M-real sulkee Simpeleen paperitehtaan. Tehtaan ainut paperikone pysäytetään vuoden loppuun mennessä. Pienen ja vanhentuneen koneen tuotanto siirretään Gohrsmühlen tehtaalle Saksaan. Simpeleen paperikoneen kapasiteetti on ollut noin 50 000 t/a. Kone on alkuperäiseltä konstruktioltaan ensimmäinen Valmetin Suomeen toimittama paperikone ja se on käynnistynyt vuonna 1954.
Simpeleen paperintuontanto alkoi jo vuonna 1906, kun Pusey & Jonesin valmistama Paperikone I käynnistyi. Nykyinen paperikone rakennettiin vuonna 1954 samalle paikalle samaan rakennukseen vanhan paperikoneen paikalle. Yksi syy nykyisen koneen sulkemiselle lienee koneen teknisen käyttöiän päättymisen lisäksi yli-ikäinen tehdaskiinteistö, joka on sopimaton nykyajan vaatimuksiin. Simpeleen tehtaalle jää toimintaan kartonkikone, jonka tuotantoon investoidaan tuntuvasti ensi kesänä. Kartonkia on valmistettu Simpeleellä vuodesta 1911.
Seuraavat M-realin toimenpiteet Suomessa tulevat todennäköisesti kohdistumaan joko Takon kartonkitehtaan molempiin kartonkikoneiseen, Kyröskosken tehtaan kartonkikoneeseen tai Äänekosken tehtaan paperikoneeseen, joka valmistaa päällystettyä taidepainopaperia alihankintana Sappille.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suljetaan. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suljetaan. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 10. marraskuuta 2010
perjantai 5. helmikuuta 2010
Varkaus alkaa olla taputeltu
Varkauden tehtaiden sulkeminen näyttää selvältä. Toimisto- ja painopaperien markkinoilla on ylikapasiteettia, eikä Varkauden ahdinkoa helpota vanha tuotantokoneisto. Vanha tehdasinfrastruktuuri yhdistettynä tehtaan valmistamiin bulkkituotteisiin on yhtälö, jonka perusteella tehdaskombinaatin sulkeminen on perusteltua.
Varkauden jäljellä olevat paperikoneet ovat vuosilta 1926, 1961 ja 1977. Koneita on toki uusittu viime vuosiin saakka, mutta vanhasta on mahdoton tehdä uutta. Myös sellutehdas on pieni ja vanhentunut, sen kapasiteetti on ainoastaan 220 000 tonnia vuodessa, kun modernit sellutehtaat esimerkiksi Etelä-Amerikassa tuottavat yli miljoona tonnia vuodessa - samalla tai pienemmällä henkilöstöllä.
Toinen merkittävä ongelma liittyy sanomalehtipapereissa käytettävän kuumahierteen (TMP, thermo-mechanical pulp, puusta kuumahiertämällä valmistettu mekaaninen massa) valmistukseen. Valmistus kuluttaa suuret määrät sähköä. Kilpailijat valmistavat sanomalehtipaperia yleensä uusiokuidusta. Keski-Euroopassa sanomalehtipaperin valmistus uusiokuidusta on enemmän sääntö kuin poikkeus. Suomessa sanomalehtipaperin valmistuksessa uusiokuitua käyttää ainoastaan UPM Kaipola. Kajaanin paperitehdas suljettiin osittain samoista syistä (energian hinta, bulkkituotteet), mikä nyt uhkaa on Varkauden tehtaita.
Merkittävä sulkemisen puolesta puhuva tekijä on Varkauden kohdalla integraatin etujen katoaminen vuodesta 2006 alkaen: Paperikone PK1 (1921, hienopaperilajit) suljettiin vuonna 2006 ja hylsykartonkia valmistanut kartonkikone joulukuussa 2008. Tehtaan toiminnan kannalta välttämättömät yleiskustannukset jakautuvat nyt pienemmälle määrälle tuotantoyksiköitä ja edelleen tuotettua tonnia kohden jakautuvat kustannukset ovat suuremmat.
Liiketoimintaympäristö Suomessa on paperiteollisuudelle epäedullinen esimerkiksi korkeasta energian hinnasta, palkkatasosta ja valuuttakurssien tilanteesta johtuen. Tämän perusteella ei perustuotteita kannata keskellä Suomea ja kaukana päämarkkina-alueista valmistaa. Varkaudella on tulevaisuus, mutta nykymallinen tuotantorakenne alkaa olla elinkaarensa lopussa. Karvisen puheista saattoi rivien välistä päätellä, että Stora Ensolla on Varkauden kohdalle jo suunnitelmat valmiina. Loppuaika nykytuotteilla käytetään esimerkiksi kilpailijoiden ahdingon kasvattamiseen. Suljettavaksi määrätty tehdas saattaa olla kätevä työkalu kilpailijoiden kiusaamiseen. Nämä näkökohdat huomoiden lienee selvää, että Varkaudessa ei kannata jatkaa nykymuotoista liiketoimintaa. Liiketoiminta kun ei ole hyväntekeväisyystyötä.
Varkauden jäljellä olevat paperikoneet ovat vuosilta 1926, 1961 ja 1977. Koneita on toki uusittu viime vuosiin saakka, mutta vanhasta on mahdoton tehdä uutta. Myös sellutehdas on pieni ja vanhentunut, sen kapasiteetti on ainoastaan 220 000 tonnia vuodessa, kun modernit sellutehtaat esimerkiksi Etelä-Amerikassa tuottavat yli miljoona tonnia vuodessa - samalla tai pienemmällä henkilöstöllä.
Toinen merkittävä ongelma liittyy sanomalehtipapereissa käytettävän kuumahierteen (TMP, thermo-mechanical pulp, puusta kuumahiertämällä valmistettu mekaaninen massa) valmistukseen. Valmistus kuluttaa suuret määrät sähköä. Kilpailijat valmistavat sanomalehtipaperia yleensä uusiokuidusta. Keski-Euroopassa sanomalehtipaperin valmistus uusiokuidusta on enemmän sääntö kuin poikkeus. Suomessa sanomalehtipaperin valmistuksessa uusiokuitua käyttää ainoastaan UPM Kaipola. Kajaanin paperitehdas suljettiin osittain samoista syistä (energian hinta, bulkkituotteet), mikä nyt uhkaa on Varkauden tehtaita.
Merkittävä sulkemisen puolesta puhuva tekijä on Varkauden kohdalla integraatin etujen katoaminen vuodesta 2006 alkaen: Paperikone PK1 (1921, hienopaperilajit) suljettiin vuonna 2006 ja hylsykartonkia valmistanut kartonkikone joulukuussa 2008. Tehtaan toiminnan kannalta välttämättömät yleiskustannukset jakautuvat nyt pienemmälle määrälle tuotantoyksiköitä ja edelleen tuotettua tonnia kohden jakautuvat kustannukset ovat suuremmat.
Liiketoimintaympäristö Suomessa on paperiteollisuudelle epäedullinen esimerkiksi korkeasta energian hinnasta, palkkatasosta ja valuuttakurssien tilanteesta johtuen. Tämän perusteella ei perustuotteita kannata keskellä Suomea ja kaukana päämarkkina-alueista valmistaa. Varkaudella on tulevaisuus, mutta nykymallinen tuotantorakenne alkaa olla elinkaarensa lopussa. Karvisen puheista saattoi rivien välistä päätellä, että Stora Ensolla on Varkauden kohdalle jo suunnitelmat valmiina. Loppuaika nykytuotteilla käytetään esimerkiksi kilpailijoiden ahdingon kasvattamiseen. Suljettavaksi määrätty tehdas saattaa olla kätevä työkalu kilpailijoiden kiusaamiseen. Nämä näkökohdat huomoiden lienee selvää, että Varkaudessa ei kannata jatkaa nykymuotoista liiketoimintaa. Liiketoiminta kun ei ole hyväntekeväisyystyötä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)