M-realilta tuli taas tulosvaroitus. Konkurssiarvailut pyörivät jälleen ilmassa. Pohjola Pankin tavoitehinta M-realin osakkeelle on Kauppalehden mukaan yksi sentti. Osakkeen hinta on täysin epärealistinen, koska jo romurautakin on arvokkaampaa. Toisessa vaakakupissa painavat M-realin suuret velat.
Toisaalta: Jos markkinoilta poistuisi M-realin kaltainen isohko peluri, olisi jäljelle jäävien yritysten helpompi toimia. Tosin ainakin osa M-realin tuotantolaitoksista kiinnostaisi ehkä ostajia. Yksi asia on varmaa: metsäteollisuudesta tulee vielä ruumiita ja M-real ei ole huonompi kandidaatti siihen sarjaan. Perusteena kaikelle on yhtiön pääosin vanha tehdasinfra. Jatkuuko M-realin pilkkominen ja loppuosa ajetaan konkurssiin? Ei hassumpi ajatus.
5 kommenttia:
” Perusteena kaikelle on yhtiön pääosin vanha tehdasinfra.”
Onkohan päätelmäsi nyt kaiken osalta ihan oikea ?
M-realin Suomen toiminnothan koostuvat nykyään (Kankaan ja Kirkniemen siirryttyä Graphic Papersin kaupan myötä Sappille) käytännössä kokonaan Consumer Packaging toimialan tehtaista, joista suuri osa kartonkitehtaita.
Jos nyt jätetään taantuma-aika (joka ns.epänormaali kysynnän suhteen) huomioimatta ja tarkastellaan esimerkiksi vuosia 2007 – 2008 (pl. Q4), niin tämä toimialahan on välillä ollut tuloksen teon suhteen jopa paras / lähes koko ajan kärkijoukossa puhtaasti paperi- tai kartongin valmistuksen toimiala akselilla M-real – Stora Enso – UPM.
Lisäksi lyönyt kannattavuudessa pääkilpailijoita (kuluttajapakkauskartongeissa) useammankin kerran.
Katso tälle "Perusteena kaikelle on yhtiön pääosin vanha tehdasinfra." lisäperusteluja aiemmista kirjoituksistani - yksinäänhän tuo lause on perustelematon ja ei kerro kaikkea.
Kyllä M-realin perusongelma on tuo - tosin ei se syy kaikkeen ole. Tappiota on tullut tehtyä jo melko monta vuotta, joten jokuhan on pielessä. Taantuma alkoi vasta viime syksynä. Sen piikkiin ei voi niitä vanhoja tappioita laittaa.
Toivottavasti Real pärjää tulevaisuudessa uudella kartonki-pakkaus-konseptilla. Muut vaihtoehdot ovat melko vähissä. Sitä ei voi kiistää, etteikö firma olisi ottanut ja ottaa edelleen kaiken irti kapeista koneistaan.
M-real kannatanee laittaa lihoiksi. Taitaa firman töppäilyjen malja jo täyttynyt. Osa kartonkikoneista koipussiin ja osa saattaa päätyä StoraEnsolle, joka tosin seisottaa omiakin kartonkikoneita.
MetsäTissue varmasti käy kaupaksi jonnekin. Tavallaan idioottivarmma bisnestä.
Sitten on Botnian kohtalo. Kuvio on mahdoton saada maksimoitua raaka-aineen hinta ja samalla tehdä kannattavasti sellua, paperia ja kartonkia. Hupaisinta oli hienopaperiyhtiö M-realin entinen meininki. Tapiolan pääkonttoriherrat kielsivät yhtiön paperi- ja kartonkitehtaita käyttämästä eukasellua vaikka sillä on kiistatta selviä etuja kotimaiseen koivuun verrattuna. Eukasellu oli jotain syöpään verrattavissa oleva ilmiö Tapiolan herroille, joiden oli pakko kumartaa kotimaan maajusseille ja heidän koivupelloilleen.
Yleisesti M-realin työnjohto, insinööri ja tehtaanjohtaja tasoilla tunnetaan halveksuntaa oman yhtiön maajussitaustaisia hallituksen jäseniä kohtaan. Tosin tätä halveksuntaa tuodaan esille vain omassa porukassa eikä koskaan julkisesti.
M-realin kokonaisvelka ja siitä maksettava korko on vaan sellainen yhtälö joka alkaa olla ratkaisematon.
Kirjoitit eräässä vanhemmassa blogikirjoituksessasi ’Seuraavaksi M-real’ (24. syyskuuta 2008) seuraavasti:
”Mahdollisia ja todennäköisiä suljettavia laitoksia ovat Kankaan paperitehdas Jyväskylässä ja Takon kartonkitehdas Tampereella, jotka sijaitsevat kaupunkien ydinkeskustoissa sekä Kyröskosken paperi- ja kartonkitehtaat ja Simpeleen paperi- ja kartonkitehtaat. Oikeastaan minkään M-realin tehtaan sulkemisuutinen ei olisi kovinkaan suuri uutinen. Lähes kaikki M-realin tehtaista sijaitsevat sisämaassa Kemin kartonkitehdasta lukuunottamatta.””
Millä perusteella olet arvioinut esimerkiksi Simpeleen tehtaat tähän listaasi (mahdollisesti ja todennäköisesti suljettavien laitoksien osalta) ?
Simpeleen taivekartonkikonehan on M-realin suurin ja myös koko Euroopan tehokkaimpia & suurimpia sekä viimeisimmäksi uusittu M-realin koneista. Tehtaille on muutenkin panostettu muutama vuosi sitten isomman investoinnin yhteydessä rakentamalla mm. uusi kartongin arkittamo.
Tehtaiden paperikone taasen ei yleisesti ottaen ole mikään suuri – omalla sektorillaan erikoispapereissa keskikokoa ja nauttii muuten integraatin tuomista eduista. Paperikoneen osalta on tehty tuotekehitystä ainakin siitä päätellen, että M-real on lanseerannut markkinoille Simpeleen paperitehtaan tuoteperheeseen kuuluvan ns. täysin märkälujan etikettipaperin.
M-realin omassa presentaatiossa Simpele on arvioitu kustannustehokkaimmaksi yksiköksi (Consumer Packaging yksiköt) ja
mm. eräässä Suomen Kuvalehden metsäteollisuutta käsittelevässä artikkelissa (’Metsäteollisuus hölmöili itsensä kriisiin’, Suomen Kuvalehti 44/2007) sitä on arvioitu hyvinkin kannattavaksi.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/metsateollisuus-holmoili-itsensa-kriisiin
'Asset Competitiveness 2008' analyysi löytyy Capital Market Days (CMD) 2008 Consumer Packaging presentaatiosta M-realin websivuilta.
Painotat nyt tässä yhteydessä mielestäni mahdollisesti liikaa maantieteellistä näkökulmaa, kun viittaat että "lähes kaikki M-realin tehtaista sijaitsevat sisämaassa Kemin kartonkitehdasta lukuunottamatta".
Lyhyt vastaus Anonyymin 13. huhtikuuta 2009 14:09 jättämään kommenttiin:
On totta, että Simpeleen kartonkikonetta on uusittu ja se on varsin tehokas. Paperikone Simpeleellä ei sitä välttämättä ole. Ongelma on, että yhden koneen tehtaat eivät oikein meinaa kannattaa nykyisillä kustannusrakenteilla. M-real on tietenkin oma juttu sinänsä velkoineen ja muine ongelmineen. Köyhä voi tehdä hädässä melkein mitä vaan. Yksi asia M-realin tehtaissa on yhteistä: vanha tehdasinfrastruktuuri ja sen ongelmat (esim. ahtaat tilat, rakenteiden kantamattomuus, koneiden kapeus). Näitä kaikkia ei kovin helposti ratkaista.
Maantieteellisen näkökulman painottaminen on ehkä hieman liiallista. Yleisesti ottaen talousmediat näyttävät unohtaneen kuljetuskustannukset: puu kasvaa sisämaassa ja se on kuljetettava jossakin muodossa rannikolle - joko puuna tai paperina (tai muuna jalosteena).
Yksi merkittävä tekijä lakkautettavissa tehtaissa on markkinat eli periaatteessa tehokas tehdaskin voi joutua lahtipenkkiin kysynnän puutteessa.
Uskon, että jatkossa Suomen metsäteollisuuden uusinvestoinnit painottuvat hieman pienempiin paperi- ja kartonkikoneisiin, jotka valmistavat pitkälle jalostettuja erikoistuotteita (=hifi-tuotteita).
Lähetä kommentti