Investointeja vai leikkauksia?

UPM:n kerrottua tehtaiden lakkauttamisesta lienee seuraavana Stora Enson vuoro. Stora Ensolla on edelleen tehotonta kapasiteettia etenkin kotimaassa.Varkauden hienopaperituotanto lienee edelleen vaarassa, mutta toisaalta Varkauden tehtaalla on hyvässä kunnossa oleva paperikone sekä saman katon alla konetta ruokkiva sellulinja.

Uutena ehdokkaana lakkautettavaksi konelinjaksi voisi nostaa Veitsiluodon ykköskoneen, joka on auttamattoman vanhentunut ja etenkin kapea (alle 5 m). Koneen kapasiteetti on noin 180 000 t/a. Osana pienempää kokonaisuutta kone olisi jo lopetettu, mutta neljän koneen ja sellutehtaan integraatin osana sille on vielä löytynyt töitä.

Myös Anjalan tehdas on pienenä yksikkönä edelleen vaarassa. Tehdas valmistaa kirjapapereita. Mikäli kirjapaperit eivät kannata, suljetaan todennäköisesti molemmat koneet, koska yhden koneen tehdas ei yksin ole kannattava. Anjalassa apuna kustannusten jakamisessa on kuitenkin vieressä oleva Inkeroisten kartonkikone, joka lienee kannattava ja kehitettävä yksikkö.

M-realin leikkaukset kotimaassa alkavat olla tehty. Ainoana kysymysmerkkinä lienee Äänekosken paperikone, jonka tuotteet menevät lähinnä Sappille ja eivät siten ole M-realin ydinbisnestä.Kone on myös bulkkituotteita valmistavaksi koneeksi kapea, eikä siihen ole tehty merkittäviä uusintoja. M-realin kohdalla eräänä ongelmana on myös konekannan ikä. Tämän perusteella M-real voisi olla myös seuraava uuteen koneeseen investoija, joskin aivan heti tämä ei liene toteutumassa. Voisiko uuden (kartonki-)koneen paikka olla Kaskisissa BCTMP-laitoksen vieressä? Korvattavana tehtaana olisi ahtaassa paikassa Tampereen keskustassa oleva Tako, jossa kehitysmahdollisuudet ovat olemattomat.

Takon kartonkikone KK3:n kuivatusosa. Alkuperäinen kone on vuodelta 1953 ja on uusin Takon kolmesta koneesta (yksi kone on pysäytetty vuonna 2007).

 Loputtomiin eivät pelkät leikkauksetkaan voi jatkua, vaikka ne eivät varmasti nyt tiedossa oleviin jää. Kapasiteettien nostoja olemassaolevilla konelinjoilla toteutetaan suuremmilla uusinnoilla. Näissä merkittävänä tekijänä on koneen leveys: kapeita koneita ei kannata uusia poislukien erikoispaperit.

UPM:n on myös huhuttu olevan kiinnostunut kuivauskapasiteettiin investoimisesta Kymin sellutehtaalle. Kuivauskoneeseen investointi lienee ajankohtaista, kunhan arkittamoinvestointi on saatu päätökseen paperitehtaan puolella. Mahdollinen kuivauskone sijoitettaneen kustannustehokkaasti entisen paperikone PK7:n halliin.

Stora Ensolla investointeja voinee odottaa pakkauspuolelle eli lähinnä Imatran tehtaalle. Myös Imatralla on tyhjää tuotantotilaa vapaana hienopaperikoneen lakkauttamisen myötä. Lakkautettu PK8 on myyty Intiaan. Voisiko vanhalle kartonkikone ykköselle rakentaa korvaajan PK8:n halliin, jolloin kartongintuotantoon ei tulisi katkoksia? Paperikone PK8:n tilalla oli vuosina 1960-1980 pilvikartonkia ja kraftlineria valmistanut kartonkikone 3.

Muista tehtaista Lohjalla oleva Mondin tehdas kaipaisi investointeja, mutta pienenä yksikkönä tehtaan kehittäminen ei pitkällä aikavälillä liene omistajan intresseissä.Ulkomailla UPM:llä ja Stora Ensolla intressit ovat lähinnä kehittyvillä markkinoilla eli pääosin Kiinassa ja Etelä-Amerikassa. Näillä markkinoilla helppo etenemistapa voisi jatkossakin olla yritysostot.

UPM:n kannattamattoman kapasiteetin leikkaukset jatkuvat

Jo aiemmin varmana pitämäni Myllykosken paperitehtaan sulkeminen toteutuu, kun UPM-Kymmene sulkee tehtaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi UPM sulkee  Albbruckin tehtaan Saksassa ja Ettringenin paperitehtaan paperikone 3:n. Lisäksi yhtiö suunnittelee Ranskan Stracelissa sijaitsevan tehtaan myyntiä tai muuta siirtämistä pois paperiliiketoiminnasta eli olisiko Stracel mahdollinen paikka biojalostamolle?

Yhteensä näillä toimilla vähennetään 1,3 miljoonaa tonnia paperin tuotantokapasiteettiä Euroopassa ja henkilöstömäärä vähenee noin 1170 henkilöllä. Oikeastaan tällä tehostamiskierroksella ei ole mitään yllättävää, paitsi ehkä laajuus Saksan osalta. Syyt Myllykosken tehtaan sulkemiselle ovat pääosin samoja kuin Kajaanissakin vuonna 2008: vanhentunut tuotantokoneisto ja tehdasinfrastruktuuri, korkeat massanvalmistuskustannukset sekä sijainti kaukana asiakkaista. Lisäksi UPM:n muilla tehtailla pystytään valmistamaan vastaavia paperilaatuja kilpailukykyisemmin.

Miksi jonkun pitäisi sanoa ei näille toimille? Kaikki ovat hyvin perusteltuja ja helposti ymmärrettävissä, vaikka työntekijän kannalta ikäviä ovatkin.

Inkeroisten kartonkikone 1 - Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen kartonkikone

Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen kartonkikone käynnistyi vuonna 1897 nykyisin Kouvolaan kuuluvassa Anjalankosken Inkeroisissa. Kone suljettiin vuonna 1978 ja jätettiin paikalleen odottamaan museointia. 1990-luvun lopusta alkaen kone on ollut osa Ankkapurhan teollisuusmuseota. Museo toimii Stora Enson Inkeroisten tehdasalueella ja on avoinna kesäisin. Inkeroisten Lohisaaressa sijaitsevan vanhan kartonkitehtaan tiloissa toimii museon lisäksi Metso Paper Oy:n kuituteknologiayksikkö.

Samassa salissa KK1:n vieressä sijaitsi myös vuonna 1899 valmistunut KK2, joka suljettiin vuonna 1979 ja myytiin Aasiaan. Vanhaa kartonkitehdasta laajennettiin 1920-luvulla, jolloin viereiseen laajennusosaan sijoitettiin Ruotsista käytettynä hankittu KK3. Kaikki kolme kartonkikonetta olivat saksalaisen Füllnerin (nyk. PMPoland S.A.) valmistamia. Vuonna 1965 Inkeroisiin rakennettiin uusi kartonkitehdas, jonne sijoitettiin Tampella-yhtiöiden pääosin itse valmistama kartonkikone KK4, joka on useaan kertaan uusittuna edelleen käytössä. KK3 suljettiin vuonna 1990 ja myytiin varaosiksi Vääräkosken Pahvi Oy:n kartonkitehtaalle Ähtäriin, jossa oli käytössä vastaava Füllnerin valmistama kone. Vääräkosken tehtaan toiminta päättyi vuonna 1998. Nykyisin Vääräkosken tehdas koneineen ja laitteineen on suojeltu ja museoitu.

Kartonkikone KK1

• Valmistaja: Füllner (H. Füllner Maschinenfabrik / Füllner Werke AG), Warmbrunn, Saksa (nyk. Puola)
• Käytössä vuosina 1897-1978 
• Työleveys: 1500 mm
• Pituus: n. 60 m
• Maksiminopeus: 30 m/min

KK2:n paikalla on museon näyttely. KK1 oikealla.

H. Füllner Maschinenfabrik

Kartonkikone KK1 märästä päästä nähtynä

Massakyypit

Konesalin takaosassa on kaksi massakyyppiä, joista massa johdetaan kartonkikoneelle. Kyypit on valmistettu betonista, joka on laatoitettu emaloiduilla laatoilla. Toinen kyypeistä on kartonkikoneelle 1 ja toinen koneelle 2.

Massakyypit konesalin takaosassa. Vasemmalla kartonkikone 1:n märkä pää.

Muodostusosa

Kyypeiltä massa johdetaan muodostusosalle puisen perälaatikkotyyppisen altaan kautta, joka sijaitsee koneen käyttöpuolella. Koneessa on kuusi nostosylinteriä, joista jokaisella valmistetaan yksi kartongin kerros. Ohuempia laatuja valmistettaessa 1-2 sylinteriä pyörii ilman massalietettä. Muodostusyksiköt toimivat vastavirtaperiaatteella. Sylinteri pyörii kuitulietettä sisältävässä kaukalossa. Viirakankaalla päällystetty sylinterin vaippa läpäisee kuitulietteessä olevaa vettä, joka virtaa vallitsevan paine-eron suuntaan viiran ulkopuolelta sylinterin sisälle.Vesi poistetaan kiertovesisäiliöön. Veden poistumisen kanssa samanaikaisesti kuidut siirtyvät viirakankaalle, jossa tapahtuu massan huopautuminen kartonkirainaksi. Vastavirtanostosylinterissä massa virtaa pyörimissuuntaa vastaan eli sille puolelle sylinteriä, josta valmis raina nousee ylös.

Muodostusosa märästä päästä kuvattuna

Huopaustela. Telan puristusvoimaa säädellään kuvassa näkyvien painojen avulla

Muodostusosaa koneen hoitopuolelta nähtynä.

Muodostusosa kyypin hoitotasolta / portailta nähtynä

Puristinosa

Puristinosalla kartonkirainasta poistetaan vettä mekaanisesti puristamalla. Puristamalla on tarkoitus poistaa mahdollisimman suuri osa vedestä. Koneessa on kolme puristinta sekä ennen niitä babypuristimet. Puristusvoimaa säädellään vivuston avulla painoilla.

Puristinosa

Koneen käyttöpuolta puristinosalla ja kuivatusosalla

Kuivatusosa

Puristinosan jälkeen kartonkiraina siirtyy kuivatusosalle, jossa loppukosteus haihdutetaan kuumilla kuivaussylintereillä, joita koneessa on 20. Sylinterit lämmitetään kuuman vesihöyryn avulla, joka tuotetaan tehtaan höyryvoimalaitoksessa ja johdetaan putkia pitkin sylinterien sisään. Haihtunut höyry johdetaan kuivatusosan päällä olevan huuvan kautta tehdasrakennuksen katolle ulkoilmaan. Huuva on metallirunkoinen ja se on rakennettu osin asbestilevystä (tai vastaavasta mineriittilevystä). Anjalan paperitehtaan rakentamisen yhteydessä 1930-luvulla tehtaiden höyryntuotanto keskitettiin Anjalan tehtaan voimalaitokseen ja Inkeroisten tehtaan vanha höyryvoimalaitos poistettiin käytöstä ja purettiin.

Kuivatusosa

Kuivatusosa sylintereineen

Kuivatusosa. Huuvan seinistä puuttuu osa asbestilevyistä.

Kuivatussylinteri

Jälkikäsittely

Koneen jälkikäsittely muodostuu kalanterista, jolla kartonkia kiillotetaan sekä rullaimesta, jolla koneelta tuleva kartonkiraina rullataan. Normaaliin tapaan seuraava jälkikäsittelyn vaihe on pituusleikkuri, jolla konerullat leikataan pienemmiksi rulliksi. Viimeisessä vaiheessa pituusleikkurin jälkeen leikatut rullat laitetaan aukirullaimeen, jolla rullalla oleva kartonki avataan arkkileikkuria varten. Arkkileikkurissa eli saksikoneessa kartonki leikataan halutun kokoisiksi arkeiksi. Tämän jälkeen arkit pakataan paaleiksi tai puulavalle asiakkaalle kuljetettavaksi

Koneen kuiva pää: kalanteri, rullain, pituusleikkuri, aukirullain ja arkkileikkuri

Kalanteri

Kone kuivasta päästä nähtynä. Etummaisena arkkileikkuri.

Arkkileikkuri

Aukirullain ja arkkileikkuri

Voimansiirto

Kone on valta-akselikäyttöinen ja valta-akselia pyörittää sähkömoottori.Aikaisemmin kone sai käyttövoimansa vesiturbiinista, josta liike-energia johdettiin valta-akselille lattiakanavassa olevaa pääkäyttöakselia pitkin. Valta-akseli sijaitsee konesalin ikkunaseinän yläosassa koneen käyttöpuolella. Valta-akselita eteenpäin voima siirretään lattahihnoilla kulmavaihteelle, josta voima siirtyy telalle, sylinterille tms. Koneen nopeuden perussäätöön käytetään porrashihnapyöriä ja hienosäätöön puisia kartiohihnapyöriä.

Kartonkikone 1:n ja 2:n sähkökäytön ohjauskaappi. Kaappi on koneen hoitopuolella. Kartonkikone 2 oli peilikuva koneeseen 1 verrattuna eli koneita hoidettiin samalta alueelta tehdassalissa

Valta-akseli

Lattahihna valta-akselilta ja kulmavaihde

Kulmavaihde

Valta-akseli koneen käyttöpuolella

Kuivatussylinterien käyttöpuoli lattahihnoineen ja kulmavaihteineen

Kartiohihnapyörät (seinän vieressä) koneen nopeuden hienosäätöön koneen kuivassa päässä

Vesivoima-asema
 
Vanhaan kartonkitehtaaseen kuuluu myös Inkeroisten vesivoima-asema, joka on rakennettu vuonna 1921 Voimalaitoksen teho on 17 MW ja putouskorkeus 9,7 m. Laitoksessa on yksi Francis- ja kolme Kaplan-turbiinia. Voimalaitos on uusittu vuonna 1994 ja sen omistaa nykyisin Kemijoki Oy. Ankkapurhan koskessa on myös uudempi vuonna 1983 rakennettu Anjalan vesivoimalaitos.

Inkeroisten vesivoima-asema

Valvomoa

Konesali

Lisätietoa / Lähteet

• Ankkapurhan teollisuusmuseo (viralliset sivut Stora Enson sivuilla)
• Helsingin Sanomat 21.11.1997 ja 22.3.1997

UPM saa ostaa Myllykosken

UPM-Kymmene Oyj:n Myllykoski-kauppa varmistui, kun EU:n komissio antoi luvan kaupalle. Kauppaan kuuluu myös Myllykoski-konserniin kuuluva Rhein Papier GmbH. Lisäksi UPM on sopinut ostavansa M-realin osuuden Myllykosken paperitehtaan omistavasta Myllykoski-konserniin kuuluvasta Myllykoski Paper Oy:stä. M-real on omistanut tehtaasta 35% ja Myllykoski loput.

Kauppa pyritään saamaan päätökseen heinä-elokuun aikana. UPM kertonee suunnitelmistaan Myllykosken toimintojen uudelleenorganisoinnista kesälomien jälkeen. Todennäköistä on, että Myllykosken paperitehtaan tuotantoa vähennetään merkittävästi tai tehdas suljetaan kokonaan. Toimenpiteiden voi odottaa tapahtuvan noin vuoden kuluessa - todennäköisesti jo kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Juankosken kartonkitehdas käynnistyi jälleen

Stromsdal-yhtiön konkurssin jälkeen suljettuna ollut Juankosken kartonkitehdas on käynnistetty uudelleen juhannuksen jälkeen. Tehtaan ostanut Premium Board Finland Oy käynnisti tehtaan keskiviikkona 29.6. Juankosken 2450 mm leveän kartonkikoneen kapasiteetti on 75 000 tonnia vuodessa ja koneella valmistetaan pakkaus- ja nestepakkauskartonkeja.

UPM investoi Kymin paperitehtaalle

UPM investoi Kymin paperitehtaalla arkittamon laajennukseen sekä paperikone PK8:n rullankäsittelyn muutoksiin noin 15 miljoonaa euroa. Investointi valmistuu syksyllä 2012 ja se mahdollistaa päällystetystä hienopaperista valmistettujen arkkien tehokkaan toimittamisen lähialueiden asiakkaille. Tuotteita käytetään graafisiin painotöihin. UPM:n Kymin tehdasintegraattiin kuuluu suurehko sellutehdas sekä paperitehdas, jossa on kaksi suurta paperikonetta tuotantokäytössä. Lisäksi PK7-paperikone on varastoitu paikoilleen käytöstä poistettuna. Aiemmin UPM on investoinut integraattiin kuuluvalla Kuusanniemen sellutehtaan kemikaalien talteenottolinjaan, joka käynnistyi keväällä 2008. Tehdas valmistaa 850 000 tonnia paperia ja 540 000 tonnia sellua vuodessa.

Merkittäviä divestointeja tehtaalla ovat Voikkaan paperitehtaan lopettamisen lisäksi olleet Kuusaansaaressa sijainneiden MG-paperia valmistaneiden paperikoneiden PK1 ja PK2 (yht. 20 000 t/a) sulkeminen vuonna 2005 sekä MWC-paperia 150 000 tonnia vuodessa valmistaneen paperikone PK7:n pysäyttäminen vuonna 2006.

Varkauden paperikoneet myytiin Aasiaan

Stora Enso on myynyt Varkauden paperitehtaan suljetut paperikoneet PK2 ja PK4 Aasialaiselle ostajalle. Purkutyön suorittaa kouvolalainen teollisuuspurkuihin erikoistunut Umacon Oy. Asiasta on uutisoitu mm. Warkauden lehdessä. PK2 on otettu käyttöön vuonna 1926 ja Varkauden tehtaan uusin paperikone PK4 vuonna 1977. Tehtaalla on sellutehtaan ohella toiminnassa edelleen hienopaperia valmistava paperikone PK3. Corenson vuonna 2008 suljettu kartonkikone on edelleen paikoillaan.