UPM investoi Kaukaan sellutehtaaseen

UPM investoi Kaukaan sellutehtaaseen ja uusii tehtaan molemmat kuivauskoneet ja rakentaa uuden paalauslinjan. Tämä oli odotettavissakin, kun Kaukaan PK2-paperikone suljettiin aiemmin tänä vuonna ja aiemmin paperikoneelle kohdistettua sellukapasiteettiä on tarve hyödyntää monipuolisemmin. Näillä toimilla tehdasintegraatin ulkopuolelle toimitettavaa sellua saadaan toimitettua tehokkaammin ja joustavammin. Investoinnin arvo on noin 50 miljoonaa euroa ja se valmistuu vuonna 2016.

Tämän jälkeen kaikki UPM:n sellutehtaat (Pietarsaari, Kymi, Kaukas, Fray Bentos) on uudistettu ja tehdasintegraateissa (Kymi, Kaukas) toimivat paperitehtaat erotettu erilleen. Tämän perusteella voisi olettaa, että UPM:n seuraavat strategiset toimet liittyvät juuri Euroopan paperiliiketoimintaan. Ei ehkä olisi mitenkään mahdoton ajatus, että UPM hakisi sellutehtaiden yhteyteen sellua käyttäviä ulkopuolisia toimijoita esim. Kaukaalle PK2-koneen tiloihin. Lähinnä kysymykseen tulevat kartonginvalmistajat sekä paperilajit, joita UPM ei itse valmista. Pietarsaaressa paperikonetta pyörittääkin jo BillerudKorsnäs. Pienenä vinkkinä tähän voisi olla UPM:n tiedotteessa Kaukaan tehdasta kuvaava termi "biojalostusintegraatti".

UPM:n YT:t päätökseen - Sulkemisuutisia tulossa myös Stora Ensolta?

Painopaperin kysynnän lasku jatkuu. UPM.n YT-neuvottelujen lopputuloksena Suomesta suljetaan kaksi painopaperikonetta ja Britannian Shottonista yksi. Lisäksi Chapellen tehtaan neuvottelut jatkuvat - sielläkin suljettaneen yksi kone.

Myös Stora Ensolta voidaan odottaa vastaavia uutisia. Suljettavat tuotantolinjat ovat  investointien tarpeessa, sijaitsevat eurooppalaisissa tehtaissa ja linjojen massanvalmistus perustuu neitseelliseen kuituun. Linjat löytyvät akselilta Suomi - Ruotsi - Saksa. En pitäisi yllättävänä, jos Anjalan paperitehdas olisi tällä listalla. Kirjapaperin valmistukseen voisi valjastaa jonkun koneen muussa tehtaassa. Kotimaassa sulkemisia voi tulla myös Veitsiluotoon.

UPM supistaa tuotantoa Euroopassa

UPM supistaa tuotantoa Euroopassa. Suomessa konelinjoja suljetaan Kaukaalta (PK2, LWC, 235 000 t/a) ja Jämsänkoskelta (PK5, SC, 235 000 t/a). Lisäksi sanomalehtipaperikoneita suljetaan Chapellesta (PM3) ja Shottonista (PM1, 215 000 t/a). Chapellen kone on ongelmallisen tuotteen lisäksi pieni ja vanhanaikainen (alkuperäinen valmistusvuosi 1953, leveys n. 6 m, 130 000 t/a). Näillä toimilla tavoitellaan 150 miljoonaan euron säästöjä vuodessa. UPM:n talousjohtaja Tapio Korpeisen mukaan yhtenä syynä konelinjojen sulkemiseen Suomessa ovat joustamattomat työmarkkinat: joustoja ei juurikaan löydy työajassa.

UPM on suurista suomalaisista metsäyhtiöistä ainoa, joka ei ole saanut kunnon "investointivaihdetta" päälle. Tärkein syy tälle on yhtiön tuotevalikoima, jossa painopaperit ovat suuressa roolissa ja pakkaustuotteet puuttuvat kokonaan. Samalla kun painopaperin kulutus pienenee yhä jyrkemmin, ei korvaavia tuotteita ole löytynyt samalla nopeudella. Toistaiseksi UPM pysyy pinnalla taantuvissa tuotteissa vahvan tuotantokoneiston avulla.

Näiden sulkemisten perusteella voinee tehdä kaksi vaihtoehtoista johtopäätöstä: UPM joko virittää oman tuotantokoneiston entistä kilpailukykyisemmäksi ja käyttöasteet korkeiksi sekä jatkaa aiemmasta arviostani poiketen Euroopan painopaperitehtaiden operointia yksin entistä tehokkaampana toimijana. Vaihtoehtoisesti UPM on edelleen yhdistämässä Euroopan painopaperitoiminnot jonkun toisen toimijan (tai toimijoiden) kanssa siten, että molemmilla yhteensä on tehokas ja hyvillä käyttöasteilla toimiva ja riittävän suuri tuotantokapasiteetti painopapereissa. Tätä kautta saavutetaan esimerkiksi hinnoitteluvoimaa.

Painopapereissa nähdään vielä varmasti sulkemisia sekä Stora Enson että UPM:n tehtailla. Joka tapauksessa loputtomasti kapasiteettiä ei voida ainoastaan sulkea. Mikäli biodiesel ja muut vaihtoehtoiset nykystrategian mukaiset liiketoiminnat eivät tuota haluttua tulosta, on UPM:llä edessään strategian uudelleenarviointi. Esimerkiksi Kymin tehdasintegraatissa UPM on rakentamassa sellun kuivauskonetta entisen paperikone PK7:n paikalle. Tämä mahdollistaa sellun myynnin talon ulkopuolelle, mikäli paperikoneiden tuotteilla ei ole kysyntää tai paperin hinta ei ole kannattavalla tasolla. Jossakin vaiheessa varmasti mietitään, voidaanko sellu jalostaa muuksi kuin nykystrategian mukaisiksi tuotteiksi myös itse.

UPM valitsi Voithin

UPM on valinnut Changshun tehtaan uuden paperikonelinjan toimittajaksi saksalaisen Voithin. Koneen kapasiteetti on 360 000 tarra- ja päällystämätöntä puuvapaata erikoispaperia vuodessa ja sen on määrä käynnistyä vuonna 2015.

Voith on toimittanut vain muutamia koneita suomalaisille paperinvalmistajille 60-luvun jälkeen. Toimitusprojektit on pääsääntöisesti menneet pääkilpailija Valmetille sekä sen edeltäjille. Viimeisin Voithin Suomeen toimittama täysin uusi paperikonelinja lienee Varkauden PK3 (1961). Voith on myös toteuttanut mittavan - lähes uutta konetta vastaavan - uusinnan Veitsiluodon PK3-koneeseen vuonna 2003. Myös Myllykoski tilasi Voithilta uuden koneen Saksaan 2000-luvun alussa. Ennen 60-lukua Voith toimitti paljon paperikoneita Suomeen yhdessä amerikkalaisten ja eurooppalaisten toimittajien (mm. Black Clawson, Pusey & Jones, Beloit, Füllner, Bagley & Sewall, Walmsleys, Karlstads Mekaniska Werkstad (KMW))  kanssa.

UPM tekee suurinvestoinnin Kymin ja Changshun tehtaisiin

UPM-Kymmene investoi Kymin ja Changshun tehtaisiin. Kymin tehtaan tuotantokapasiteettiä kasvatetaan 170 000 tonnia 700 000 tonniin vuodessa. Investointi sisältää uuden sellun kuivauskoneen, havukuitulinjan modernisoinnin, uuden kuorimon ja energiatehokkuuden parantamisen. Investoinnin kokonaisarvo on noin 160 miljoonaa euroa. Uusi kuivauskone rakennettaneen puretun PK7:n jo valmiina olevaan halliin, mikä osaltaan säästää kustannuksia.

UPM on kehittänyt selluliiketoimintaansa palvelemaan omien paperitehtaiden lisäksi myös konsernin ulkopuolisia asiakkaita, kuten pehmopaperin, erikoispaperin ja pakkauskartongin valmistajia. UPM on myös onnistunut pitämään selluliiketoimintansa erittäin kannattavana paperiteollisuuden markkinoiden kutistuessa. Kapasiteetin nosto ja uusi kuivauskone palvelevat juuri tätä strategiaa. UPM:llä on kolme sellutehdasta Suomessa (Kymi, Kaukas, Pietarsaari) sekä Fray Bentosin tehdas Uruguayssa. Myös Pietarsaaren ja Fray Bentosin tehtaisiin on investoitu äskettäin. UPM:ltä voi odottaa lähivuosina lisäinvestointeja selluntuotantoon - olisiko Kiinan vuoro?

UPM myös vahvistaa rakentavansa Changshun tehtaalle kolmannen paperin tuotantolinjan. Uusi kone valmistaa 360 000 tonnia päällystämättömiä hienopapereita ja tarran taustapapereita vuodessa. Koneen on määrä käynnistyä vuoden 2015 loppuun mennessä. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen UPM ei rakenna Changshuun uutta voimalaitosta, vaan uudistaa vanhaa. Investoinnin arvo on 277 miljoonaa euroa alkuperäisen suunnitelman 390 miljoonan euron sijaan. Changshun paperitehtaan nykyinen tuotantokapasiteetti on kahdella koneella 920 000 t/a.

Hankkeiden laitetoimittajia ei ole vielä kerrottu julkisuuteen, mutta Kymin projektissa vahvoilla ovat Valmet sekä Andritz. Valmet on kuitenkin todennäköinen toimittaja ja se on toimittanut myös valtaosan Kymin tehtaan aiempien investointien laitteista. Changshun tehtaan aiemmat koneet ovat Metson (nyk. Valmet) toimittamia, joten on todennäköistä, että Valmet toimittaa myös kolmannen tuotantolinjan. Tämä voisi olla järkevää etenkin kunnossapidon kannalta. Saksalainen Voith lienee ainoa todellinen vaihtoehto Valmetille.

UPM siirtää Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperiliiketoiminnan pääkonttorin Saksaan

UPM siirtää Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperiliiketoimintojen (UPM Paper ENA) pääkonttorin Saksan Augsburgiin. Siirrolla tavoitellaan säästöjä organisaatiota madaltamalla ja tätä kautta ketteryyttä lisäämällä. Merkittävänä tekijänä paikan valinnassa on uuden pääkonttorin sijainti on lähellä päämarkkinoita ja asiakkaita. Järjestely vähentää Suomesta suurimmillaan 45 henkilöä.

Siirron taustalla lienee kuitenkin Euroopan paperiteollisuuden suuremmat järjestelyt, jotka toteutunevat lähitulevaisuudessa. UPM:n Euroopan (paino)paperiliiketoiminta yhdistettäneen toisen suuren toimijan paperiliiketoiminnan kanssa. Todennäköisenä kumppanina lienee Stora Enso. UPM olisi uudessa yhtiössä osaomistajana ja on luonnollista, että osaomisteisen yhtiön pääkonttoritoiminnot sijaitsevat erillään omistajayhtiön pääkonttorista. Vastaavia järjestelyjä on odotettavissa myös fuusiokumppanilta.

UPM:n Stracelin tehdas Blue Paperille

UPM on tehnyt sopimuksen Stracelin tehtaan myymisestä VPK Packaging Group NV:n ja Klingele Papierwerken muodostamalle Blue Paper SAS:lle. Kauppa sisältää tehtaan laitteineen ja osan tehtaan maa-alueesta.Blue Paper ryhtyy valmistamaan tehtaassa kierrätyskuidusta valmistettavaa aallotus- ja pintakartonkia. Yritys tarjoaa työtä noin 130:lle henkilölle. Tontilla näyttäisi olevan hyvin tilaa laajentaa tehdasta tulevaisuudessa.

UPM:n valmistamien painopaperien kysyntä on alamäessä. Olisikohan UPM:n kohta järkevää hyödyntää paperinvalmistusoaamista kartonkien valmistuksessa ja laajentaa toimintaa usean muun metsäyhtiön tavoin kasvaville kartonkipakkausmarkkinoille? Biopolttoaineista tai muista UPM:n valmistamista uusista materiaaleista, kuten puumuovikomposiitista ei ole vielä aikoihin korvaamaan taantuvaa paperinvalmistusta.

Loppuuko puunjalostus Kajaanissa kokonaan vai palaako poro Kajaanin sahan katolle?

UPM tavoittelee kustannushyötyjä ja keskittyy saha- ja jatkojalosteliiketoiminnoissa toimimaan osana integraatteja, kuten esimerkiksi Pietarsaaressa. Yhtiö myy tai sulkee Kajaanin, Heinolan ja Aureskosken tuotantoyksiköt vuoden loppuun mennessä. Järjestely koskee 275 henkilöä. 

Näiden toiminepiteiden jälkeen UPM:n järjestelyt myös mekaanisen puunjalostuksen osalta kotimaassa alkavat olla valmiina. Vaneripuolella tarvittavat järjestelyt on tehty jo aiemmin. Mekaanisen puunjalostuksen puoli skaalautuu pääosan rahavirrasta tuovan paperi- ja sellupuolen mukana ja vaikutukset näkyvät yleensä pienellä viiveellä.

Kajaanissa UPM:n suurehko saha työllistää 83 henkilöä. Saha valmistaa kuusi- ja mäntysahatavaraa vuosituotantokapasiteetin ollessa noin 210 000 kuutiometriä. Saha on toiminut vuodesta 1907 saakka ja omistajina ovat olleet Kajaanin Puutavara osakeyhtiö/Kajaani Oy, Yhtyneet sahat ja viimeksi UPM Timber. Vaikka sahan sulkeminen on yksi vaihtoehto on toisena vaihtoehtona myös sahan myyminen. Todennäköisenä ostajana voisi olla joku pienehkö sahayhtiö, jolla on jo ennestään muutama saha.Yksi vastaava yritys on Anaika Wood, joka osti esimerkiksi Iisalmessa toimivan Soinlahden sahan (kapasiteetti 150 000 kuutiometriä vuodessa) Metsäliitolta muutama vuosi sitten. Toisaalta Anaikalla on kapasiteettiä jo omastakin takaa, eikä uutta kapasiteettiä välttämättä tarvita. Vastaavia toimijoita on useita.

Toinen vaihtoehto omistajaksi esimerkiksi Kajaanissa on uuden yhtiön perustaminen, jolloin omistajina olisi jokin uusi taho alalla tai paikallinen yrittäjäyhteenliittymä. Omistajana voisi olla esimerkiksi joku sijoitusyhtiö. Pelkkä sahausliiketoiminta ei tällä hetkellä ole kovin kannattavaa, mutta toimintaa kehittämällä, jalostusastetta nostamalla tai keskittymällä erikoistuotteisiin toiminnasta voisi saada kannattavaa. Kajaanissa onkin nyt pitkästä aikaa mahdollista ottaa käyttöön jälleen vanha liikemerkki - Kajaaniyhtiön vanha porotunnus.

Vastaavia toimia on odotettavissa myös Stora Ensolta. Stora Enso on sulkenut jo Tolkkisten sahan. On todennäköistä, että Stora Enso poistuu Varkaudesta kokonaan, joten myös Varkauden saha suljettaneen tässä yhteydessä.Veitsiluodon saha oli jo kerran myynnissä, mutta tällä hetkellä sahausta jatketaan normaalisti. Veitsiluodon tehtaat ovat suuri integraatti, joten sahan toimiminen osana integraattia tuntuisi järkevältä.

UPM uusii Tervasaaren paperikone PK8:n - suljetaanko PK5?

UPM-Kymmene ilmoittaa uusivansa Tervasaaren PK8-paperikoneen. Uusinta nostaa paperikoneen kapasiteettiä noin 30 000 t/a. Vuonna 1996 käyttöönotettu PK8 (Valmet) on yksi Suomen uusimmista paperikoneista ja sitä on uusittu viimeksi vuonna 2006. Koneella valmistetaan tarran taustapaperia eli release-paperia.

Tehtaalla on yhteensä kolme paperikonetta: PK8, vuonna 1986 valmistunut PK7, joka valmistaa kirjekuori- ja MG-papereita noin 100 000 t/a, sekä vuonna 1937 valmistunut PK5, joka valmistaa myös tarran taustapapereita noin 75 000 t/a. PK8:n uusinnan yhteydessä herää väistämättä kysymys, onko uusinnalla jatkossa tarkoitus korvata vanhempaa kapasiteettia eli tarkoittaako PK8:n uusinta käytännössä PK5:n sulkemista jollakin aikavälillä? Myöskään kapasiteetin kasvattaminen Suomessa - kaukana markkinoista - ei ole välttämättä strategisesti järkevää. Olisiko mahdollista, että tarrapaperikapasiteettiä rakennetaan esimerkiksi Changshun tehtaan yhteyteen Kiinassa tai jollekin Keski-Euroopan laitokselle?

Uhanalaiset tehtaat

UPM ja Stora Enso kertoivat aamulla tuloksensa. Ei hyvältä näytä. Hieman aikaisemmin tuloksensa kertonutta M-Realia ei pitäisi edes mainita. Luvassa määräaikaisia ja pysyviä tuotannon supistuksia.
Olympiavuonna 1952, kun Myllykosken paperitehdas erosi Yhtyneet Paperitehtaat-konsernista, oli Yhtyneiden pidettävä asemansa ja rakennettava pikaisesti uusi paperitehdas. Toimitusjohtaja Juuso Walden päätti rakentaa tehtaan Kaipolaan. Kaipola valittiin, koska se sijaitsi suurten metsien keskellä - raaka-ainetta oli siis runsaasti saatavilla. Rakennuskustannukset tulivat kaksi kertaa arvioitua kalliimmiksi, vaikka projektista ei kyllä ollut virallista kustannusarvioita. Silloin kuitenkin luotettiin tulevaisuuteen pitkäjänteisesti, eikä vuosineljänneksiin, puolivuosiin tai maksimissaan kokovuosituloksiin. Niinpä Kaipolakin on myöhemmin tahkonnut rahaa Yhtyneille ja UPM:lle.

Toista se on tänään: pörssiyhtiöiden tulostavoitteet ovat ensimmäisellä sijalla, devalvaatiolla ei enää voida säädellä teollisuuden kilpailukykyä. On oltava selkeästi kilpailijoita parempia ja pystyttävä kilpailemaan globaalisti.

Puuttuuko paperiteollisuudesta ketteryys? Kertooko tästä jotakin se, että erään Suomessa pääkonttoria pitävän metsäyhtiön pääkonttoriin töihin tulleelle vastavalmistuneelle diplomi-insinöörille sanottiin "Vaikka meillä on täällä ollut paljon asiallista nuorta porukkaa töissä, niin harvalla on ollut solmio kaulassa - hyvä, että sinulla on." Mitä tapahtuu, kun suuret ikäluokat siirtyvät sivuun ja (solmioton) nuorempi polvi astuu kehiin?

Tässä on listattu eri talouslehtien listaamat uhanalaiset paperiteollisuuden tuotantolaitokset ja perustelut uhanalaisuudelle (lehtien perustelut kursiivilla, omat kommentit sinisellä):

Tekniikka & Talous:

• Kajaanin paperitehdas - hankalassa paikassa kaukana kaikesta Kajaanin tehtaan kuusiraaka-aine tulee tehtaan ympäristöstä. Vain pieni osa Venäjältä. Kuljetettava se puukin on jonnekin.
  

• Kaipolan paperitehdas - tuottaaa satoja tuhansia tonneja kevyesti päällystettyä aikakauslehtipaperia eli lwc:tä. Tätä paperilajia Euroopassa valmistetaan pari miljoona tonnia liikaa

• Kaukaan paperitehdas - tuottaaa satoja tuhansia tonneja kevyesti päällystettyä aikakauslehtipaperia eli lwc:tä. Tätä paperilajia Euroopassa valmistetaan pari miljoona tonnia liikaa

• Uimaharjun sellutehdas - kuitupuun saanti Venäjältä

• Imatran Kaukopään sellutehdas - Valmistetaan yritykselle tärkeitä paperi- ja kartonkituotteita, tehtaalle ohjataan kuitupuuta, maksoi mitä maksoi

• Metsä-Botnian Joutsenon sellutehdas - Sellutehtaan ja kuumahierretehtaan yhdistelmä on nykytilanteessa kummajainen - totta, mutta kuumahierretehdas toimii Lielahden sulkemisen jälkeen Takon kartonkitehtaan massaosastona
  

• Äänekosken sellutehdas - Kohtaloksi voi koitua sen sijainti keskellä Suomea. Tehdas on rumasti sanottuna kaukana kaikesta. Samalla M-realin paperi- ja kartonkituotanto sellutehtaan lähellä on vaarassa. - Myöskö kaukana puuraaka-aineesta? Tuskin.
  

• Kankaan paperitehdas - Liian pieni, eikä sijaintikaan ole paras mahdollinen. M-realille tärkeä tehdas, suhteellisen iso paperikone
  

• Stora Enson Varkauden tehdas - Aika näyttää, pelastaako Sanomien satelliittipainon läheisyys kuitenkin sen. Toinen oljenkorsi voi olla VTT:n ja Stora Enson biopolttoainekokeilu.
  

Taloussanomat:

• Kajaanin paperitehdas - Kajaanin tehdasta rasittavat korkeat kuljetuskustannukset - On puukin kuljetettava, jos sitä meinataan muualla hyödyntää
  

• Myllykosken paperitehdas - Ei perusteluja - Ainoa konsernin kokonaan omistama tehdas Suomessa, kannattaa heikosti

• Varkauden tehtaat - Pieni yksikkö Varkaudessa toimii myös Corenso ja paperikoneisiin on tehty vasta mittavia uusintoja
  

• Kankaan paperitehdas - ei perusteluja M-realin mittakaavassa Kankaan neloskone on suuri ja moderni

Kauppalehti:

• Uimaharjun sellutehdas
  

• Sunila Kotkassa

• Varkauden sellutehdas - Mistä raaka-ainen Varkauden paperikoneille, jos sellutehdas loppuu?

• Kaskisten sellutehdas

• Inkeroisten paperitehdas Anjalankoskella - Inkeroisissa on kartonkitehdas, mutta lähistöllä sijaitsevassa Anjalan paperitehtaassa on mittavia uusintoja käynnissä
  

• Kajaanin paperitehdas - UPM:llä mittavia metsäomistuksia Kainuussa
  

• Kankaan tehdas Jyväskylässä Pieni tehdas ahtaassa paikassa melkein Jyväskylän keskustassa, kuitenkin M-realin mittakaavassa suuri ja moderni
  

• Imatran tehtaat Eräs maailman suurimmista puunjalostusintegraateista
  

Muut uhanalaiset:

• Pankakosken kartonkitehdas - Stora Enso myi Dermot Smurfitille
  

• Savon Sellu - M-real myi Dermot Smurfitille

• Kotkan paperi- ja sellutehdas - Myynnissä - ostaako Smurfit myös tämän? Tehdas vaatii paljon investointeja.

• Stromsdal Juankoskella - Sijoittajat näyttävät uskovan yritykseen, vaikka moni olisi jo luovuttanut, tulos tappiollinen
  

Muuta:

Tekniikka & Talous:
UPM:llä on isoja hyviä koneita keskellä ylikapasiteetin vaivaamaa Eurooppaa. Markkinoiden keskeltä niitä ei varmasti suljeta. - Näin onkin, mutta useat Keski-Euroopan koneet käyttävät raaka-aineenaan keräyspaperia. Jossakin sekin paperi on valmistettava neitseellisestä kuidusta.

Suomalaisyhtiöt antoivat vessa- ja talouspaperit 1990-luvulla muille ja keskittyivät aikakaus- ja toimistopapereihin. Nyt varsinkin pehmopaperien markkinat kasvavat.

Suomessa on kaksi pehmopapereita valmistavaa yhtiötä ja tehdasta: amerikkalaisomisteinen Georgia-Pacific Nokialla ja Metsä-Tissue Mäntässä. Metsä-Tissue on Helsingin pörssissä listattu suomalainen yhtiö. Pehmopapereiden ongelmana on, että kevyttä ja tilaa vievää tuotetta ei kannata kuljetella kovin kauas tuotantopaikasta. "Kannattavuussäde" on noin 300 km.

Kauppalehti:
...lopetusuhka leijuu vahvimmin niiden tehtaiden yllä, jotka sijaitsevat Itä-Suomessa, jotka tällä hetkellä käyttävät paljon venäläistä puuta ja etenkin koivua, joihin on tehty vähän investointeja ja jotka ovat vanhoja.

1) Vanhan tehtaan määritteleminen on vaikeaa. Sitä ei kerro pelkästään paperikoneen alkuperäinen käynnistymisvuosi. Useimpia koneita on remontoitu huomattavasti niiden elinkaaren aikana. 2) Venäläisen puun käyttäjä voi ryhtyä käyttämään kotimaista puuta ja se on pois joltakin toiselta kotimaisen puun käyttäjältä.

M-realista:

On muistettava, että metsänomistajat ovat M-realin tärkeimpiä omistajia. Tästä johtuen tuotannon supistukset keskittyvät ulkomaille. M-realin koneet ovat keskimäärin Stora Ensoa ja UPM:ää pienempiä ja vanhempia.

Entäs nämä?

Miksi kukaan ei ole maininnut UPM:n Pietarsaaren tehdasta tai M-realin Kyron tehdasta? Pietarsaaressa valmistetaan voima- ja säkkipaperia, joka ei sovi UPM:n strategiaan? Kyron tehtaalla taas on pienet ja vanhat koneet, jotka tosin valmistavat erikoistuotteita, joilla voi olla tulevaisuuttakin. Myös kartonkiteollisuudesta Stromsdalia ja Takoa lukuunottamatta on oltu melko hiljaa. Mitä kuuluu esimerkiksi Heinolalle tai Korkeakosken pienelle kartonkitehtaalle?

Täältä tähän. Odotellaan hallituksen toimia ja Karvisen sekä Pesosen ratkaisuja.