tiistai 28. huhtikuuta 2009

SCA:n vuoro tehostaa

Ruotsalaiseen Svenska Cellulosa Aktiebolaget-konserniin (SCA) kuuluva SCA Packaging aloittaa tehostamisohjelman, jonka seurauksena Packaging-liiketoiminta-alueelta vähennetään 2200 henkilöä ja suljetaan 11 aaltopahvitehdasta Euroopassa. Lisäksi yhtiössä toteutetaan määräaikaisia tuotannonrajoituksia. Vuonna 2008 SCA vähensi henkilöstömääräänsä noin 1000 henkilöllä.

Osana ohjelmaa SCA nopeuttaa myös Britanniassa sijaitsevan New Hythen kartonkitehtaan sulkemista. Tehdas on valmistanut 240 000 t testlineria ja flutingia vuodessa ja on työllistänyt noin 130 henkilöä. Tehdas suljetaan nopeutetun aikataulun mukaan tämän vuoden puolivälissä, todennäköisesti jo toukokuun lopussa. Aikaisemman suunnitelman mukaan tehdas oli tarkoitus sulkea vasta vuonna 2010. SCA myi Britannian pakkausliiketoiminnot espanjalaiselle Saicalle (Sociedad Anónima Industrias Celulosa Aragonesa) vuonna 2008.

perjantai 24. huhtikuuta 2009

Lahtilista

Jaakko Pöyry Consultingin entisen toimitusjohtajan Rainer Häggblomin mukaan Suomesta joudutaan sulkemaan todennäköisesti vielä 4-5 paperitehdasta. Siispä listataan jälleen 5 kpl tehtaita:

* Stora Enso Varkaus (vanhat koneet, 1 paperikone ja 1 kartonkikone jo suljettu, haasteellinen sijainti)
* Myllykoski Paper (vanhat koneet, taantuvat tuotteet, toisaalta konsernin ainut tehdas Suomessa, myös myynti voi tulla kysymykseen, jos tuotantosuunta ja tuotteet muuttuvat)
* UPM-Kymmene Tervasaari (pieni yksikkö, josta on suljettu jo sellutehdas ja 1 kone, erikoistuotteet pelastavat, jos pelastatavat)
* Joku Stora Enson Kymenlaakson tehtaista eli Anjala, Inkeroinen, Kotka tai Sunila (Kotkan ja Sunilan tehtaat vaatisivat investointeja, sulkemiset strategian mukaan)
* UPM-Kymmene Kaipola (Sanomalehtipaperin tuotanto perustuu jatkossa kierrätyskuituun ja asiakkaiden läheisyyteen ja siirtyy siten pääosin Keski-Eurooppaan, Kaipolan tehtaan saattaa pelastaa tuotteiden siirto suljettavilta tehtailta, koska tehdas sinälään on nykyaikainen ja tehokas)

Lisäksi suljetaan sellukapasiteettiä ja M-real on oma lukunsa. Todennäköisesti M-real joutuu myymään tehtaita.

torstai 23. huhtikuuta 2009

Sunila kokonaan Stora Ensolle

Sunilan sellutehdas Kotkassa siirtyy kokonaan Stora Enson omistukseen. Stora Enso ostaa vähemmistöosuuden Myllykoski Paper Oy:ltä. Sunila jatkaa selluntoimituksia Myllykosken tehtaille ainakin seuraavat kolme vuotta. Harvestia toimittaa puun Sunilan tehtaalle myös jatkossa. Kauppa on tarkoitus viedä päätökseen kesäkuun loppuun mennessä.

Miksi Myllykoski Paper luopuu sellutehtaasta? Yksi vaihtoehto on että Myllykoski-ryhmällä on suunnitelmissa Myllykosken paperitehtaan sulkeminen, johon Myllykoski varautuu ylimääräistä sellukapasiteettia myymällä. Myllykosken lehdistötiedotteessa syyksi kerrotaan Myllykosken keskittyminen ydinliiketoimintaansa eli paperinvalmistukseen. Stora Enso maksaa 49% osuudesta Sunilassa 6 miljoonaa euroa eli saa tehtaan haltuunsa varsin edullisesti. Tehtaan kapasiteetti on 370 000 tonnia sulfaattisellua vuodessa.

Toinen vaihtoehto tulee Stora Enson puolelta: nyt yhtiöllä on Kotkassa kaksi tehdasta. Jatkossa on mahdollista että tehtaiden toimintaa tiivistetään tai toinen suljetaan. Ainakin Kotkan paperitehdas kaipaisi kovasti investointeja. Stora Enso oli jo aiemmin luopumassa Kotkan tehtaastaan, mutta sopivan ostajan puutteessa kauppa peruuntui. Onko Stora Ensolla käyttöä kahdelle sellutehtaalle Kotkassa? Olisiko järkevää kehittää toisesta tehtaasta suurempi yksikkö ja sulkea toinen? Toisaalta: toiminta saattaa jatkua myös entisellään - omistussuhteet vain muuttuvat. Todennäköistä kuitenkin on, että Sunila integroidaan tiiviisti Stora Enso-konserniin ja yhteistyötä esimerkiksi Kotkan tehtaiden kanssa tiivistetään, jolloin kustannuksia saadaan laskettua. Onkin mahdollista, että tehtaille tulee jatkossa yhteinen paikallisjohto ja Sunila jää erilliseksi yhtiöksi vain Stora Enson papereissa.

Yksityiskohtana mainittakkoon, että kaupan mukana Stora Ensosta tulee Suomen ainoa yksityisen rautatieyhtiön omistaja, kun Sunila Oy:n omistama Karhulan-Sunilan rautatie siirtyy kokonaan Stora Enson omistukseen. Merkittävää omistuksessa on se, että se todennäköisesti estää radan jatkamisen Hallan saarelle, jonne UPM-Kymmene on suunnitellut satamatoimintoja. Rata on aiemmin jatkunut saarelle siellä toimineiden Hallan sahan ja sellutehtaan tarpeita varten, mutta on purettu myöhemmin.

perjantai 17. huhtikuuta 2009

AbitibiBowater nurin

Montréalista johdettu suuri kanadalainen metsäteollisuusyritys AbitibiBowater hakeutuu velkasaneeraukseen. Yritys on Pohjois-Amerikan suurin sanomalehtipaperin valmistaja. Lisäksi tuotevalikoimassa on ollut myös muita papereita, kuten SC-paperit. Pohjois-Amerikan toimintojen lisäksi yhtiöllä on tuotannollista toimintaa Koreassa ja Iso-Britanniassa. Lisäksi Brasiliassa ja Singaporessa on sanomalehtipaperin myyntiin keskittyneet myyntikonttorit. Yritys on myös merkittävä vesivoiman tuottaja Pohjois-Amerikassa ja sillä on useita sahoja.

Talouden jyrkän taantuman vuoksi sanomalehtipaperin kysyntä on romahtanut, kun kuluttajat valitsevat maksullisten sanomalehtien sijaan uutislähteekseen edullisemman internetin.

AbitibiBowaterin Paperitehtaat + kapasiteetit:
  • Yongam-gun, Etelä-Korea: Sanomalehtipaperi 254 000 t/a
  • Usk, Washington, USA: Sanomalehtipaperi 249 000 t/a
  • Thunder Bay, Ontario, Canada: Sanomalehtipaperi 234 000 t/a , Markkinasellu 330 000 t/a, Erikoispaperit 85 000 t/a
  • Thorold, Ontario, Canada: Sanomalehtipaperi 414 000 t/a
  • Perdue Hill, Alabama: Sanomalehtipaperi 264 000 t/a
  • MacKenzie, British Columbia: Sanomalehtipaperi 186 000 t/a
  • Jonquière, Québec, Canada: Painopaperit 207 000 t/a
  • Iroquois Falls, Ontario, Canada: Sanomalehtipaperi 240 000 t/a, Erikoispaperit 38 000 t/a
  • Grenada, Mississippi, USA: Sanomalehtipaperi 249 000 t/a
  • Grand-Mère, Québec, Canada: Painopaperit 360 000 t/a
  • Gatineau, Québec, Canada: Sanomalehtipaperi 432 000 t/a
    Erikoispaperit 44 000 t/a
  • Fort Frances, Ontario, Canada: Painopaperit: 288 000 t/a
    Markkinasellu: 93 000 t/a
  • Ellesmere Port, UK: Sanomalehtipaperi 209 000 t/a
  • Dolbeau, Québec, Canada: Painopaperit 232 000 t/a
  • Coosa Pines, Alabama, USA: Sanomalehtipaperi 328 000 t/a
    Markkina-Fluff-sellu 262 000 t/a
  • Clermont, Québec, Canada: Sanomalehtipaperi 354 000 t/a
  • Catawba, South-Carolina, USA: Päällystetyt painopaperit 667 000 t/a
    Markkinasellu 225 000 t/a
  • Calhoun, Tennessee, USA: Sanomalehti- ja erikoispaperit 750 000 t/a
    Markkinasellu 180 000 t/a
  • Brooklyn, Nova Scotia, Canada: Sanomalehtipaperi 253 000 t/a
  • Beaupré, Québec, Canada: Painopaperit 223 000 t/a
  • Baie-Comeau, Québec, Canada: Sanomalehtipaperi 573 000 t/a
  • Augusta, Georgia, USA: Sanomalehtipaperi 426 000 t/a
  • Amos, Québec, Canada: Sanomalehtipaperi 207 000 t/a
  • Alma, Québec, Canada: Sanomalehtipaperi Luettelopaperi: 145 000 t/a
    Muut painopaperit: 205 000 t/a

maanantai 6. huhtikuuta 2009

Sappi tehostaa Kirkniemessä

Sappi suunnittelee 90 henkilön vähentämistä Kirkniemen paperitehtaalta. Tehdas työllistää tällä hetkellä 612 työntekijää. Vähennysten jälkeen luku olisi noin 520. Tuotantolinjoja ei ole suunnitelmissa sulkea, joten tehdas jatkaa kolmen paperikoneen yksikkönä myös jatkossa.

Vertailun vuoksi: Kolmen paperikoneen Kajaanin paperitehtaassa työskenteli lopetusvaihessa 535 henkilöä (joista osa oli lomautettuna PK4:n sulkeuduttua kahta muuta konetta aiemmin). Kajaanissa oli visioitu henkilöstömäärän vähentämistä alle 500:n, joten todennäköisesti kolmen koneen tehdasta on mahdollista pyörittää helposti 520 hengen tiimillä. Tähän päästään esimerkiksi joitakin toimintoja ulkoistamalla sekä yhdistämällä tehtäviä. Automaatiota lisäämällä ei ole kovin paljon mahdollista enää tehostaa. Kajaanin ja Kirkniemen tehdasta ei voi verrata kaikilta osin erilaisten (Kirkniemessä pitemälle jalostettujen) lopputuotteiden ja tästä johtuvasta tuotantoprosessien erilaisuudesta johtuen.

Sappi on kehunut Kirkniemeä erinomaiseksi yksiköksi, joten sen kehittäminen jatkuu varmasti. Myös tehtaasta maksettu hinta kertoo yrityksen olevan sitoutunut tehtaan kehittämiseen. Tosin äkillinen kysynnänmuutos tehtaan valmistamissa tuotteissa voi aiheuttaa suuriakin ongelmia.