Yle Savo uutisoi, että Stromsdalin entiselle tehtaalle on löytymässä jatkaja. Ostajaksi on tulossa hollantilaisen Val Samorizin johtama sijoittajaryhmä, jossa on sijoittajia useasta maasta - myös Suomesta. Toimintaa varten on perustettu Premium Board Capital Oy, jonka omistaa hollantilainen Pehami B.V. Toteutuessaan yhtiö työllistäisi noin 90 henkilöä ja ulkoistetut toiminnot lisäksi reilut 50 henkilöä. Aiesopimus kaupasta on jo tehty. Yhtiön varatoimitusjohtajana on Krister Björkqvist, joka on toiminut aiemmin Stromsdalin talousjohtajana.
Linkkejä uutisiin:
Savon Sanomat
Koillis-Savo
Yle Savo
tiistai 1. maaliskuuta 2011
lauantai 19. helmikuuta 2011
Investointeja ja second hand konekauppaa
Blogi on ollut tammikuusta lähtien talvilomalla, mutta nyt päästään taas tositoimiin. Kuukaudessa on tapahtunut jotakin uuttakin. Stora Enso ilmoitti investoivansa suureen sellutehtaaseen Uruguayn Punta Pereirassa yhdessä Chileläisen Araucon kanssa.Yritys on nimeltään Montes del Plata. Myllykoski Oyj:n ja M-realin yhdessä omistama Myllykoski Paper vähentää yt-neuvottelujen päätteeksi noin 90 henkilöä. Tämä lienee kuitenkin vasta alkua, sillä Myllykosken ostanut UPM on armoton ja Myllykosken tehdas Kouvolassa on heikossa kunnossa. UPM arvioi kaupan toteutuvan Q2/2011.
Positiivisen tuloksen tehnyt M-real investoi kartongin tuotantoon Äänekoskella ja Kyröskoskella. Investoinneilla kasvatetaan kartongin tuotantokapasiteettiä pienehkön kartonkikoneen verran eli noin 70 000 t/a. Mitä seuraavaksi? Seuraavaa isompaa investointia voisi odotella vaikka Kotkamills Oy:n Kotkan tehtailta esimerkiski suuremman koneuusinnan muodossa. Vanhat koneet eivät Kotkassa ole välttämättä enää kovin kilpailukykyisiä. Betamet on saanut purku-urakoita Kankaan paperitehtaalta (PK2) ja Kajaanista, jossa se purkaa PK4:n Intiaan toimitettavaksi. Myös Kaskisten suljetun sellutehtaan koneistoja siirretään Intiaan.
Positiivisen tuloksen tehnyt M-real investoi kartongin tuotantoon Äänekoskella ja Kyröskoskella. Investoinneilla kasvatetaan kartongin tuotantokapasiteettiä pienehkön kartonkikoneen verran eli noin 70 000 t/a. Mitä seuraavaksi? Seuraavaa isompaa investointia voisi odotella vaikka Kotkamills Oy:n Kotkan tehtailta esimerkiski suuremman koneuusinnan muodossa. Vanhat koneet eivät Kotkassa ole välttämättä enää kovin kilpailukykyisiä. Betamet on saanut purku-urakoita Kankaan paperitehtaalta (PK2) ja Kajaanista, jossa se purkaa PK4:n Intiaan toimitettavaksi. Myös Kaskisten suljetun sellutehtaan koneistoja siirretään Intiaan.
tiistai 11. tammikuuta 2011
Stora Enso rakentaa kartonkikoneen Puolaan
Stora Enso rakentaa suuren - kapasiteetiltaan 455 000 t/a - kartonkikoneen Ostrołękan tehtaalle Puolaan. Uusi kone tulee valmistamaan aaltopahvin raaka-ainetta eli flutingia. Uuden koneen toimittajaa ei ole vielä valittu.
Ostrołękan tehtaan tämänhetkinen kapasiteetti on noin 270 000 t kartonkia vuodessa. Uuden koneen valmistumisen yhteydessä yksi tehtaan vanhoista koneista (paperikone 2) suljetaan ja tämä vähentää tuotantokapasiteettia noin 85 000 t/a. Ostrołękan tehtaalle on juuri valmistunut uusi voimalaitos.
Suomessa Stora Enso valmistaa fluting-kartonkia Heinolan tehtaalla, joka on valmistunut 1960-luvulla ja alkaa olla uusinnan tarpeessa. Onkin mahdollista, että jollakin aikavälillä Ostrołękan uusi kone korvaa myös Heinolan tuotantoa. Heinolan tehtaan tuotteet ovat tällä hetkellä hieman erilaisia kuin Ostrołękassa.
Ostrołękan tehtaan tämänhetkinen kapasiteetti on noin 270 000 t kartonkia vuodessa. Uuden koneen valmistumisen yhteydessä yksi tehtaan vanhoista koneista (paperikone 2) suljetaan ja tämä vähentää tuotantokapasiteettia noin 85 000 t/a. Ostrołękan tehtaalle on juuri valmistunut uusi voimalaitos.
Suomessa Stora Enso valmistaa fluting-kartonkia Heinolan tehtaalla, joka on valmistunut 1960-luvulla ja alkaa olla uusinnan tarpeessa. Onkin mahdollista, että jollakin aikavälillä Ostrołękan uusi kone korvaa myös Heinolan tuotantoa. Heinolan tehtaan tuotteet ovat tällä hetkellä hieman erilaisia kuin Ostrołękassa.
Kajaanin paperikone 4 muuttaa Intiaan?
Kainuun Sanomien mukaan Betamet Oy purkaa Kajaanin vuonna 1982 valmistuneen paperikone 4:n (Valmet), joka varastoidaan ja siirretään myöhemmin mahdollisesti Intiaan. Lämpimässä säilytettävät kontit varastoidaan Raumalla ja kylmässä varastoitavat Raahessa. Purkutyömaa työllistää noin 100 henkilöä.
Paperikone 4 valmisti sanomalehtipaperia. Kajaanin paperikoneet 2 (1963) ja 3 (1971) on purettu osittain varaosiksi ja osittain romutettu. Kajaanin paperikone 1 (1919) myytiin 1980-luvun puolivälissä Qingdaon kaupungissa Kiinassa toimivalle paperitehtaalle. Paperikone 4:ltä vapautuviin tiloihin saneerataan myöhemmin Tieteen Tietotekniikan Keskuksen (CSC) palvelinkeskus.
Paperikone 4 valmisti sanomalehtipaperia. Kajaanin paperikoneet 2 (1963) ja 3 (1971) on purettu osittain varaosiksi ja osittain romutettu. Kajaanin paperikone 1 (1919) myytiin 1980-luvun puolivälissä Qingdaon kaupungissa Kiinassa toimivalle paperitehtaalle. Paperikone 4:ltä vapautuviin tiloihin saneerataan myöhemmin Tieteen Tietotekniikan Keskuksen (CSC) palvelinkeskus.
perjantai 31. joulukuuta 2010
Toivo hiipuu Juankoskella
Espanjalainen Castor Plus ei neuvottele enää Stromsdalin entisen kartonkitehtaan ostamisesta. Näin kertoo Juankosken kaupunginjohtaja Petri Kangasperko Savon Sanomissa. Mukana on vielä yksi taho, jonka tietoja ei ole kerrottu julkisuuteen.
keskiviikko 22. joulukuuta 2010
Myllykoski UPM:lle - miten käy Myllykosken tehtaan
Myllykoski palaa UPM-Kymmene-konserniin noin 59 vuoden jälkeen, kun UPM ostaa Myllykosken. Myllykoski siirtyy UPM:lle vuoden 2011 toisen neljänneksen aikana. Myllykoski oli UPM:n edeltäjäyhtiön Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n yksi perustajajäsenistä vuonna 1920, kunnes se erosi yhtiöstä vuonna 1952 ja on toiminut siitä lähtien itsenäisenä. Myllykoskella on valmistettu paperia vuodesta 1905 alkaen ja puuhiomo on toiminut jo vuodesta 1892 saakka.Myllykoski Oy-nimi on ollut käytössä vuodesta 1971 saakka.Myllykoski-ryhmässä on yhteensä 7 paperitehdasta mukaanluettuna samojen omistajien omistama Myllykosken allianssikumppani Rhein Papier, joka myös kuuluu kauppaan.
Myllykosken heikoimmassa kunnossa olevan tehtaan, Kouvolassa sijaitsevan Myllykoski Paperin kohtaloa on veikkailtu jo pitkään. Tehtaassa on toiminnassa kolme paperikonetta, jotka alkavat olla ainakin osittain auttamattomasti vanhentuneita. Suurin ongelma tehtaassa on koneiden kapeus ja toisaalta myös vanhentunut tehdasinfrastruktuuri. Tämä yhdistettynä tuotteisiin, joista on ylitarjontaa ei ole hyvä yhtälö, kun kilpailijat, UPM ja myös Myllykoski itse valmistaa samoja tuotteita tehokkaammilla koneilla. Mielenkiintoisena lisänä on M-realin 35% omistus Myllykoski Paper Oy:stä.Emoyhtiö Myllykoski omistaa loput 65 %.
Onkin ihme, mikäli Myllykosken tehdas jatkaa toimintaa vuoden 2011 kesälomien jälkeen. Myllykoskella on jo aiemmin tässä kuussa aloitettu henkilöstön yt-neuvottelut, jotka tähtäävät 140 henkilön vähennyksiin. Kaava olisi tältä osin lähes sama kuin Kajaanissa, josta tehdas suljettiin pitkien yt-neuvottelukierrosten ja seisokkien jälkeen joulukuussa 2008. Toisaalta: Myllykoski ilmoitti 21.12. peruvansa tammikuuksi suunnitellut lomautukset ja käynnistää pysäytettynä olleen PK6-koneen uudelleen. UPM:n tuotepaletista saattaisi löytyä myös tuotteita, joita kannattaisi valmistaa hieman pienemmillä paperikoneilla. Tehtaan koneet valmistavat SC- ja MWC-papereita. Tehtaan PK5-kone on ollut pysäytettynä vuodesta 2002 saakka ja on jo kerran päätetty romuttaa, mutta ilmeisesti viimeksi kone on ollut myynnissä.
Myllykosken heikoimmassa kunnossa olevan tehtaan, Kouvolassa sijaitsevan Myllykoski Paperin kohtaloa on veikkailtu jo pitkään. Tehtaassa on toiminnassa kolme paperikonetta, jotka alkavat olla ainakin osittain auttamattomasti vanhentuneita. Suurin ongelma tehtaassa on koneiden kapeus ja toisaalta myös vanhentunut tehdasinfrastruktuuri. Tämä yhdistettynä tuotteisiin, joista on ylitarjontaa ei ole hyvä yhtälö, kun kilpailijat, UPM ja myös Myllykoski itse valmistaa samoja tuotteita tehokkaammilla koneilla. Mielenkiintoisena lisänä on M-realin 35% omistus Myllykoski Paper Oy:stä.Emoyhtiö Myllykoski omistaa loput 65 %.
Onkin ihme, mikäli Myllykosken tehdas jatkaa toimintaa vuoden 2011 kesälomien jälkeen. Myllykoskella on jo aiemmin tässä kuussa aloitettu henkilöstön yt-neuvottelut, jotka tähtäävät 140 henkilön vähennyksiin. Kaava olisi tältä osin lähes sama kuin Kajaanissa, josta tehdas suljettiin pitkien yt-neuvottelukierrosten ja seisokkien jälkeen joulukuussa 2008. Toisaalta: Myllykoski ilmoitti 21.12. peruvansa tammikuuksi suunnitellut lomautukset ja käynnistää pysäytettynä olleen PK6-koneen uudelleen. UPM:n tuotepaletista saattaisi löytyä myös tuotteita, joita kannattaisi valmistaa hieman pienemmillä paperikoneilla. Tehtaan koneet valmistavat SC- ja MWC-papereita. Tehtaan PK5-kone on ollut pysäytettynä vuodesta 2002 saakka ja on jo kerran päätetty romuttaa, mutta ilmeisesti viimeksi kone on ollut myynnissä.
torstai 25. marraskuuta 2010
UPM uusii Tervasaaren paperikone PK8:n - suljetaanko PK5?
UPM-Kymmene ilmoittaa uusivansa Tervasaaren PK8-paperikoneen. Uusinta nostaa paperikoneen kapasiteettiä noin 30 000 t/a. Vuonna 1996 käyttöönotettu PK8 (Valmet) on yksi Suomen uusimmista paperikoneista ja sitä on uusittu viimeksi vuonna 2006. Koneella valmistetaan tarran taustapaperia eli release-paperia.
Tehtaalla on yhteensä kolme paperikonetta: PK8, vuonna 1986 valmistunut PK7, joka valmistaa kirjekuori- ja MG-papereita noin 100 000 t/a, sekä vuonna 1937 valmistunut PK5, joka valmistaa myös tarran taustapapereita noin 75 000 t/a. PK8:n uusinnan yhteydessä herää väistämättä kysymys, onko uusinnalla jatkossa tarkoitus korvata vanhempaa kapasiteettia eli tarkoittaako PK8:n uusinta käytännössä PK5:n sulkemista jollakin aikavälillä? Myöskään kapasiteetin kasvattaminen Suomessa - kaukana markkinoista - ei ole välttämättä strategisesti järkevää. Olisiko mahdollista, että tarrapaperikapasiteettiä rakennetaan esimerkiksi Changshun tehtaan yhteyteen Kiinassa tai jollekin Keski-Euroopan laitokselle?
Tehtaalla on yhteensä kolme paperikonetta: PK8, vuonna 1986 valmistunut PK7, joka valmistaa kirjekuori- ja MG-papereita noin 100 000 t/a, sekä vuonna 1937 valmistunut PK5, joka valmistaa myös tarran taustapapereita noin 75 000 t/a. PK8:n uusinnan yhteydessä herää väistämättä kysymys, onko uusinnalla jatkossa tarkoitus korvata vanhempaa kapasiteettia eli tarkoittaako PK8:n uusinta käytännössä PK5:n sulkemista jollakin aikavälillä? Myöskään kapasiteetin kasvattaminen Suomessa - kaukana markkinoista - ei ole välttämättä strategisesti järkevää. Olisiko mahdollista, että tarrapaperikapasiteettiä rakennetaan esimerkiksi Changshun tehtaan yhteyteen Kiinassa tai jollekin Keski-Euroopan laitokselle?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)