtyminen lähemmäksi päämarkkinoita sekä vanhentunut ja kilpailukyvytön tuotantokalusto Mäntässä.

Samassa yhteydessä Mäntän vanhempi tiivispaperikone PK5 (leveys 3048 mm, käyttöönottovuosi 1930) suljetaan. Alkuperäisissä suunnitelmissa yhtenä vaihtoehtona oli koko tiivispaperituotannon siirtäminen Saksaan. Vähennystarve on yhteensä 117 henkilöä (96 blue-collar, 21 white-collar). Mänttään jää edelleen kolme pehmopaperikonetta, pehmopapereiden jalostuslinjat sekä yksi tiivispaperikone PK7, joka on otettu käyttöön vuonna 1952.

maanantai 2. elokuuta 2010

M-real osti Kankaan paperitehtaan kiinteistön takaisin Sappilta

M-real on ostanut takaisin aiemmin Sappille myydyn ja sittemmin suljetun Kankaan paperitehtaan kiinteistön, kertoo YLE Keski-Suomi. M-real ei ole kertonut, mitä se aikoo tontilla ja kiinteistöllä tehdä. Jyväskylän kaupungilla on etuosto-oikeus tehtaan tonttiin.

keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Takaraja Stromsdalin tehtaan myymiselle oli ja meni

Juankoskella sijaitsevan Stromsdalin tehtaan myymiselle asetettu takaraja umpeutui kesäkuun lopussa kertoo Kauppalehti. Nyt onkin mahdollista, että tehtaan koneet myydään siirrettäväksi muualle - tosin koneiden myyminen lienee vaikeampaa kuin kokonaisen tehtaan, sillä paperiteollisuuden koneita ja laitteita on tällä hetkellä hyvin (=liikaa) tarjolla. Lisäksi Stromsdalin koneet eivät monilta osin ole kartongin- ja paperinvalmistajien nykytarpeiden ja vaatimusten mukaisia. Tämä vaikeuttaa osaltaan koneiden myyntiä. Lisäksi konkurssipesälle jäisi vielä tehtaan kiinteistöt, rakenteet ja laitteet, joita on mahdoton siirtää muualle.

torstai 17. kesäkuuta 2010

Mäntän vanhimmat paperikoneet liipasimella

Metsä-Tissue tutkii mahdollisuutta siirtää Mäntän tehtaalla valmistettavien ruoanlaittopapereiden valmistusta Saksaan. Tätä varten Metsä-Tissue on aloittanut selvityksen, sopisiko M-realin Reflexin paperitehtaan yksi paperikone levinpaperien valmistukseen.

Mäntän paperitehtaalla on yhteensä viisi paperikonetta, joista kaksi valmistaa ruoanlaittopapereita ja kolme pehmopapereita. Ruoanlaittopapereita valmistavat koneet PK5 ja PK7 on rakennettu vuosina 1929/30 ja 1952, joten koneet ovat iäkkäitä. Ruoanlaittopaperit-liiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 60 miljoonaa euroa vuodessa. Tehtaalla on aloitettu yt-neuvottelut, jotka koskevat 150 henkilöä. yt-neuvottelujen piirissä on yhteensä noin 500 henkilöä.

Reflexin paperitehdas valmistaa noin 100000 t erikoispapereita vuodessa neljällä paperikoneella. Suurin kone on leveydeltään 3300 mm. Tehdas työllistää noin 500 henkilöä. Järjestely koskisi toteutuessaan yhtä paperikonetta.

tiistai 4. toukokuuta 2010

Ulkomaalaisiin käsiin

Suomalaiset paperi- ja kartonkiyhtiöt ovat myyneet ydinliiketoimintoihin kuulumattomia tehtaitaan Suomessa ulkomaisille ostajille. Tästä kirjoittaa myös YLE Kymenlaakso. Ostajissa on sekä pääomasijoittajia että metsäyhtiöitäkin ja lisäksi muita toimijoita. Ulkomaalaisille myydyistä tehtaista ainoastaan Kankaan paperitehdas Jyväskylässä on lopetettu - tosin muistakin tehtaista on karsittu toimintoja ja henkilöstöä.

Seuraavat tehtaat on myyty ulkomaiselle toimijalle (myyntivuosi):

- Nokian paperitehdas, Georgia-Pacific Nordic Oy, USA (aik. Fort James/James River), 1989-1991
- Tervakosken paperitehdas, Delfort Group, Itävalta (aik. Trierenberg), 1999
- Korkeakosken kartonkitehdas, Sonoco-Alcore Oy, USA, 2004-2006
- Kauttuan paperitehdas, Jujo Thermal (Nippon Paper Industries (Japani), Ahlstrom (Suomi) and Mitsui & Co (Japani), 1992-2005 (Ahlstrom mukana Jujo Thermalissa)
- Savon sellu, Powerflute, Irlanti, 2005
- Pankakosken kartonkitehdas, Pankaboard, Irlanti, 2006
- Kankaan paperitehdas, Sappi Ltd, Etelä-Afrikka 2009 (lopetettu tammikuussa 2010)
- Kirkniemen paperitehdas, Sappi Ltd, Etelä-Afrikka, 2009
- Lohjan paperitehdas, Mondi Group, Etelä-Afrikka, 2008
- Juankosken kartonkitehdas (suljettuna olevan tehtaan myyntiä Espanjaan Castor Plus-yhtiölle suunniteltu 2008-2010)
- Kotkan paperitehdas, OpenGate Capital, USA, 2010

torstai 22. huhtikuuta 2010

Stora Enso: 2 konetta kiinni Varkaudessa ja Kotkan tehtaat pääomasijoittajalle

Stora Enso sulkee Varkauden sanomalehtipaperikoneet PK2 ja PK4. Perussyynä sanomalehtipaperintuotannon lopettamiseen on sama kuin Kajaanissakin: Bulkkituotetta ei kannata valmistaa neitseellisestä kuidusta kaukana markkinoista, kun vielä siitä saatava hinta on huono ja tuotantoprosessi vaatii paljon kallista energiaa. Varkaudessa on myös käytetty jonkin verran uusiomassaa, mutta pääraaka-aine on ollut kuumahierre (TMP).

Ainoana paperikoneena Varkaudessa jatkaa äskettäin uusittu hienopaperikone PK3. Vuonna 1926 valmistuneen PK2:n (5800 mm) tuotantoa on jo rajoitettu toistaiseksi. Toinen suljettava kone, PK4 (8500 mm) on valmistunut vuonna 1977. Varkauden tehtaiden vieressä sijaitsevaan Sanoma Osakeyhtiön Savon painon toimintaan sanomalehtipaperikoneiden sulkeminen ei vaikuta - ainakaa toistaiseksi. Tosiasia kuitenkin on, että myös painoalalla on ylikapasiteettia ja painotalon tulevaisuutta varmasti tutkitaan tarkasti Sanoma Osakeyhtiön johdossa.

Varkaus siis jatkaa toistaiseksi yhden paperikoneen tehtaana ja myös sellutehdas jatkaa raaka-aineen valmistusta hienopaperikoneelle. Pitemmällä aikajänteellä on kuitenkin erittäin todennäköistä, että paperintuotanto Varkaudessa päättyy kokonaan. Mielenkiintoista on myös se, että viime elokuussa Stora Enso ilmoitti silloin suunnitellun PK 3:n sulkeminen tekevän myös sanomalehti- ja luettelopaperin sekä puutuotteiden kannattavan valmistamisen mahdottomaksi Varkaudessa. Nyt kahden (PK2 ja PK4) koneen sulkeutuessa sahan, hienopaperin ja hienopaperitehtaalle massaa valmistavan sellutehtaan toiminta voisi kuitenkin jatkua. Vaikka tätä ei suoraan pystykään vertaamaan, ei kaikki tässä yhtälössä täsmää: joko markkinat tai Stora Enson strategia ovat muuttuneet olennaisesti (ja myyty Kotkan saha vähentää Stora Enson sahauskapasiteettiä).

Lisäksi Stora Enso myy Kotkan tehtaat (laminaattipaperi-, erikoispäällystetty aikakauslehtipaperi- ja sahaliiketoiminta) sekä Malesian laminaattipaperituotannon Open Gate Capitalille. Tainionkosken tehtaan paperikone PK7 säilyy Stora Enson omistuksessa ja liiketoiminnasta tehdään leasingsopimus uuden omistajan kanssa. Todennäköistä on, että pääomasijoittaja myy tehtaan markkinatilanteen parantuessa jollekin paperiteollisuuden toimijalle tai listaa sen pörssiin. Open Gate Capital on Los Angelesissa ja Pariisissa toimiva yksityinen vuonna 2005 perustettu pääomasijoitusyhtiö.

Kotkan tehtaat vaihtavat omistajaa ensimmäisen kerran 138 vuoteen. Tehtaan omistajan nimi on muuttunut aiemminkin, mutta kysymys on ollut lähinnä yritysten nimen muuttamisesta. Tehtaan perusti Hans Gutzeit vuonna 1872. Kotkan tehtaat valmistavat vuodessa noin 160 000 tonnia laminaattipaperia, 18 000 tonnia Imprex® tuotteita, 170 000 tonnia erikoispäällystettyä aikakauslehtipaperia ja 250 0000 kuutiometriä sahatavaraa. Vuonna 2009 Stora Enso lunasti Kotkassa toimivan Sunilan sellutehtaan kokonaan itselleen ja suunnitteli jo tehtaan sulkemista. Sittemmin sellutehdas on käynnistetty uudelleen.

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Metso toimittaa pehmopaperilinjoja

Metso toimittaa pehmopaperilinjoja Turkkiin K GIDA SAN ve TİC A.Ş -yhtiölle ja Max Fortune Industrial Ltd. -yhtiölle Hong Kongiin. Molemmat linjat ovat suunnilleen samankokoisia ja niiden tuotantokapasiteetti on noin 60 000 t pehmopapereita vuodessa.

Suomeen on rakennettu viimeksi uusi kokonainen pehmopaperikone vuonna 1971 Nokialle. Tämän jälkeen kapasiteettiä on lisätty vanohja koneita uusimalla. Suomessa toimii 2 pehmopaperitehdasta, joissa on yhteensä 6 pehmopaperikonetta (5 toiminnassa)

Metsä-Tissue, Mänttä
* PK1, käyttöönottovuosi: 1961, 30 000 t/a
* PK9, käyttöönottovuosi: 1965, 18 000 t/a
* PK10, käyttöönottovuosi: 1968, 37 000 t/a

Georgia Pacific Nordic, Nokia
* PK7, käyttöönottovuosi: 1965, 24 000 t/a
* PK8, käyttöönottovuosi: 1969 (kone suljettuna vuodesta 2008 saakka), 25 000 t/a
* PK9, käyttöönottovuosi: 1971, 52 000 t/a
Kaikki Nokian koneet ovat Beloitin toimittamia.