Finnpulpin ensimmäisen vaiheen rahoituskierros onnistui

Kuopioon sellutehdasta suunnitteleva Finnpulp on saanut investointihankkeeseensa sijoittajiksi Ingman Financen, Grizzly Hill Capital-yhtiön, joka on Gustaf Björnbergin sijoitusyhtiö sekä maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n. Finnpulpin ilmoituksen mukaan ensimmäisen vaiheen rahoituskierros onnistui odotusten mukaisesti.

Kainuu ilmoittautui ehdolle biojalostamokisaan

Kainuun liitto ja Kainuun Etu ilmoittavat suunnittelevansa biojalostamoa Kainuuseen. Asiasta kertoo Maaseudun Tulevaisuus. Paikkavaihtoehtona Kajaanin Tihisenniemen ohella on mainittu Oulujärven rannalla sijaitseva Paltamo. Asian tiimoilta on lähestytty teollisia toimijoita. Voisikohan perinteisten suomalaisten metsäyhtiöiden ohella esimerkiksi Vapo tai jokin ulkomainen yhtiö olla mustana hevosena mukana?

Paltamon Kiehimänjoen rannalle suunniteltiin kemiallista metsäteollisuutta edustavaa laitosta viimeksi 1900-luvun alussa, kun Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö etsi sijaintipaikkaa sellu- ja paperitehtaalle. Sulfiittisellutehdas rakennettiin lopulta Kajaaniin vuonna 1909 ja paperitehdas vuonna 1919. Sittemmin Kajaani Oy:ksi nimensä vaihtanut tehdas suljettiin 1980-luvun alussa. Paperinvalmistus Kajaanissa jatkui vuoteen 2008 saakka UPM-Kymmene Oyj:n osana.

Kajaani olisi tehtaalle luonteva paikka. Infrastruktuuri ja liikenneyhteydet ovat jo lähes valmiina. Tihisenniemen tehdasalueen omistaa UPM-Kymmene Oyj, joka tuskin haluaa alueelle ainakaan oman liiketoimintansa kanssa kilpailevaa toimintaa. En usko, että nykystrategian perusteella UPM olisi kiinnostunut osallistumaan biojalostamoprojektiin Kainuussa. Toisaalta Euroopan paperiliiketoiminnan haasteista johtuen yhtiö tarvitsisi uutta kannattavaa liiketoimintaa, joten pieni strategiamuutos ei olisi mikään kovin suuri ihme. UPM on jo nykyisellään merkittävä sellun valmistaja ja sillä on sellutehtaat Kouvolassa (Kymi), Lappeenrannassa (Kaukas), Pietarsaaressa ja Uruguayssa. Kotimaan tehtaiden kapasitteettia lisätään satojen miljoonien eurojen investoinneilla parhaillaan. Jossakin vaiheessa on kuitenkin mietittävä muitakin vaihtoehtoja.

Aiemmin biojalostamosuunnitelmista ovat ilmoittaneet Metsä Fibre (Äänekoski), Finnpulp (Kuopio) sekä nk. Kemijärven konsortio. Äänekosken projekti on jo varsin pitkällä - muut enemmän tai vähemmän suunnittelun alkuvaiheessa.

Suuri biojalostamo suunnitteilla Kemijärvelle

Yle:n mukaan Kemijärvelle ollaan suunnittelememassa suurta biojalostamoa. Laitos valmistaisi selluloosaa ja uusia biomateriaaleja havupuusta. Investoinnin arvo olisi toteutuessaan 700-800 miljoonaan euroa ja työllistävä vaikutus noin 1000 työpaikkaa.

Lisätietoja Työ- ja Elinkeinoministeriön sivuilla

Finnpulp suunnittelee jättitehdasta Kuopioon

Kuopioon on suunnitteilla suuri - 1,1 miljoonan tonnin havusellutehdas. Hankkeen takana on suomalainen Finnpulp Oy, jonka taustalta löytyy kokeneita sellualan osaajia. Helsingin Sanomien jutun mukaan hanketta on valmisteltu noin kolme vuotta. Tehdas tuottaisi lisäksi mm. mäntyöljyä ja sähköä. Hankkeen budjetti on 1,4 miljardia euroa.

Tehdas on tulossa Sorsasaloon, jossa sijaitsee jo Powerfluten Savon Sellun tehdas. Aiemmin veikkailtiinkin hankkeen olevan Savon Sellun laajennus - tehdashan alkaa olla investointien tarpeessa. Useat metsäteollisuuden tehdasalueet ovat tällä hetkellä vajaakäytöllä, joten on järkevää sijoittaa uusi laitos jonkun vanhan tehdasalueen yhteyteen tai välittömään läheisyyteen.

Eri kaupunkien kannattaisi nyt aktiivisesti markkinoida itseään hyviksi sijoituspaikoiksi metsäteollisuuden hankkeille? Puutahan Suomessa pitäisi riittää suuremmillekin hankkeille. Onkohan esimerkiksi paperitehtaan lakkauttamisesta toipuvassa ja Talvivaaran ongelmista kärsivässä Kajaanissa jo herätty? Myös Kajaanistakin löytyisi infraa jo valmiina - tosin se on pääosin UPM:n omistuksessa.

Kajaaniin suunniteltiin sellutehdasta viimeksi 1980-luvun lopussa Pohjan Sellu-projektin puitteissa. Tehdas (nyk. Metsä Fibre) rakennettiin kuitenkin lopulta Raumalle.

Finnpulp Oy:n web-sivut: www.finnpulp.fi

(päivitetty 2.2.2015)

Metsäteollisuuden superviikko saa jatkoa - Stora Enson investointi Varkauden tehtaalle toteutuu

Stora Enso vahvistaa toteuttavansa Varkauden tehtaalle suunnitellun investoinnin, jossa tehtaan hienopaperikone muutetaan valmistamaan aaltopahvin raaka-ainetta 390 000 t/a. Myös sellutehtaan kapasiteettiä lisätään ja se tulee olemaan 310 000 t/a. Investoinnin kokonaisarvo on 110 Meur ja se lisää tehtaan puunkäyttöä. Hienopaperia valmistetaan Varkaudessa vuoden 2015 elokuun loppuun saakka.

Investoinnista on lehdistötilaisuus Varkaudessa 25.4.2014 klo 10:30.

Metsä Fibre rakentaa uuden biotuotetehtaan Äänekoskelle - historian suurin metsäteollisuusinvestointi Suomeen

Metsä Group rakentaa uuden biotuotetehtaan Äänekoskelle Keski-Suomeen. Investointi on suurin metsäteollisuusinvestointi Suomessa kautta aikojen.

Vaikuttaa siltä, että uutinen yllätti ainakin mittakaavallaan myös alaa seuraavat analyytikot - allekirjoittanut mukaan lukien. Viime vuosina on totuttu liikaa alavireisiin lakkauttamisuutisiin. Toivottavasti investoinnit saavat jatkoa mm. Stora Enson Varkauden kartonkitehdasprojektin muodossa.

Lisätietoja investoinnista: http://biotuotetehdas.fi/

Kotkan paperitehdas - Kotkamills Oy

Stora Enson myytyä Kotkan tehtaat Open Gate Capital-yhtiölle, on tehtaan uusi nimi nyt Kotkamills Oy. Web-sivut: http://www.kotkamills.com

Varkaus alkaa olla taputeltu

Varkauden tehtaiden sulkeminen näyttää selvältä. Toimisto- ja painopaperien markkinoilla on ylikapasiteettia, eikä Varkauden ahdinkoa helpota vanha tuotantokoneisto. Vanha tehdasinfrastruktuuri yhdistettynä tehtaan valmistamiin bulkkituotteisiin on yhtälö, jonka perusteella tehdaskombinaatin sulkeminen on perusteltua.

Varkauden jäljellä olevat paperikoneet ovat vuosilta 1926, 1961 ja 1977. Koneita on toki uusittu viime vuosiin saakka, mutta vanhasta on mahdoton tehdä uutta. Myös sellutehdas on pieni ja vanhentunut, sen kapasiteetti on ainoastaan 220 000 tonnia vuodessa, kun modernit sellutehtaat esimerkiksi Etelä-Amerikassa tuottavat yli miljoona tonnia vuodessa - samalla tai pienemmällä henkilöstöllä.

Toinen merkittävä ongelma liittyy sanomalehtipapereissa käytettävän kuumahierteen (TMP, thermo-mechanical pulp, puusta kuumahiertämällä valmistettu mekaaninen massa) valmistukseen. Valmistus kuluttaa suuret määrät sähköä. Kilpailijat valmistavat sanomalehtipaperia yleensä uusiokuidusta. Keski-Euroopassa sanomalehtipaperin valmistus uusiokuidusta on enemmän sääntö kuin poikkeus. Suomessa sanomalehtipaperin valmistuksessa uusiokuitua käyttää ainoastaan UPM Kaipola. Kajaanin paperitehdas suljettiin osittain samoista syistä (energian hinta, bulkkituotteet), mikä nyt uhkaa on Varkauden tehtaita.

Merkittävä sulkemisen puolesta puhuva tekijä on Varkauden kohdalla integraatin etujen katoaminen vuodesta 2006 alkaen: Paperikone PK1 (1921, hienopaperilajit) suljettiin vuonna 2006 ja hylsykartonkia valmistanut kartonkikone joulukuussa 2008. Tehtaan toiminnan kannalta välttämättömät yleiskustannukset jakautuvat nyt pienemmälle määrälle tuotantoyksiköitä ja edelleen tuotettua tonnia kohden jakautuvat kustannukset ovat suuremmat.

Liiketoimintaympäristö Suomessa on paperiteollisuudelle epäedullinen esimerkiksi korkeasta energian hinnasta, palkkatasosta ja valuuttakurssien tilanteesta johtuen. Tämän perusteella ei perustuotteita kannata keskellä Suomea ja kaukana päämarkkina-alueista valmistaa. Varkaudella on tulevaisuus, mutta nykymallinen tuotantorakenne alkaa olla elinkaarensa lopussa. Karvisen puheista saattoi rivien välistä päätellä, että Stora Ensolla on Varkauden kohdalle jo suunnitelmat valmiina. Loppuaika nykytuotteilla käytetään esimerkiksi kilpailijoiden ahdingon kasvattamiseen. Suljettavaksi määrätty tehdas saattaa olla kätevä työkalu kilpailijoiden kiusaamiseen. Nämä näkökohdat huomoiden lienee selvää, että Varkaudessa ei kannata jatkaa nykymuotoista liiketoimintaa. Liiketoiminta kun ei ole hyväntekeväisyystyötä.