Varkaus alkaa olla taputeltu

Varkauden tehtaiden sulkeminen näyttää selvältä. Toimisto- ja painopaperien markkinoilla on ylikapasiteettia, eikä Varkauden ahdinkoa helpota vanha tuotantokoneisto. Vanha tehdasinfrastruktuuri yhdistettynä tehtaan valmistamiin bulkkituotteisiin on yhtälö, jonka perusteella tehdaskombinaatin sulkeminen on perusteltua.

Varkauden jäljellä olevat paperikoneet ovat vuosilta 1926, 1961 ja 1977. Koneita on toki uusittu viime vuosiin saakka, mutta vanhasta on mahdoton tehdä uutta. Myös sellutehdas on pieni ja vanhentunut, sen kapasiteetti on ainoastaan 220 000 tonnia vuodessa, kun modernit sellutehtaat esimerkiksi Etelä-Amerikassa tuottavat yli miljoona tonnia vuodessa - samalla tai pienemmällä henkilöstöllä.

Toinen merkittävä ongelma liittyy sanomalehtipapereissa käytettävän kuumahierteen (TMP, thermo-mechanical pulp, puusta kuumahiertämällä valmistettu mekaaninen massa) valmistukseen. Valmistus kuluttaa suuret määrät sähköä. Kilpailijat valmistavat sanomalehtipaperia yleensä uusiokuidusta. Keski-Euroopassa sanomalehtipaperin valmistus uusiokuidusta on enemmän sääntö kuin poikkeus. Suomessa sanomalehtipaperin valmistuksessa uusiokuitua käyttää ainoastaan UPM Kaipola. Kajaanin paperitehdas suljettiin osittain samoista syistä (energian hinta, bulkkituotteet), mikä nyt uhkaa on Varkauden tehtaita.

Merkittävä sulkemisen puolesta puhuva tekijä on Varkauden kohdalla integraatin etujen katoaminen vuodesta 2006 alkaen: Paperikone PK1 (1921, hienopaperilajit) suljettiin vuonna 2006 ja hylsykartonkia valmistanut kartonkikone joulukuussa 2008. Tehtaan toiminnan kannalta välttämättömät yleiskustannukset jakautuvat nyt pienemmälle määrälle tuotantoyksiköitä ja edelleen tuotettua tonnia kohden jakautuvat kustannukset ovat suuremmat.

Liiketoimintaympäristö Suomessa on paperiteollisuudelle epäedullinen esimerkiksi korkeasta energian hinnasta, palkkatasosta ja valuuttakurssien tilanteesta johtuen. Tämän perusteella ei perustuotteita kannata keskellä Suomea ja kaukana päämarkkina-alueista valmistaa. Varkaudella on tulevaisuus, mutta nykymallinen tuotantorakenne alkaa olla elinkaarensa lopussa. Karvisen puheista saattoi rivien välistä päätellä, että Stora Ensolla on Varkauden kohdalle jo suunnitelmat valmiina. Loppuaika nykytuotteilla käytetään esimerkiksi kilpailijoiden ahdingon kasvattamiseen. Suljettavaksi määrätty tehdas saattaa olla kätevä työkalu kilpailijoiden kiusaamiseen. Nämä näkökohdat huomoiden lienee selvää, että Varkaudessa ei kannata jatkaa nykymuotoista liiketoimintaa. Liiketoiminta kun ei ole hyväntekeväisyystyötä.

Yritysalueita entisille metsäteollisuuden tehdasalueille

Renforsin Ranta, Kajaani
Kaskinen Mill Industrial Park, Kaskinen
Augustinranta, Tolkkinen

Investointi Kemiin!

Selluyhtiö Metsä-Botnia investoi Kemiin noin 40 miljoonaa euroa rakentamalla uudet kaustisointi- ja vesilaitokset. Lama-ajan media pitää investointia suurena, vaikka metsäteollisuuden mittakavaassa investointi on juuri ja juuri keskitasoa. Viime vuosina ei metsäteollisuudessa myöskään ole totuttu suuriin uusintavestointeihin - kilpailukykyä on pidetty yllä pääosin kunnossapitoinvestoinneilla. Toisaalta: Tämän luokan investointeja ei juuri huomioida suuren mittakavaan strategiapäätöksiä tehdessä - hyvänä esimerkkinä Summan ja Kemijärven tehtaat, joihin oli investoitu ennen lakkauttamista.

Kyseisessä investoinnissa vanhat laitteet korvataan kokonaan uudella ja merkittävää kapasiteetin lisäystä tuskin tulee - sen sijaan tehokkuus ja tuottavuus todennäköisesti paranevat. Investoinnin laitetoimittajia ei ole vielä valittu. Rakennusvaiheen työllistävä vaikutus on merkittävä.

Stromsdalin myynti toteutumassa ja Varkauden PK2 käynnistyi

Yle Savon mukaan Stromsdalin kartonkitehtaan myynti espanjalaiselle Castor Plus-yhtiölle on toteutumassa.

Yle Savo kertoo myös, että Varkauden PK2-sanomalehtipaperikone on käynnistetty uudelleen.

Tervakoski lopettaa savukepaperin valmistuksen

Itävaltalaiseen Delfort Groupiin kuuluva Tervakoski Oy Janakkalassa sulkee todennäköisesti savukepaperia valmistavan paperikone PK4:n. Kone on 2,2 m leveä tasoviirakone, jonka vuosikapasiteetti on ollut noin 5700 t neliöpainoltaan 20-25 g/m² savukepaperia vuodessa. Sulkemisen odotetaan tapahtuvan vuoden 2010 loppuun mennessä.

Sulkemisen jälkeen Tervakosken tehtaalle jää vielä 4 paperikonetta ja koepaperikone. Tehtaan vanhin toiminnassa oleva paperikone on valmistunut vuonna 1905. Suljettu kone on vuodelta 1934 ja se valmisti aiemmin kondensaattoripaperia.

Suomesta on tämän ilmoituksen jälkeen suljettu 3 133 700 t paperin tuotantokapasiteettiä lähivuosien aikana. Uusimmat sulkemiset on päivitetty listaan:
http://paperikone.blogspot.com/2008/11/paperin-tuotantokapasiteetti-suljettu.html

Stromsdalista kiinnostuneita

Konkurssiin menneen Stromsdalin kartonkitehtaalle on ilmaantunut toinenkin kiinnostunut ostaja, joka olisi valmis jatkamaan tehtaan toimintaa. Toinen kiinnostunut on edelleen espanjalainen Castor Plus. Tämänhetkisen tiedon mukaan Stromsdalin tehtaan kohtalo ratkeaa tammikuun puolivälissä.

Pieni, pienempi M-real

M-realin keinona tappioiden karsimiseen on varsin tutuksi tullut kapasiteetin leikkaaminen. M-real ilmoitti sulkevansa Ranskassa sijaitsevan Alizayn sellutehtaan pysyvästi. Tehdas on ollut suljettuna maaliskuusta lähtien. Tehtaan kapasiteetti on ollut noin 310 000 t sellua vuodessa.

Tehtaalle jää vielä suuri vuonna 1991 startannut paperikone, joka tuottaa päällystämätöntä hienopaperia. Raaka-aineena käytetään lisääntyvässä määrin kierrätyskuitua, jota on Keski-Euroopassa saatavilla hyvin.

Investointejakin tehdään: parannetaan energiatehokkuutta 22 milj. eur Husumin tehtaalla Ruotsissa.

Aiemmin joulukuussa M-real ilmoitti sulkevansa kaksi erikoispaperikonetta (1 ja 5) Reflexin tehtaalla Saksassa. Tämä järjestely vähentää kapasiteettia noin 80 000 t/a. Reflexin tehtaalle jää enää kaksi pientä paperikonetta, joiden kapasiteetti on yhteensä noin 20 000 t/a. Levein Reflexin koneista on noin 3300 mm.