UPM uusii Tervasaaren paperikone PK8:n - suljetaanko PK5?

UPM-Kymmene ilmoittaa uusivansa Tervasaaren PK8-paperikoneen. Uusinta nostaa paperikoneen kapasiteettiä noin 30 000 t/a. Vuonna 1996 käyttöönotettu PK8 (Valmet) on yksi Suomen uusimmista paperikoneista ja sitä on uusittu viimeksi vuonna 2006. Koneella valmistetaan tarran taustapaperia eli release-paperia.

Tehtaalla on yhteensä kolme paperikonetta: PK8, vuonna 1986 valmistunut PK7, joka valmistaa kirjekuori- ja MG-papereita noin 100 000 t/a, sekä vuonna 1937 valmistunut PK5, joka valmistaa myös tarran taustapapereita noin 75 000 t/a. PK8:n uusinnan yhteydessä herää väistämättä kysymys, onko uusinnalla jatkossa tarkoitus korvata vanhempaa kapasiteettia eli tarkoittaako PK8:n uusinta käytännössä PK5:n sulkemista jollakin aikavälillä? Myöskään kapasiteetin kasvattaminen Suomessa - kaukana markkinoista - ei ole välttämättä strategisesti järkevää. Olisiko mahdollista, että tarrapaperikapasiteettiä rakennetaan esimerkiksi Changshun tehtaan yhteyteen Kiinassa tai jollekin Keski-Euroopan laitokselle?

Simpeleen paperitehdas suljetaan

M-real sulkee Simpeleen paperitehtaan. Tehtaan ainut paperikone pysäytetään vuoden loppuun mennessä. Pienen ja vanhentuneen koneen tuotanto siirretään Gohrsmühlen tehtaalle Saksaan. Simpeleen paperikoneen kapasiteetti on ollut noin 50 000 t/a. Kone on alkuperäiseltä konstruktioltaan ensimmäinen Valmetin Suomeen toimittama paperikone ja se on käynnistynyt vuonna 1954.

Simpeleen paperintuontanto alkoi jo vuonna 1906, kun Pusey & Jonesin valmistama Paperikone I käynnistyi. Nykyinen paperikone rakennettiin vuonna 1954 samalle paikalle samaan rakennukseen vanhan paperikoneen paikalle. Yksi syy nykyisen koneen sulkemiselle lienee koneen teknisen käyttöiän päättymisen lisäksi yli-ikäinen tehdaskiinteistö, joka on sopimaton nykyajan vaatimuksiin. Simpeleen tehtaalle jää toimintaan kartonkikone, jonka tuotantoon investoidaan tuntuvasti ensi kesänä. Kartonkia on valmistettu Simpeleellä vuodesta 1911.

Seuraavat M-realin toimenpiteet Suomessa tulevat todennäköisesti kohdistumaan joko Takon kartonkitehtaan molempiin kartonkikoneiseen, Kyröskosken tehtaan kartonkikoneeseen tai Äänekosken tehtaan paperikoneeseen, joka valmistaa päällystettyä taidepainopaperia alihankintana Sappille.

Myllykoski pysäyttää paperikoneen - lopullisesti?

Myllykoski-konserniin kuuluva Myllykoski Paper pysäyttää päällystämätöntä SC-aikakauslehtipaperia valmistavan paperikoneen PK6 marraskuun lopussa loppuvuoden ajaksi. Kone pysäytetään SC-paperin huonon kysynnän vuoksi, jotta varastot eivät täyty. Koneen kapasiteetti on noin 145 000 t/a.

SC-paperikoneeksi kyseinen paperikone on pienehkö - esimerkiksi Kajaanissa suljetun PK2-koneen kapasiteetti oli noin 170 000 t/a ja eräs maailman suurimmista SC-paperikoneista, Stora Enson Kvarsvedenin PM12 tuottaa SC-paperia yli 400 000 t/a. Onkin erittäin todennäköistä, että koneen pysäyttäminen jää lopulliseksi. Yhden koneen pysäyttäminen laskee myös muiden koneiden kannattavuutta, koska koko tehdaskompleksin yhteiset kustannukset jakautuvat jatkossa vain kahdelle toimintaan jäävälle konelinjalle. Myllykoski Paperin koneita on uusittu viimeksi laajemmin 2000-luvun alkupuolella.

Pysäytettävällä koneella työskentelee suoraan noin 80 henkilöä. Tehtaalle jää tuotantoon yksi SC-paperin tuotantolinja (PK7, 220 000 t/a) sekä yksi MWC-paperin tuotantolinja (PK4, 230 000 t/a).

Edellinen kone tehtaalla on suljettu vuonna 2002, jolloin SC-paperia valmistanut PK5 (n. 70 000 t/a) pysäytettiin ensin toistaiseksi ja sittemmin lopullisesti. Alunperin 30-luvulla valmistettu kone on edelleen paikallaan odottamassa romutusta tai myyntiä. Muiden koneiden alkuperäiset valmistusvuodet ovat: 1984 (PK4), 1961 (PK6), 1971 (PK7). PK4 on rakennettu 1930-luvulla valmistuneeseen rakennukseen vanhan PK4:n paikalle.

Stora Enso laajenee Kiinassa ja arkkileikkurin purkaminen aloitettu Juankosken kartonkitehtaalla

Stora Enso on hankkinut 51 % enemmistöosuuden kiinalaisesta Inpac Internationalista. Liikevaihdoltaan yritys on melko pieni - noin 82 miljoonaa euroa, mutta henkilöstömäärältään suuri: 3100 henkilöä. Yrityksellä on toimintaa Kiinassa ja Intiassa.

Savon Sanomien mukaan Stromsdalin entisellä kartonkitehtaalla Juankoskella on käynnissä arkkileikkurin purkutyöt. Arkkileikkuria purkaa tehtaan arkittamotoiminnoista vastannut Pyroll Oy, joka omistaa arkkileikkurin.

Myös tehtaan lämmitys on jälleen aloitettu: nyt neuvottelujen päättymisen takaraja on marraskuun puolivälissä. Vaihtoehtoja ei juuri ole, koska kapean koneen osat ja komponentit kelpaavat lähinnä romunkeräykseen, mikäli tehtaalle ei löydy ostajaa. Tällä hetkellä tehtaan ostamisesta neuvottelee kaksi tahoa. Mikäli tehdas aloittaisi toimintansa uudelleen, olisi uudella omistajalla mahdollisuus neuvotella henkilöstön ehdot täysin puhtaalta pöydältä. Tämä olisi pitkiin aikoihin ensimmäinen vastaava tilanne Suomessa.

Painopapereiden valmistus Varkaudessa on päättynyt

Suomalaisen paperiteollisuuden aiemman lippulaivatuotteen - sanomalehtipaperin - valmistus käy vähiin. Painopapereiden valmistus Varkauden paperitehtaalla päättyi, kun vuonna 1977 käynnistynyt paperikone PK4 pysäytettiin torstaina 30.9. klo 9:13. Viimeiset paperit päätyivät viereisen Sanoma-Osakeyhtiön Savon Painon käyttöön. Toinen painopaperikone, PK2 (vuodelta 1926) pysäytettiin kesäkuun alussa. Aiemmin tehtaalta on suljettu hienopaperia valmistanut paperikone PK1 (vuodelta 1921) vuonna 2006 sekä vuonna 1970 käynnistetty hylsykartonkikone vuonna 2008.

Tehtaalle jää toimintaa yksi hienopaperikone, PK3, jonka kapasiteetti on noin 290 000 t/a sekä koneelle sellua valmistava sellutehdas. Sanomalehtipaperia valmistaa Suomessa enää UPM-Kymmene Oyj:n Kaipolan paperitehdas paperikoneilla PK4 ja PK7. Stora Enson Anjalan paperitehdas valmistaa lisäksi erikoissanomalehtipaperia yhdellä koneella.

Miten menee Mondi Lohjalla?

Mondi lohja tehosti tehdastaan vuonna 2008-2009, jolloin yt-neuvotteluiden seurauksena irtisanottiin useita henkilöitä ja toimintoja tehostettiin. Tehdas on tuottanut vuonna 2009 8,7 miljoonaa euroa tappiota 76 miljoonan euron liikevaihdolla. Tehdas ostaa tarvittavan prosessihöyryn Fortumin Lohjan lämpölaitokselta, joka edustaa pääosin 1980-luvun tekniikkaa (vuodelta 1975 oleva varakattila on poistettu käytöstä).

Tämän perusteella avainasemassa tehtaalla ovat paperikoneet (2 kpl), jotka ovat perusrakenteeltaan melko iäkkäitä. Koneiden tuotantokapasiteetti on noin 70 000 tonnia irroke- ja erikoispapereita vuodessa. Erikoispapereita on mahdollista valmistaa kannattavasti myös vanhemmilla ja kapeammilla koneilla. Kysymys kuuluukin, onko Mondi saanut tehostettua tehtaan kuntoon, jossa sillä on mahdollista tehdä tulosta kysynnän elpyessä?

UPM ostamassa Myllykosken

Markkinahuhujen mukaan suomalainen perheomistuksessa oleva pienehkö paperiyhtiö Myllykoski Oyj on päätymässä UPM Kymmene Oyj:lle. Kauppaan kuuluu myös allianssiyhtiö Rhein Papier GmbH. UPM on vahvistanut neuvottelut. On erittäin todennäköistä, että UPM päätyy lopettamaan tuotantokoneistoltaan vanhentuneen ja tappiollisen Myllykosken paperitehtaan Kouvolassa.

Mikäli yrityskauppa toteutuu. Kauppa olisi toteutuessaan historiallinen. Myllykoski oli vuonna 1920 yksi UPM:n edeltäjäyhtiön Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n perustajajäsenistä. Myllykoski erosi Yhtyneistä vuonna 1952, jolloin Yhtyneet rakensi Kaipolan paperitehtaan korvaamaan menetettyä tuotantokapasiteettiä.