Stromsdalista kiinnostuneita

Konkurssiin menneen Stromsdalin kartonkitehtaalle on ilmaantunut toinenkin kiinnostunut ostaja, joka olisi valmis jatkamaan tehtaan toimintaa. Toinen kiinnostunut on edelleen espanjalainen Castor Plus. Tämänhetkisen tiedon mukaan Stromsdalin tehtaan kohtalo ratkeaa tammikuun puolivälissä.

Pieni, pienempi M-real

M-realin keinona tappioiden karsimiseen on varsin tutuksi tullut kapasiteetin leikkaaminen. M-real ilmoitti sulkevansa Ranskassa sijaitsevan Alizayn sellutehtaan pysyvästi. Tehdas on ollut suljettuna maaliskuusta lähtien. Tehtaan kapasiteetti on ollut noin 310 000 t sellua vuodessa.

Tehtaalle jää vielä suuri vuonna 1991 startannut paperikone, joka tuottaa päällystämätöntä hienopaperia. Raaka-aineena käytetään lisääntyvässä määrin kierrätyskuitua, jota on Keski-Euroopassa saatavilla hyvin.

Investointejakin tehdään: parannetaan energiatehokkuutta 22 milj. eur Husumin tehtaalla Ruotsissa.

Aiemmin joulukuussa M-real ilmoitti sulkevansa kaksi erikoispaperikonetta (1 ja 5) Reflexin tehtaalla Saksassa. Tämä järjestely vähentää kapasiteettia noin 80 000 t/a. Reflexin tehtaalle jää enää kaksi pientä paperikonetta, joiden kapasiteetti on yhteensä noin 20 000 t/a. Levein Reflexin koneista on noin 3300 mm.

Sunila käynnistyy - vielä kerran

Stora Enso käynnistää Sunilan sellutehtaan uudelleen vuoden loppuun mennessä. Tehtaan lopettamista arvioidaan uudelleen myöhemmin keväällä.

Myllykoski myy Alsipin tehtaan

Myllykoski myy Madison Paper Companyyn kuuluvan Alsipin tehtaan yksityiselle Watermill Groupille. Kaupalla on noin 35 miljoonan euron negatiivinen vaikutus Myllykosken tulokseen. Tehdas sijaitsee Illinoisissa, noin 20 km Chicagosta länteen.

Tehtaan kapasiteetti on noin 134 000 t päällystettyä hienopaperia (LWC) vuodessa ja siellä työskentelee 148 henkilöä. Yhden paperikoneen käsittävä tehdas on valmistunut vuonna 1968 ja se valmisti aiemmin mm. sanomalehtipaperia. Tuotantosuunta muutettiin LWC-paperiksi vuonna 2002. Paperikoneen nopeus on noin 850 m/min. Tehtaaseen kuuluu myös siistaamo.

Alsipin tehtaan historiassa uusi omistaja on jo viides. Tehtaan perusti Field Corporation vuonna 1966 ja sen toiminta-ajatus oli toimittaa paperia yhtiöön kuuluvalle Chicago Sun Times-sanomalehdelle. Vuonna 1987 tehdas siirtyi australialaisen yhtiön omistukseen. Vuonna 1993 yhtiön johto osti tehtaan ja toteutti mittavan investointiohjelman. Vuodesta 2000 alkaen tehdas on kuulunut Myllykoski-konserniin kuuluvaan Madison Paper Company-yhtiöön.

Myllykoskelle jää Yhdysvaltoihin Madisonin tehdas, joka valmistaa SC-laatuja. Madison Paper Company on Myllykosken ja New York Times Companyn yhteisyritys, joka on toiminut vuodesta 1979 saakka.

Taas lähtee paperitehdas - nyt vuorossa Kangas

Eteläafrikkalainen metsäyhtiö Sappi Ltd aloittaa yt-neuvottelut Kankaan paperitehtaalla Jyväskylässä. Yhtenä ja todennäköisenä vaihtoehtona tehdas suljetaan. Sappi on aiemmin vakuutellut jatkavan kahden tehtaan operointia Suomessa.

Noin 150 henkilöä työllistävä Kankaan paperitehdas sijaitsee Jyväskylän keskustan välittömässä läheisyydessä. Tehtaan kapasiteetti on noin 210 000 t päällystettyä aikakauslehtipaperia vuodessa (1 kone 5400 mm). Sappi osti Kankaan tehtaan M-realilta syksyllä 2008. Tehdas on perustettu vuonna 1872 ja tunnettiin aiemmin nimellä Lohikosken paperitehdas. M-real sulki tehtaan toisen paperikoneen (3200 mm, 100 000 t/a) helmikuussa 2008.

Kankaan paperitehdas Wikipediassa.

Enocell käynnistyy - sittenkin

Stora Enso käynnistää Uimaharjun sellutehtaan uudelleen marraskuun alussa. Monet veikkailivat jo tehtaan pysyvää kylmenemistä, kun tehdas suljettiin maaliskuussa 2009. Tehtaan kapasiteetti on kahdella kuitulinjalla noin 665 000 t vuodessa ja se työllistää noin 220 henkilöä kunnossapidon työntekijät mukaanluettuna.

UPM vähentää Raumalla ja Stora Enso lomauttaa Veitsiluodossa

UPM-Kymmene aloittaa yt-neuvottelut Rauman paperitehtaalla 80 henkilön vähentämiseksi.

Stora Enso aloittaa noin 850 henkilöä koskevat yt-neuvottelut Kemin Veitsiluodossa. Yt-neuvottelut koskevat lomautuksia, jotka kestävät enimmillään kolme kuukautta.

Stora Enso toteuttaa uhkaukset

Stora Enso sulkee Tolkkisten sahan (4Q/2009), Sunilan sellutehtaan (2Q/2010) ja harkitsee Varkauden tehtaiden sulkemista (4Q/2010). Lisäksi yhtiö myy Kotkan tehtaat, Malesian laminaattipaperintuotannon ja sulkee Imatralta PK8-hienopaperikoneen vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä.

Päällystämättömän hienopaperin tuotanto keskitetään Veitsiluotoon ja Nymöllaan. Imatran kartonkikone KA1:n sulkeminen perutaan ja se jatkaa tuotantoa. Myös Imatran päällystyskone 2 käynnistetään uudelleen.

Myllykoski plussalle

Pääosin Keski-Euroopassa toimiva Myllykoski-ryhmä teki ehkä hieman yllättäen voitollisen tuloksen alkuvuonna. Konsernin liiketoiminnasta vain pieni osa on Suomessa, joten Suomessa ongelmana olevat korkeat kustannukset eivät rasita yhtiötä muiden suomalaisten metsäyhtiöiden tavoin. Olisi mielenkiintoista nähdä ainoan Suomen tehtaan, Myllykoski Paperin luvut. Ne ovat varmasti tappiolliset.

Myllykoski myi sveitsiläisen Utzenstorfin kahden koneen (yht. 260 000 t sanomalehtipaperit, koneet vuosilta 1980 ja 1986) tehtaan kesäkuussa 16 miljoonalla eurolla sekä omistamansa 49% osuuden Sunilan sellutehtaasta Stora Ensolle. Sunila myytiin 6 milj. eurolla toukokuussa ja myynnistä aiheutui Myllykoskelle 20 milj. euron tappio. Myllykoski-konserni työllistää viimeisimpien järjestelyjen jälkeen yhteensä noin 2800 henkilöä.

Nämä Stora Enson tehtaat lähtevät

Stora Enso sulkee kannattamatonta kapasiteettiä Suomesta ja ilmoittaa tarkemmin suljettavasta kapasiteetistä heinä-syyskuussa. Joku seuraavista tehtaista suljetaan varmasti:

- Uimaharjun sellutehdas - tehdas on ollut pysäytettynä jo pitkään, eikä valoa ole näkyvissä. Toisaalta tehtaan tuotantotekniikka on nykyaikaista ja integraattiin kuuluu myös saha.
- Varkauden paperitehtaalta paperikone PK2 - Euroopan vanhimpia ja pienimpiä sanomalehtikoneita, kaukana markkinoista
- Kotkan paperitehdas - tehdas oli jo kerran myynnissä, selluyksikkö ja oikeastaan koko tehdas vaatisi investointeja, pieni ja vanha tehdas, ei ydinliiketoimintaa
- Sunilan sellutehdas - pieni ja vanha tehdas, jonka Stora Enso osti erittäin edullisesti (=lähes ilmaiseksi) kokonaan itselleen aiemmin tänä vuonna. Tehdas ei ole integraatti, se vaatisi investointeja ja lisäksi Stora Ensolla on Kotkassa nyt kaksi yksikköä. Jotakin tehtaan kehittämisestä kertoo ehkä sekin, että Sunilan web-sivut ovat olleet "sivuja päivitetään"-tilassa jo pitkään. Myöskään Stora Enson sivuille tehdasta ei ole lisätty.
- Anjalan paperitehdas - tehtaalla vanhat koneet ja sijainti sisämaassa, ei pitkälle jalostettuja tuotteita, ei integraatti, suuret energiakustannukset massanvalmistuksessa
- Myös sahauksessa on ylikapasiteettiä. Uimaharjun saha saattaisi olla näppärää sulkea yhdessä sellutehtaan kanssa. Myös Kotkan saha sijaitsee Kotkan tehtaiden yhteydessä.

Jos varmat suljettavat näistä pitäisi veikata, niin ne ovat Varkauden paperikone PK2, toinen kotimaisista ei-integraattisellutehtaista eli Sunila tai Uimaharju. Sunilan lakkauttamisen puolesta puhuvat pieni koko ja ikä ja Uimaharjun puolesta taas syrjäinen sijainti ja toisaalta myös tehtaan suuri koko. Lisäksi suljetaan ainakin yksi saha.

Lähes turvassa ovat Oulun ja Veitsiluodon tehtaat, jotka ova suuria ja moderneja tehtaita. Myös Imatran tilanne on kohtuullisen hyvä, kun kartonkikone 1 suljetaan tänä vuonna aiemman tehostamisohjelman seurauksena. Toisaalta, mikäli hienopaperintuotanto keskitetään kokonaan pohjoiseen, on Imatralta suljettava Kaukopään PK8. Hyvä tilanne on myös pakkauksiin keskittyneissä Heinolan ja Lahden yksikössä, mutta tehostamistoimenpiteitä vaaditaan myös siellä. Yksi vaihtoehto saattaisi kuitenkin olla Lahden ja Heinolan yksiköiden toiminnan tehostaminen toimintoja yhdistämällä ja ehkä myös supistamalla. Sen sijaan bulkkituotetta valmistavan Heinolan flutingtehtaan tilanne on hieman huonompi, koska ikä alkaa painaa tehdasta.

Paperitehdas Fray Bentosiin?

UPM-Kymmene ostaa Metsä-Botnian Uruguayn toiminnot eli Fray Bentosin sellutehtaan ja eukalyptus-viljelmät. UPM ei ole profiloitunut selluyhtiönä, vaikka se merkittävä sellunvalmistaja onkin. UPM on pääasiassa tuottanut sellua lähinnä omille tehtailleen. Useat UPM:n sellutehtaat sijaitsevat integraatteina paperitehtaiden yhteydessä.

Etelä-Amerikan markkinat kasvavat voimakkaasti ja raaka-ainetta on hyvin saatavilla. Lisäksi Fray Bentosin tehdas sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla ja tontilla on tilaa uusille investoinneille. Onkin erittäin todennäköistä, että sellutehdas saa kaverikseen paperikoneen tai kaksi. Fray Bentos voisi toimia UPM:n latinalaisen Amerikan tuotanto- ja teknologiakeskuksena vähän samaan tapaan kuin Changshu Kiinassa. Tuotteena tulee olemaan todennäköisesti UPM:n strategiaan sopiva hienopaperi ja lisäksi ehkä joku täysin uusi tuote.

Metsä-Botnia palaa jälleen lähes pelkästään kotimaiseksi toimijaksi ja siitä tulee Metsäliiton tytäryhtiö, jonka tulos sisällytetään jatkossa kokonaan Metsäliiton lukuihin. Botnialle jää Suomeen 4 sellutehdasta ja saha Venäjälle. Botnian laajentuminen kasvavilla ja kehittyvillä markkinoilla on jatkossa todennäköistä. Yhtiöllä on käytössään huippuluokan selluosaamista, jota kannattaa käyttää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Hyvin suurella todennäköisyydellä Botnian seuraava suunta sellunkeitossa on Venäjä. Ensin on kuitenkin kevennettävä Metsäliiton velkataakkaa - paljon.

¡Bienvenidos a Juankoski!

Juankosken kartonkitehdas eli Stromsdal siirtyy aiesopimuksella espanjalaisomistukseen. Ostajana on Castor Plus-yhtiö, joka on aikaisemmin keskittynyt kartongin markkinointiin pääosin Kuubassa ja Espanjassa. Stromsdalin valmistamaa kartonkia on käytetty mm. sikarirasioiden raaka-aineena Kuubassa. Mielenkiintoista on, miten pelkkänä markkinointiyrityksenä aikaisemmin toiminut yritys pystyy toimimaan myös kartongin valmistajana. Myöskään yrityksen internetsivuja ei ainakaan pikaisella etsimisellä löytynyt.

Castor Plus laajenee myös paperinvalmistajana. Yritys on alkukesän aikana sopinut Kuuban valtion kanssa Sancti Spírituksen provinssissa Keski-Kuubassa sijaitsevan paperitehtaan ostamisesta ja siihen tehtävistä yli 7 miljoonan euron investoinneista. Vuonna 1979 rakennetun, ranskalaista teknologiaa käyttävän tehtaan on tarkoitus tuottaa investointiohjelman jälkeen yli 40 000 tonnia sanomalehti- ja painopapereita vuodessa Kuuban markkinoille.

Haasteita uudella omistajalla riittää myös Juankoskella. Tehtaan hyvin alkanut investointiohjelma jäi kesken, kun Stromsdal hakeutui konkurssiin. Kartonkikonetta on uusittava vielä paljon, mutta Juankosken tehtaan heikkoa kohtaa - koneen leveyttä - ei niin vain pystytä muuttamaan. Toisaalta pienelläkin koneella pystyy valmistamaan erikoiskartonkeja, mutta jossakin koneen koossakin menee raja.

Tuotteet Stromsdalilla olivat pääosin kunnossa. Toivottavasti myös teknisesti lupaavasta Tecta barrierkartongista tulee lopulta kannattava tuote. Toivottavasti uusi omistaja on vakavarainen, sitoutunut ja tietää, mihin ryhtyy Juankoskelle tullessaan.

Norske Skog vähentää sanomalehtipaperikapasiteettia

Norske Skog sulkee kapasiteetiltaan 225 000 tonnin sanomalehtipaperikoneen Parencon tehtaalta Hollannista. Henkilöstövaikutukset koneen sulkemisesta ovat noin 170-200 henkilöä. Yhteensä Norske Skog vähentää noin 600 työpaikkaa eri yksiköistään. Kone on tuotteiltaan ja kapasiteetiltaan samaa luokkaa talvella 2008 suljetun Kajaanin paperikone PK4:n kanssa.

Huomattava osa Norske Skogin kapasiteetista on sanomalehtipaperikapasiteettia. Sanomalehtipaperin kysyntä on ollut laskusuunnassa jo pidempään ja taantuma on jyrkentänyt laskua entisestään. Mielenkiintoista tämän koneen sulkemisessa on koneen sijainti lähellä päämarkkina-aluetta eli Keski-Euroopan suuria lehti- ja painotaloja. Tehtaalle jää koneen pysäyttämisen jälkeen toimintaan vielä yksi sanomalehtipaperikone. Parencon tehdas on kuulunut Norske Skog-konserniin vuodesta 2001 saakka ja se työllistää 428 henkilöä.

Follumin paperitehtaalla vähennetään henkilöstöä 420:sta 340:een. Aikaisemmin erikoissanomalehtipaperia valmistanut Follumin paperikone 1 keskittyy jatkossa kirjapaperin tuotantoon. Koneen kapasiteetti on noin 145 000 t/a. Samassa yhteydessä Skognin tehtaan 160 000 t/a paperikone 1 muutetaan sanomalehtipaperikoneesta erikoissanomalehtipaperin tuotantoon.

Norske Skog on sulkenut ja myynyt tehtaita ahkerasti. Suljettu on esimerkiksi Stetin sanomalehtipaperitehdas Tsekissä. Tehtaan koneet ja rakennukset myytiin Mondille, joka muuttaa tilat kartonki- ja pakkausteollisuuden käyttöön. Lisäksi Norske Skog on myynyt Etelä-Korean liiketoiminnot, jotka käsittivät Jeonjun and Cheongwonin sanomalehtipaperitehtaat. Lisäksi yritys luopui toistaiseksi hankkeesta siirtää vuonna 2006 lakkautetulta Unionin tehtaalta (260 000 t/a) paperikone Pisan tehtaalle Brasiliaan. Uudessa Seelanissa sijaitsevasta tehtaasta suljettiin yksi kone vuonna 2006.

Schweitzer-Mauduit sulkee tehtaan

Schweitzer-Mauduit sulkee Euroopan vanhimman paperitehtaan Malaucenessa Etelä-Ranskassa. Savukepaperia valmistanut tehdas (Papereries de Malaucène) on perustettu vuonna 1545 ja nykyisellä omistajalla se on ollut vuodesta 1922. Tehdas on ollut yksi johtavista savukepaperin valmistajista ja yhtiön vanhin tehdas. Henkilöstöä tehtaalla on ollut noin 211. Viime vuosina tehdas on valmistanut noin 5000 tonnia paperia, mutta aiemmin tuotanto oli noin 8000 tonnia. Liikevaihto on ollut noin 45 milj eur.

Schweitzer-Mauduit toimii yli 90:ssä maassa ja työllistää yhteensä noin 3600 henkilöä. Yritys syntyi vuonna 1995 spin-offina, kun Kimberly-Clarkin savukepaperiliiketoiminta siirrettiin erilliseksi yritykseksi. Suomessa savukepapereita valmistaa itävaltalaiseen Delfort Group-yhtiöön kuuluva Tervakosken paperitehdas Janakkalassa kahdella paperikoneella (PK4 ja PK11).

Oho! Investointi!

Metsä Tissue investoi Mäntän tehtaalle noin 5 miljoonaa euroa. Investoinnilla uusitaan paperikone PK10:n formeri, perälaatikko ja rullain sekä mm. lyhyttä kiertoa. Kyseessä on kehitysinvestointi, jolla pyritään parantamaan koneella valmistettujen tuotteiden laatua ja se toteutetaan vuoden 2010 alussa. Uusinnan toimittaa kotimainen Vaahto Pulp & Paper Machinery.
Mäntän paperitehtaan PK10 on Suomen suurimpia pehmopaperia valmistavia koneita ja sen on alunperin toimittanut Beloit-Walmsley vuonna 1969. Tehtaalla valmistetaan pehmopaperia kolmella koneella ja tiivispaperia kahdella koneella. Tehtaan heikoksi lenkiksi jää edelleen Mäntän Energian omistama voimalaitos, jonka kattilat ovat vuosilta 1950, 1958 ja 1974. Suunnitelma vanhimman kattilan korvaamiseksi on kuitenkin jo olemassa, mutta sen toteutuksesta ei ole päätetty. Metsä Tissue on ollut Metsäliitto-konsernin parhaiten kannattavia yrityksiä.

Metsä-Tissuen pääkilpailija Suomessa on Nokian paperitehtaan omistava Georgia-Pacific. GP sulki toisen Nokian tehtaan pienemmistä koneista vuoden 2008 huhtikuussa. Nokian tehtaalla pehmopaperia valmistaa edelleen kaksi konetta.

SCA:n vuoro tehostaa

Ruotsalaiseen Svenska Cellulosa Aktiebolaget-konserniin (SCA) kuuluva SCA Packaging aloittaa tehostamisohjelman, jonka seurauksena Packaging-liiketoiminta-alueelta vähennetään 2200 henkilöä ja suljetaan 11 aaltopahvitehdasta Euroopassa. Lisäksi yhtiössä toteutetaan määräaikaisia tuotannonrajoituksia. Vuonna 2008 SCA vähensi henkilöstömääräänsä noin 1000 henkilöllä.

Osana ohjelmaa SCA nopeuttaa myös Britanniassa sijaitsevan New Hythen kartonkitehtaan sulkemista. Tehdas on valmistanut 240 000 t testlineria ja flutingia vuodessa ja on työllistänyt noin 130 henkilöä. Tehdas suljetaan nopeutetun aikataulun mukaan tämän vuoden puolivälissä, todennäköisesti jo toukokuun lopussa. Aikaisemman suunnitelman mukaan tehdas oli tarkoitus sulkea vasta vuonna 2010. SCA myi Britannian pakkausliiketoiminnot espanjalaiselle Saicalle (Sociedad Anónima Industrias Celulosa Aragonesa) vuonna 2008.

Lahtilista

Jaakko Pöyry Consultingin entisen toimitusjohtajan Rainer Häggblomin mukaan Suomesta joudutaan sulkemaan todennäköisesti vielä 4-5 paperitehdasta. Siispä listataan jälleen 5 kpl tehtaita:

* Stora Enso Varkaus (vanhat koneet, 1 paperikone ja 1 kartonkikone jo suljettu, haasteellinen sijainti)
* Myllykoski Paper (vanhat koneet, taantuvat tuotteet, toisaalta konsernin ainut tehdas Suomessa, myös myynti voi tulla kysymykseen, jos tuotantosuunta ja tuotteet muuttuvat)
* UPM-Kymmene Tervasaari (pieni yksikkö, josta on suljettu jo sellutehdas ja 1 kone, erikoistuotteet pelastavat, jos pelastatavat)
* Joku Stora Enson Kymenlaakson tehtaista eli Anjala, Inkeroinen, Kotka tai Sunila (Kotkan ja Sunilan tehtaat vaatisivat investointeja, sulkemiset strategian mukaan)
* UPM-Kymmene Kaipola (Sanomalehtipaperin tuotanto perustuu jatkossa kierrätyskuituun ja asiakkaiden läheisyyteen ja siirtyy siten pääosin Keski-Eurooppaan, Kaipolan tehtaan saattaa pelastaa tuotteiden siirto suljettavilta tehtailta, koska tehdas sinälään on nykyaikainen ja tehokas)

Lisäksi suljetaan sellukapasiteettiä ja M-real on oma lukunsa. Todennäköisesti M-real joutuu myymään tehtaita.

Sunila kokonaan Stora Ensolle

Sunilan sellutehdas Kotkassa siirtyy kokonaan Stora Enson omistukseen. Stora Enso ostaa vähemmistöosuuden Myllykoski Paper Oy:ltä. Sunila jatkaa selluntoimituksia Myllykosken tehtaille ainakin seuraavat kolme vuotta. Harvestia toimittaa puun Sunilan tehtaalle myös jatkossa. Kauppa on tarkoitus viedä päätökseen kesäkuun loppuun mennessä.

Miksi Myllykoski Paper luopuu sellutehtaasta? Yksi vaihtoehto on että Myllykoski-ryhmällä on suunnitelmissa Myllykosken paperitehtaan sulkeminen, johon Myllykoski varautuu ylimääräistä sellukapasiteettia myymällä. Myllykosken lehdistötiedotteessa syyksi kerrotaan Myllykosken keskittyminen ydinliiketoimintaansa eli paperinvalmistukseen. Stora Enso maksaa 49% osuudesta Sunilassa 6 miljoonaa euroa eli saa tehtaan haltuunsa varsin edullisesti. Tehtaan kapasiteetti on 370 000 tonnia sulfaattisellua vuodessa.

Toinen vaihtoehto tulee Stora Enson puolelta: nyt yhtiöllä on Kotkassa kaksi tehdasta. Jatkossa on mahdollista että tehtaiden toimintaa tiivistetään tai toinen suljetaan. Ainakin Kotkan paperitehdas kaipaisi kovasti investointeja. Stora Enso oli jo aiemmin luopumassa Kotkan tehtaastaan, mutta sopivan ostajan puutteessa kauppa peruuntui. Onko Stora Ensolla käyttöä kahdelle sellutehtaalle Kotkassa? Olisiko järkevää kehittää toisesta tehtaasta suurempi yksikkö ja sulkea toinen? Toisaalta: toiminta saattaa jatkua myös entisellään - omistussuhteet vain muuttuvat. Todennäköistä kuitenkin on, että Sunila integroidaan tiiviisti Stora Enso-konserniin ja yhteistyötä esimerkiksi Kotkan tehtaiden kanssa tiivistetään, jolloin kustannuksia saadaan laskettua. Onkin mahdollista, että tehtaille tulee jatkossa yhteinen paikallisjohto ja Sunila jää erilliseksi yhtiöksi vain Stora Enson papereissa.

Yksityiskohtana mainittakkoon, että kaupan mukana Stora Ensosta tulee Suomen ainoa yksityisen rautatieyhtiön omistaja, kun Sunila Oy:n omistama Karhulan-Sunilan rautatie siirtyy kokonaan Stora Enson omistukseen. Merkittävää omistuksessa on se, että se todennäköisesti estää radan jatkamisen Hallan saarelle, jonne UPM-Kymmene on suunnitellut satamatoimintoja. Rata on aiemmin jatkunut saarelle siellä toimineiden Hallan sahan ja sellutehtaan tarpeita varten, mutta on purettu myöhemmin.

AbitibiBowater nurin

Montréalista johdettu suuri kanadalainen metsäteollisuusyritys AbitibiBowater hakeutuu velkasaneeraukseen. Yritys on Pohjois-Amerikan suurin sanomalehtipaperin valmistaja. Lisäksi tuotevalikoimassa on ollut myös muita papereita, kuten SC-paperit. Pohjois-Amerikan toimintojen lisäksi yhtiöllä on tuotannollista toimintaa Koreassa ja Iso-Britanniassa. Lisäksi Brasiliassa ja Singaporessa on sanomalehtipaperin myyntiin keskittyneet myyntikonttorit. Yritys on myös merkittävä vesivoiman tuottaja Pohjois-Amerikassa ja sillä on useita sahoja.

Talouden jyrkän taantuman vuoksi sanomalehtipaperin kysyntä on romahtanut, kun kuluttajat valitsevat maksullisten sanomalehtien sijaan uutislähteekseen edullisemman internetin.

AbitibiBowaterin Paperitehtaat + kapasiteetit:

• Yongam-gun, Etelä-Korea: Sanomalehtipaperi 254 000 t/a
  
• Usk, Washington, USA: Sanomalehtipaperi 249 000 t/a
  
• Thunder Bay, Ontario, Canada: Sanomalehtipaperi 234 000 t/a , Markkinasellu 330 000 t/a, Erikoispaperit 85 000 t/a
• Thorold, Ontario, Canada: Sanomalehtipaperi 414 000 t/a
• Perdue Hill, Alabama: Sanomalehtipaperi 264 000 t/a
• MacKenzie, British Columbia: Sanomalehtipaperi 186 000 t/a
• Jonquière, Québec, Canada: Painopaperit 207 000 t/a
• Iroquois Falls, Ontario, Canada: Sanomalehtipaperi 240 000 t/a, Erikoispaperit 38 000 t/a
• Grenada, Mississippi, USA: Sanomalehtipaperi 249 000 t/a
• Grand-Mère, Québec, Canada: Painopaperit 360 000 t/a
• Gatineau, Québec, Canada: Sanomalehtipaperi 432 000 t/a
  Erikoispaperit 44 000 t/a
• Fort Frances, Ontario, Canada: Painopaperit: 288 000 t/a
  Markkinasellu: 93 000 t/a
• Ellesmere Port, UK: Sanomalehtipaperi 209 000 t/a
• Dolbeau, Québec, Canada: Painopaperit 232 000 t/a
• Coosa Pines, Alabama, USA: Sanomalehtipaperi 328 000 t/a
  Markkina-Fluff-sellu 262 000 t/a
• Clermont, Québec, Canada: Sanomalehtipaperi 354 000 t/a
• Catawba, South-Carolina, USA: Päällystetyt painopaperit 667 000 t/a
  Markkinasellu 225 000 t/a
• Calhoun, Tennessee, USA: Sanomalehti- ja erikoispaperit 750 000 t/a
  Markkinasellu 180 000 t/a
• Brooklyn, Nova Scotia, Canada: Sanomalehtipaperi 253 000 t/a
• Beaupré, Québec, Canada: Painopaperit 223 000 t/a
• Baie-Comeau, Québec, Canada: Sanomalehtipaperi 573 000 t/a
• Augusta, Georgia, USA: Sanomalehtipaperi 426 000 t/a
• Amos, Québec, Canada: Sanomalehtipaperi 207 000 t/a
• Alma, Québec, Canada: Sanomalehtipaperi Luettelopaperi: 145 000 t/a
  Muut painopaperit: 205 000 t/a

Sappi tehostaa Kirkniemessä

Sappi suunnittelee 90 henkilön vähentämistä Kirkniemen paperitehtaalta. Tehdas työllistää tällä hetkellä 612 työntekijää. Vähennysten jälkeen luku olisi noin 520. Tuotantolinjoja ei ole suunnitelmissa sulkea, joten tehdas jatkaa kolmen paperikoneen yksikkönä myös jatkossa.

Vertailun vuoksi: Kolmen paperikoneen Kajaanin paperitehtaassa työskenteli lopetusvaihessa 535 henkilöä (joista osa oli lomautettuna PK4:n sulkeuduttua kahta muuta konetta aiemmin). Kajaanissa oli visioitu henkilöstömäärän vähentämistä alle 500:n, joten todennäköisesti kolmen koneen tehdasta on mahdollista pyörittää helposti 520 hengen tiimillä. Tähän päästään esimerkiksi joitakin toimintoja ulkoistamalla sekä yhdistämällä tehtäviä. Automaatiota lisäämällä ei ole kovin paljon mahdollista enää tehostaa. Kajaanin ja Kirkniemen tehdasta ei voi verrata kaikilta osin erilaisten (Kirkniemessä pitemälle jalostettujen) lopputuotteiden ja tästä johtuvasta tuotantoprosessien erilaisuudesta johtuen.

Sappi on kehunut Kirkniemeä erinomaiseksi yksiköksi, joten sen kehittäminen jatkuu varmasti. Myös tehtaasta maksettu hinta kertoo yrityksen olevan sitoutunut tehtaan kehittämiseen. Tosin äkillinen kysynnänmuutos tehtaan valmistamissa tuotteissa voi aiheuttaa suuriakin ongelmia.

Aina saa yrittää

Stromsdalin konkurssipesästä on tehty ostotarjous. Tekijänä Mikael Åbackan ja kahden muun tahon perustama New Stromsdal. Vanhalla Stormsdalilla oli muutama ihan hyväkin tuote (esim Tecta barrierkartonki), jotka saattaisivat kannattaa kunnon tuotantokoneistolla.

Koska vanhaa pörssiyitiö-Stromsdaalia ei enää ole voidaan taas puhua tehtaan heikkouksistakin vähän. Niiksi Åbacka mainitsee Kauppalehdessä tehtaan vesitalouden. Pitäisi vaihtaa vesisäiliötä, pumppua ja putkia. Esimerkiksi itse kartonkikoneesta, sen leveydestä tai koneen viiraosasta ei mainita mitään. Pitkällä aikavälillä myös laajentamista on suunnitelmissa siten että tehtaalla olisi "useampia tukijalkoja". Mitä ne voisivat olla? Voisiko esimerkiksi yhtiöllä olla oma metsäosasto?

Konkurssipesä onkin asettanut ostajalle ehdoiksi toimivan suunnitelman esittämisen. Muitakin ostajakandidaatteja pidetään ilmassa ainakin muodon vuoksi sekä väläytellään koneiden myyntiä. Tosiasiassa koneista lienee vähän kiinnostuneita - ylitarjontaa on markkinoilla runsaasti, kun kapasiteettiä on karsittu joka puolella. Myös romurautabisnes kannattaa huonosti, kun terästehtaat seisovat.

Toivotaan uudelle yritykselle onnea ja menestystä, mutta vaihtoehto saattaisi edelleen olla tuotteiden valmistaminen alihankintana. Vapaata kapasiteettia on nyt hyvin tarjolla. Toinen vaihtoehto on toteuttaa investointi, joka tarkoittaa käytännössä uutta (leveämpää) konetta ja siihen en usko, vaikka käytettyjä koneita on halvalla saatavana.

Selluntuotanto Kaskisissa on päättynyt

Kaskisten sellutehdas tuotti viimeiset sellupaalit perjantaina 13.3.2009 noin klo 5:30 aamulla. Tehdas työllisti noin 200 henkilöä. Tehdas rakennettiin greenfield-hankkeena ja selluntuotanto Kaskisissa alkoi vuonna 1977. Tehdasalueelle jää toimintaan vuonna 2005 toimintansa aloittanut M-realin BCTMP-tehdas.

Varkauden paperikone 2

Varkaudessa valmistetaan luettelopaperia Stora Enson ja Suomen pienimmällä paperikoneella. Koneen kapasiteetti on noin 95 000 t/a. Kone on alunperin rakennettu jo vuonna 1926 ja edustaa kiistattomasti vanhimpia Suomessa käytössä olevia paperikoneita. Kone on uusittu pitkän olemassaolonsa ajan useita kertoja, mutta viimeisimmästä uusinnasta on aikaa jo paljon.

Kannattaako bulkkituotetta valmistaa näin pienellä koneella? Muutaman vuoden vanhempi ja hieman pienempi PK1 suljettiin vuonna 2006. PK2:sta on veikkailtu seuraavassa vaiheessa suljettavaksi koneeksi monesssakin yhteydessä. Taantuma leikkaa luonnollisesti koneella valmistettavien tuotteiden kysyntää ja myös hintaa. Lisäksi pienen koneen tuottama paperimäärä olisi jatkossa mahdollista valmistaa myös muilla konsernin tehtailla - toisaalta luettelo- ja sanomalehtipaperin kysyntä laskee, joten poistuvalle kapasiteetille ei välttämättä tarvita korvaajaa pitemmällä aikavälillä.

Suomen vanhin paperikone on erikoispapereita valmistavalla Tervakosken paperitehtaalla oleva PK3 vuodelta 1905. Alkuperäiseltä valmistusvuodeltaan Varkauden kakkoskonetta vanhempia koneita on käytössä myös useissa kartonkitehtaissa.

Enocellin loppu?

Stora Enso sulkee Uimaharjun sellutehtaan kokonaan maalis-huhtikuun vaihteesta alkaen loppuvuodeksi. Tehtaan kapasiteetti on 655 000 t/a koivu- ja mäntysellua. Tehtaalla on kaksi kuitulinjaa, joista toinen on ollut suljettuna jo aiemmin. Tehdas on toiminut vuodesta 1967. (Yle Elävä Arkisto). Tehdas oli aiemmin Neuvostoliiton ja Enson yhteisesti omistama ja rakennettiin aluepoliittisin perustein, kuten Kemijärvenkin jo kuopattu sellutehdas.

Kajaanin paperitehtaan neloskone suljettiin helmikuun lopussa 2008 ja sulkemisen ilmoitettiin aluksi olevan määräaikainen. Tehdas kuitenkin päätettiin sulkea myöhemmin samana vuonna kokonaan. Osa tehtaan henkilöstöstä siirtyi muihin töihin jo lomautettuna ollessaan. Tämän perusteella onkin todennäköistä, että myös Uimaharjussa osa henkilöstöstä tekee omat johtopäätöksensä ja siirtyy muihin töihin. Tosin työllisyystilanne on tällä hetkellä huomattavasti haasteellisempi.

Yksin toimivat sellutehtaat ovat katoavaa kansanperinnettä Pohjoismaissa. On täysin mahdollista, että Uimaharjun sellutehtaan määräaikainen sulkeminen jää pysyväksi. Tehtaan lakkauttamista on veikkailtu jo aikaisemminkin. Tehdas sijaitsee melko syrjässä, eikä sen yhteydessä ole sellua käyttävää paperitehdasta. Talouden taantuma tulee jatkumaan pitkälle vuoteen 2010 saakka, minkä perusteella onkin todennäköistä olettaa Uimaharjun seisokin olevan nyt ilmoitettua pitempi tai lopullinen.

Markkinasellu kannattaa valmistaa eucalyptuksesta esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Integraattisellutehdas (paperitehdas + sellutehdas) kannattaa vielä jotenkin suuressa mittakaavassa Suomessa. Jos tarkastellaan historiaa, niin aiemmin myös puuhiomot toimivat erillisinä tehtaina, mutta siirtyivät sittemmin osaksi paperitehtaita (pääasiassa mekaanisen massan laatuvaatimusten kasvaessa).

Stromsdalista ostotarjous

Päivän Savon Sanomat kertoo, että Stromsdalin konkurssipesän kaikesta omaisuudesta on tehty ostotarjous.

Rautatie

Rautatie on metsäteollisuudelle tärkeä kuljetusmuoto. Kuitenkaan kaikille tehtaille kiskot eivät yllä. Osasta tehtaita ne on purettu ja kaikille ne eivät ole koskaan yltäneetkään. Osa tehtaista valmistaa tuotteita, joita ei ole mahdollista kuljettaa rautateitse. Ehkä merkittävin rautatiekuljetukset tehdasalueelle lopettanut tehdas on Myllykoski Paper. Vaikka yritys käyttääkin rautatiekuljetuksia, niin jostakin syystä tehdas käyttää kuljetusketjun loppuvaiheessa autokuljetuksia.

1. M-realin Kyröskosken tehtaat, tehtaalla oli käytössä oma kapearaiteinen rautatie vuoteen 1989 saakka (Kuva)
2. M-real Tako, Tampere
3. Stromsdal, Juankoski, rata menee melko läheltä, mutta yhteyttä tehdasalueelle ei ole, myös Juantehtaalla oli käytössä ennen kapearaiteinen rautatie (yritys mennyt konkurssiin)
4. Myllykoski Paper, rautatien käyttö lopetettu, rata päättyy tehdasalueen aitaan, puuta kuljetetaan junalla tehtaalle, mutta loppumatka terminaalista tehtaalle hoidetaan kumipyörillä.
5. Georgia Pacific, Nokian Paperi: Tehdasalueelle on ollut rautatieyhteys, mutta se ei ole enää käytössä (MG-paperin valmistus lopetettu, pehmopapereita ei kannata kuljetella junalla, mutta entä raaka-aineet eli kierrätyskuitu?)
6. Tervakoski, kapearaiteinen tehdasrata ollut käytössä aiemmin
7. Corenso Pori (rautatie päättyy läheiselle Seikun sahan alueelle)
8. Korkeakosken kartonkitehdas (rata purettu)

Vähäisessä käytössä rautatieyhteys on myös muilla erikoispapereita valmistavilla tehtailla, kuten Kauttuan paperitehdas ja Mondi Lohja. Sunilan sellutehtaalla on käytössä yksi harvoista yksityisistä rautateistä Suomessa: Karhulan - Sunilan rautatie.

M-real

M-realilta tuli taas tulosvaroitus. Konkurssiarvailut pyörivät jälleen ilmassa. Pohjola Pankin tavoitehinta M-realin osakkeelle on Kauppalehden mukaan yksi sentti. Osakkeen hinta on täysin epärealistinen, koska jo romurautakin on arvokkaampaa. Toisessa vaakakupissa painavat M-realin suuret velat.

Toisaalta: Jos markkinoilta poistuisi M-realin kaltainen isohko peluri, olisi jäljelle jäävien yritysten helpompi toimia. Tosin ainakin osa M-realin tuotantolaitoksista kiinnostaisi ehkä ostajia. Yksi asia on varmaa: metsäteollisuudesta tulee vielä ruumiita ja M-real ei ole huonompi kandidaatti siihen sarjaan. Perusteena kaikelle on yhtiön pääosin vanha tehdasinfra. Jatkuuko M-realin pilkkominen ja loppuosa ajetaan konkurssiin? Ei hassumpi ajatus.

Stora Enso ja Greenpeace

Greenpeace väittää, että Stora Enso hakkaa jopa 300 vuotiasta metsää Lapissa. Järjestö kertoo Stora Enson käyttävän tätä puuta sellun valmistukseen. Outoa tässä asiassa on, että noin vanhaa puuta ei kannata käyttää sellun valmistukseen. Tuon ikäisessä puussa on helposti lahovikoja ja mikäli puu onkin ehjä, saa siitä paremman tuoton esimerkiksi huonekalu- ja sisustuspuuna. Joka tapauksessa vanha puu ei vastaa nykyisen sellupuun laatuvaatimuksia.

Missä syy? Puhuuko Greenpeace omiaan, onko puita Stora Ensolle toimittava metsäkoneurakoitsija kaatanut vahingossa väärät puut sellupuiksi vai onko erään sattunut muutama vanha puu, jotka nyt vääristävät tilastoja? Tuskin jo muutenkin tukalassa tilanteessa oleva metsäyhtiö haluaa uhata maineensa 1) huonolaatuisella sellulla ja 2) ympäristöjärjestön hampaissa? Outo juttu joka tapauksessa. Työtapaturma vaikuttaa todennäköiseltä.

UPM Kajaani - Renforsin ranta

UPM on avannut konsernin uudet modernit internetsivut. Sivusto on jaettu uuden organisaatiorakenteen mukaisesti (Energia ja Sellu, Paperi, Tekniset materiaalit).

Lisäksi UPM on nimennyt Kajaanin Tihisenniemen tehdasalueen uudelleen Renforsin ranta-nimiseksi yritysalueeksi. Herman August Renfors (1849–1928) oli Kajaanissa vaikuttanut monitoimimies, tehdasyrittäjä ja kaupunginvaltuutettu. Renfors oli tunnettu erityisesti uistimistaan. Olisiko siinä hyvä liikeidea, jonka voisi toteuttaa Kajaanissa?
Alueelle on syntymässä yli 400 uutta työpaikkaa. Linkki sivustoon http://www.renforsinranta.fi/ Sivustolla on jo valmiina linkki alueella toimivien yritysten sivuille. Toivottavasti hanke toteutuu täysimääräisenä. Ajankohta on haasteellinen.

Lisäksi UPM on aloittanut rekrytointiyhteistyön Suomi-Soffan kanssa, joka on palkkaamassa useita kymmeniä työntekijöitä Kajaaniin. (Saattaa olle melkoinen shokki Suomi-Soffan palkat paperityöntekijän ansioihin tottuneelle paperimiehelle) Saa nähdä, miten hanke käytännössä työllistää entisiä UPM:n työntekijöitä.

Metsäliiton tappio syveni, M-realin syöksy paheni, Norske Skog sukelsi syvemmälle, Stora Enso teki jättitappion ja Taantuma runnoi UPM:ää

Siinä viidestä eri Taloussanomien uutisotsikosta yhdistetty kooste, johon ei ole kovin paljon lisättävää. Ei paljon synkemmin voisi juuri nyt mennä.

M-real aloittaa uuden tulosparannusohjelman, jolla pyritään 80 Meur säästöihin. Noin puolet tulosparannuksesta arvioidaan saavutettavan liiketoiminta-alueiden kiinteiden ja muuttuvien kustannusten säästöillä ja loput tukitoimintojen sopeuttamisesta vastaamaan uutta vuoden 2008 lopussa tapahtuneen Graphic Papers -liiketoiminnan myynnin jälkeistä yhtiörakennetta.

Metsäliitto jatkaa valittujen painopistealueiden kehittämistä. M-realin Graphic Papers -liiketoiminnan myynnin myötä huomattava osa konsernin rakennemuutosta on viety läpi. Hienopaperiliiketoimintojemme strateginen tarkastelu jatkuu.

UPM-Kymmene ilmoitti viime vuoden tuloksen jääneen tappiolliseksi. Tulokseen vaikuttivat korkeat puukustannukset sekä talouden taantuma. Kajaanin paperitehtaan sulkemisesta UPM:lle koitui 143 miljoonan euron kustannukset. UPM vähentää Pietarsaaresta 57 henkilöä, joista 16 on irtisanomisia. UPM:n nopea ja rankka säästökuuri alkaa tuottaa tulosta. Ajoitus ennen laskusuhdannetta meni oikein. Mikäli saneeraus aloitettaisiin vasta nyt, olisi tilanne huomattavasti haasteellisempi.

Norske Skog ilmoitti myös tappioista ja ilmoittaa rajoittavansa tuotantoaan vuonna 2009. Yhtiö rajoittaa sanomalehti- ja aikakauslehtipapereiden tuotantoa Euroopassa ja Aasiassa. Yhtiö möi lisäksi 2 tehdasta Etelä-Koreasta vuonna 2008.

Stora Enso kuvaa vuotta 2008 seuraavasti: Heikko tulos mutta vahva liiketoiminnan nettorahavirta tehokkaiden tuotannonrajoitusten seurauksena. Stora Ensonkin rankka kuuri näyttää tehoavan.

Näistä luvuista suunta ei voi olla kuin ylöspäin. Tuskin kuitenkaan vielä tänä vuonna. Pahin on edessä syksyllä 2009. Sen jälkeen lama alkaa hitaasti väistymään - todennäköisesti ja toivottavasti.

Incap Furniture yrityssaneeraukseen

Huonekalujen sopimusvalmistaja Incap Furniture hakeutuu yrityssaneeraukseen.

Munksjö vaikeuksissa

Ruotsalainen erikoispaperiyhtiö Munksjö AB on ajautunut vaikeuksiin. Yrityksen kohtalo on pankkien käsissä ja myös konkurssi on mahdollinen. Etenkin Munksjön tärkeän tuotteen, laminaattipaperin tilaukset ovat vähentyneet huomattavasti rakentamisen hiipumisesta johtuen. Munksjö valmistaa laminaattipapereiden lisäksi sähköteknisiä papereita, kyllästettyjä papereita puupaneleiden valmistukseen, ohkopapereita sekä sulfaattisellua. Yhtiöllä on tuotantolaitoksia Ruotsissa, Norjassa, Espanjassa, USA:ssa ja Saksassa.

Monien paperi- ja kartonkiyhtiöiden ongelmana on useassa tapauksessa (esim. Stromsdal, Scheufelen) kevyt rahoitusrakenne, joka ei tarjoa liikkumavaraa haasteellisessa taloustilanteessa. Usean yhtiön rahoitus rakentuu lainarahan varaan ja kysynnän hiipuessa lainojen maksu vaikeutuu.

Ja viimeinen sammuttaa valot

Herätkää jo metsäteollisuudessa! Voittojen maksimointi on muuttunut tappioiden minimoinniksi eli käytännössä liiketoimintaa ei kannata pyörittää. Puusta ei siis kannata tehdä mitään -siis niitä tuotteita, joita on tehty vuosikymmeniä. Kannattavinta tässä tilanteessa on sulkea kaikki tuotantolaitokset.

Suuntaviivoja tähän kehitykseen näyttää huonekalujen sopimusvalmistaja Incap Furniture, joka lopettaa Kärsämäen ja Varpaisjärven tehtaat. Ainut jäljelle jäävä tehdas Haapavedellä jatkaa toistaiseksi. Puun kanssa tekemisissä olevilla yrityksillä näyttää olevan erittäin suuri työ edes nollatulokseen pääsemisessä.

Erikoista (vai onko?) tässä on se, että Kärsämäen tehdas on yhtiön nykyaikaisin tehdas. Se rakennettiin tulipalon jäljiltä kokonaan uusiksi vuonna 2002. Tehdas edustaa maailmalaajuisessa vertailussakin huipputeknikkaa. Tehdas on nk. oppikirjaesimerkki. Tuotantotalouden ammattilaiset ovat kehuneet tehtaan suunnittelua ja tehdasta on käytetty esimerkkinä alan oppilaitoksissa aina korkeakoulutasolle asti. Tehtaan ympärillä on tehty tutkimuksia ja useita lopputöitäkin eri korkeakouluille ja yliopistoille. Lopputöiden perusteella tehdas on "tulevaisuuden tehdas". Onko järkeä?

Virallinen syy kehitykseen on tietenkin taantumassa ja InCap Furnituren kohdalla tukeutuminen yhteen suureen asiakkaaseen, Ikeaan - huonekalualan Nokiaan, joka laittaa alihankkijat lujille. Kaikkien näiden syiden yläpuolella koko metsäteollisuudessa - niin paperi- kuin huonekaluteollisuudessakin - on tuotekehityksen kyvyttömyys. On keskitytty olemassaolevien tuotteiden kehittämiseen - uutta on keksitty vähän. Uuden tuotteen keksimiseen ei tarvita kallispalkkaista tekniikan tohtoria tai insinööriä: käytännön yksinkertaiset ideat eivät usein vaadi pitkää akateemista koulutusta. Ideoiden jalostaminen tuotteeksi vaatii jo hieman enemmän osaamista. Yritysten tuotekehitysosastot ovat pitkälle koulutettua väkeä täynnä. Tyhmää markkinoijaa ei arvosteta - se on vain kivi repussa kalliine palkkoineen. Monissa tapauksissa teknologia on, mutta ei markkinoita. Lopputulos on tällöin varmasti miinusmerkkinen.

Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut insinöörivetoista - markkinointi on unohdettu monissa yrityksissä lähes kokonaan. Teollinen muotoilu on kirosana, joka tuo vaan kustannuksia. Pari puhelinsoittoa ja saunailta ovat riittäneet. Nimet on pantu papereihin pikkutunneilla. Kannattaisi herätä. Teknologinen osaaminen olisi mahdollista vielä pelastaa.

Smurfit-Stone - Amerikan Stromsdal

Amerikassa kaikki on suurempaa. Niin myös yritysten talousvaikeuksien mittakaava. Suuri amerikkalainen pakkaus- ja kartonkiyhtiö Smurfit-Stone on ilmoittanut ryhtyvänsä Chapter 11-menettelyyn. Käytännössä tämä tarkoittaa velkasaneerausta, jonka tavoitteena on välttää konkurssi. Käytännössä tämä tarkoittaa merkittävää toimintojen uudelleenorganisointia, kannattamattomien liiketoimintojen lopettamista ja viime kädessä suuria henkilöstövähennyksiä.

Smurfit-Stone on eräs maailman suurimmista pakkausten ja pakkauskartonkien valmistajista ja merkittävä keräyspaperin käyttäjä Pohjois-Amerikassa. Se työllistää yli 20 000 henkilöä. Smurfit-Stone on ensimmäinen suuri metsäteollisuusyritys, joka on ajautunut näin pahoihin vaikeuksiin. Yhtiö ilmoitti mahdollisesta konkurssista jo aiemmin tammikuussa, jolloin osakekurssi putosi 83%.

Smurfit-Stonen lehdistötiedotteen mukaan yhtiö odottaa merkittävää parannusta pääomarakenteeseen, joka tukee yhtiön kasvua ja kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Toiminta kaikissa yhtiön tuotantolaitoksissa jatkuu toistaiseksi normaalisti. Yhtiön mukaan ongelmien syynä ovat vanhat velat sekä talouden taantumasta johtuva luottojen saannin vaikeutuminen.

Pienemmistä paperin- ja kartonginvalmistajista konkurssiin ovat ajautuneet esimerkiksi suomalainen Stromsdal, meksikolainen Durango SAB de C.V. ja saksalainen Scheufelen. Suomalaisiin pakkausalan toimijoihin Smurfit-Stonen vaikeuksilla on vähän merkitystä, koska niiden toiminta Pohjois-Amerikassa on vähäistä. Joka tapauksessa Smurfit-Stone ei varmasti jää viimeiseksi metsäteollisuusyritykseksi, joka kaatuu lähiaikoina.

- 1200

8. päivänä maaliskuuta vuonna 2006 UPM ilmoitti lopettavansa Voikkaan paperitehtaan. Sen jälkeen on suljettu lukuisia tuotantolaitoksia. Metson reagointiaika metsäteollisuuden rakennemuutokseen oli lähes kolme vuotta. Se on pörssiyhtiölle luvattoman paljon. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt tarvittaisiin tehokasta muutosjohtamista, johon metsäklusterin yrityksissä ei viimeiseen sataan vuoteen ole totuttu. Konsultti Pekka P. Rantala syyttää suomalaisten metsäyhtiöiden johtajia huonosta johtamisesta. Järkevää ja faktapohjaista analyysiä.

Näitä henkilöstövähennyksiä ei ole mahdollista laittaa ainoastaan taantuman piikkiin. Jopa 1200 hengen vähennystarve on suoraa seurausta metsäteollisuuden rakennemuutoksesta, jonka mukana metsäklusteri ei ole pysynyt "pehmeillä" keinoilla. Metso on samassa veneessä metsäyhtiöiden kanssa, joiden tuotekehitys ja innovaatiokyky ei ole pysynyt kehityksessä ja muutoksessa mukana.

Maailmassa on kaksi suurta paperikonevalmistajaa Metso ja Voith. Saa nähdä, miten Voith reagoi tilanteeseen ja onko siellä ennustettu paremmin. Mielenkiinto kohdistuu myös muihin alalla toimiviin suuriin toimijoihin, kuten Andritz ja Honeywell. Seuraavassa vaiheessa vähennykset alkavat tuntua alihankkijoissa. Kun korvaavaa tuotantoa ei ole mahdollista saada entiseltä toimialalta, on pakko alkaa keksinään uutta liiketoimintaa. Tuotekehitystä ja innovaatioita on tehtävä viimeistään silloin kun on pakko, muuten tulevaisuutta ei ole.

Hyvät selviytyvät, huonot kuolevat - yksinkertaista.

(Päivitetty 20.1.2009)

Sinne meni integraatti

Botnia ilmoitti lopettavansa Kaskisten sellutehtaan maaliskuun loppuun mennessä. Muita vaihtoehtoja ei löydetty elinkaarensa lopussa olevan sellutehtaan jatkolle vaikeassa markkinatilanteessa. Ennen olisi saatettu odotella muutamia vuosia - ei enää. Jotakin on siis opittu.

Yhtä valoinen ei tilanne ole kestomurheyritys M-realissa. Botnian Kaskisten tehtaan vieressä samalla tontilla sijaitseva M-realin BCTMP tehdas (Bleached chemi-thermomechanical pulp) - nykyajan puuhiomo - on nauttinut integraatin eduista ja kustannusten jakamisesta sellutehtaan kanssa. Nyt nämä edut katoavat. Aikoinaan viimeiset erillään paperitehtaista sijainneet puuhiomotkin kaatuivat pitkiin kuljetusmatkoihin ja olemattomaan markkinahiokkeen kysyntään. Mielenkiintoisinta tilanteessa on se, että Kaskisten BCTMP laitos on M-realin uusin yksittäinen tuotantolaitos, valmistunut vasta vuonna 2005.

Kaskinen saattaisi olla hyvä paikka paperitehtaalle, mutta ei nykytilanteessa: sekä yleinen taloudellinen tilanne, metsäteollisuuden tila että M-realin omakin tila ovat huonoja. Jollakin aikavälillä M-realilta on odotettavissa tehostamistoimia muutenkin kuin lomautusten muodossa. Tähän asti M-real on ainoastaan myynyt tehtaitaan Sappille. Omille jäljelle jääneille tehtaillekin tullaan varmasti tekemään jotakin. Vaihtoehtoja tutkitaan tarkasti ja Kaskisten tehdas tarkastellaan varmasti suurennuslasin avulla.

Lama-aikana tehdään varmasti jossakin yrityksessä virhearvioita tulevaisuudesta, kun painetaan paniikkinappulaa liian voimakkaasti. Yksi asia on kuitenkin varmaa. Metsäteollisuuden leikkaukset eivät jää Botniaan. Seuraavassa on listattu uhanalaiset tehtaat:

* Stora Enso Varkaus: Vanha ja pieni sellutehdas, PK2 vanha ja ainakin uhattuna
* Stora Enso Kotka: vanha tehdasinfra, vaatii investointeja
* UPM-Kymmene Tervasaari: Sellutehdas lopetettu, vanhat koneet
* UPM Pietarsaaren paperikone: Miten tuotteet sopivat UPM:n tuotevalikoimaan?
* Myllykoski Paper: vanha tehdas, vaatisi investointeja (lähteekö Myllykoski kokonaan Suomesta?)
* Sunila: Jos myllykoskelta suljetaan tehdas, niin Sunilakin uhattuna
* M-real Kaskinen, Integraatin edut katoavat
* UPM:n Jämsän tehtaat (Periikö Kaipola tai Jämsänkoski tuotantoa jos Tervasaari lopetetaan?, muussa tapauksessa konelinjoja vaarassa myös Jämsässä)
* Sonoco, Karhula?
* M-real. Periaatteessa mitä tahansa voi tapahtua riippuen M-realin tilanteesta ja strategiasta

Löytyyköhän Stromsdalin tehtaalle jatkajaa? Ainakaan aikaisemmalla konseptilla tehdasta ei saa kannattavaksi. Rahoituksen saaminen on nykytilanteessa vaikeaa - "onnenonkijat" eivät pääse sotkemaan konkurssipesän myyntiä.

Maakaasu ja metsäteollisuus

Venäjän ja Ukrainan kiistoista johtuen maakaasun on loppunut Itä- ja Keski-Euroopassa suurilta osin. Lähes kaikki Itä-Euroopassa käytettävä verkostokaasu tulee Ukrainan kautta. Eteläisen Suomen kattava maakaasuverkosto saa kaasunsa luonnollisesti suoraan Venäjältä. Suomessa kaasuverkon omistaa ja jakelusta vastaa Gasum, josta venäläinen kaasumonopoli OAO Gazprom omistaa 25 %. Gasumilta on tiedotettu, että kaasunjakelu Suomessa keskeytyy vain mahdollisen teknisen vian vuoksi. Loogista, sillä tuskin Gazprom omia hyvin tuottavia liiketoimia haluaa vaikeuttaa ja lisäksi suomalaiset ovat tunnettuja hyvinä laskujen maksajina. Kaasukatkoksen sattuessa vaihtoehtoiset polttoaineet pystyvät korvaamaan kaasun useimmissa tapauksissa 3-4 kuukautta.

Myös suuri osa M-realin tuotantolaitoksista sijaitsee eteläisessä Suomessa. M-realin tehtaista kaasuverkon varrella ovat Joutseno, Kyröskoski ja Tako Tampereella. Huomioitavaa on myös, että Kyröskoskelle kaasuverkko on rakennettu lähes yksinomaan M-realin tarpeita varten. Näin oli myös Summassa. Stora Enson tehtaista maakaasuun tukeutuvat Imatra, Anjalankoski, Kotka ja Heinola. UPM:n tehtaista maakaasulla toimivia ovat Kaukas, Tervasaari ja Kymi. Muita maakaasua käyttäviä ovat esimerkiksi Myllykoski, Sonoco Karhulassa, Tervakoski ja Sunila. Tämän listan perusteella suurimpia halvasta ja toimitusvarmasta kaasusta hyötyjiä ovat M-real sekä sitä lähellä oleva Myllykoski Paper, mutta myös muille kaasu on merkittävä polttoaine.

Halvalla ja toimitusvarmalla maakaasulla saavutetaan kilpailuetua ja etenkin kaksi sateista kesää ovat jälleen tuoneet esille turpeen heikkoudet saatavuusongelmien muodossa. Turve on merkittävä polttoaine useissa suomen metsäteollisuuslaitoksissa. Milloinkahan Venäjä ryhtyy miettimään maakaasulle puutullien kaltaisia tulleja tai muita vientimaksuja Venäjälle suuntautuvien metsäteollisuusinvestointien toivosssa? Pystyisikö Pohjois-Suomen metsäteollisuus hyödyntämään Norjan öljykentiltä saatavaa kaasua kannattavasti?