Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaukas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaukas. Näytä kaikki tekstit

tiistai 16. kesäkuuta 2015

UPM investoi Kaukaan sellutehtaaseen

UPM investoi Kaukaan sellutehtaaseen ja uusii tehtaan molemmat kuivauskoneet ja rakentaa uuden paalauslinjan. Tämä oli odotettavissakin, kun Kaukaan PK2-paperikone suljettiin aiemmin tänä vuonna ja aiemmin paperikoneelle kohdistettua sellukapasiteettiä on tarve hyödyntää monipuolisemmin. Näillä toimilla tehdasintegraatin ulkopuolelle toimitettavaa sellua saadaan toimitettua tehokkaammin ja joustavammin. Investoinnin arvo on noin 50 miljoonaa euroa ja se valmistuu vuonna 2016.

Tämän jälkeen kaikki UPM:n sellutehtaat (Pietarsaari, Kymi, Kaukas, Fray Bentos) on uudistettu ja tehdasintegraateissa (Kymi, Kaukas) toimivat paperitehtaat erotettu erilleen. Tämän perusteella voisi olettaa, että UPM:n seuraavat strategiset toimet liittyvät juuri Euroopan paperiliiketoimintaan. Ei ehkä olisi mitenkään mahdoton ajatus, että UPM hakisi sellutehtaiden yhteyteen sellua käyttäviä ulkopuolisia toimijoita esim. Kaukaalle PK2-koneen tiloihin. Lähinnä kysymykseen tulevat kartonginvalmistajat sekä paperilajit, joita UPM ei itse valmista. Pietarsaaressa paperikonetta pyörittääkin jo BillerudKorsnäs. Pienenä vinkkinä tähän voisi olla UPM:n tiedotteessa Kaukaan tehdasta kuvaava termi "biojalostusintegraatti".

torstai 13. marraskuuta 2014

UPM supistaa tuotantoa Euroopassa

UPM supistaa tuotantoa Euroopassa. Suomessa konelinjoja suljetaan Kaukaalta (PK2, LWC, 235 000 t/a) ja Jämsänkoskelta (PK5, SC, 235 000 t/a). Lisäksi sanomalehtipaperikoneita suljetaan Chapellesta (PM3) ja Shottonista (PM1, 215 000 t/a). Chapellen kone on ongelmallisen tuotteen lisäksi pieni ja vanhanaikainen (alkuperäinen valmistusvuosi 1953, leveys n. 6 m, 130 000 t/a). Näillä toimilla tavoitellaan 150 miljoonaan euron säästöjä vuodessa. UPM:n talousjohtaja Tapio Korpeisen mukaan yhtenä syynä konelinjojen sulkemiseen Suomessa ovat joustamattomat työmarkkinat: joustoja ei juurikaan löydy työajassa.

UPM on suurista suomalaisista metsäyhtiöistä ainoa, joka ei ole saanut kunnon "investointivaihdetta" päälle. Tärkein syy tälle on yhtiön tuotevalikoima, jossa painopaperit ovat suuressa roolissa ja pakkaustuotteet puuttuvat kokonaan. Samalla kun painopaperin kulutus pienenee yhä jyrkemmin, ei korvaavia tuotteita ole löytynyt samalla nopeudella. Toistaiseksi UPM pysyy pinnalla taantuvissa tuotteissa vahvan tuotantokoneiston avulla.

Näiden sulkemisten perusteella voinee tehdä kaksi vaihtoehtoista johtopäätöstä: UPM joko virittää oman tuotantokoneiston entistä kilpailukykyisemmäksi ja käyttöasteet korkeiksi sekä jatkaa aiemmasta arviostani poiketen Euroopan painopaperitehtaiden operointia yksin entistä tehokkaampana toimijana. Vaihtoehtoisesti UPM on edelleen yhdistämässä Euroopan painopaperitoiminnot jonkun toisen toimijan (tai toimijoiden) kanssa siten, että molemmilla yhteensä on tehokas ja hyvillä käyttöasteilla toimiva ja riittävän suuri tuotantokapasiteetti painopapereissa. Tätä kautta saavutetaan esimerkiksi hinnoitteluvoimaa.

Painopapereissa nähdään vielä varmasti sulkemisia sekä Stora Enson että UPM:n tehtailla. Joka tapauksessa loputtomasti kapasiteettiä ei voida ainoastaan sulkea. Mikäli biodiesel ja muut vaihtoehtoiset nykystrategian mukaiset liiketoiminnat eivät tuota haluttua tulosta, on UPM:llä edessään strategian uudelleenarviointi. Esimerkiksi Kymin tehdasintegraatissa UPM on rakentamassa sellun kuivauskonetta entisen paperikone PK7:n paikalle. Tämä mahdollistaa sellun myynnin talon ulkopuolelle, mikäli paperikoneiden tuotteilla ei ole kysyntää tai paperin hinta ei ole kannattavalla tasolla. Jossakin vaiheessa varmasti mietitään, voidaanko sellu jalostaa muuksi kuin nykystrategian mukaisiksi tuotteiksi myös itse.