Stora Enso sulkee Varkauden sanomalehtipaperikoneet PK2 ja PK4. Perussyynä sanomalehtipaperintuotannon lopettamiseen on sama kuin Kajaanissakin: Bulkkituotetta ei kannata valmistaa neitseellisestä kuidusta kaukana markkinoista, kun vielä siitä saatava hinta on huono ja tuotantoprosessi vaatii paljon kallista energiaa. Varkaudessa on myös käytetty jonkin verran uusiomassaa, mutta pääraaka-aine on ollut kuumahierre (TMP).
Ainoana paperikoneena Varkaudessa jatkaa äskettäin uusittu hienopaperikone PK3. Vuonna 1926 valmistuneen PK2:n (5800 mm) tuotantoa on jo rajoitettu toistaiseksi. Toinen suljettava kone, PK4 (8500 mm) on valmistunut vuonna 1977. Varkauden tehtaiden vieressä sijaitsevaan Sanoma Osakeyhtiön Savon painon toimintaan sanomalehtipaperikoneiden sulkeminen ei vaikuta - ainakaa toistaiseksi. Tosiasia kuitenkin on, että myös painoalalla on ylikapasiteettia ja painotalon tulevaisuutta varmasti tutkitaan tarkasti Sanoma Osakeyhtiön johdossa.
Varkaus siis jatkaa toistaiseksi yhden paperikoneen tehtaana ja myös sellutehdas jatkaa raaka-aineen valmistusta hienopaperikoneelle. Pitemmällä aikajänteellä on kuitenkin erittäin todennäköistä, että paperintuotanto Varkaudessa päättyy kokonaan. Mielenkiintoista on myös se, että viime elokuussa Stora Enso ilmoitti silloin suunnitellun PK 3:n sulkeminen tekevän myös sanomalehti- ja luettelopaperin sekä puutuotteiden kannattavan valmistamisen mahdottomaksi Varkaudessa. Nyt kahden (PK2 ja PK4) koneen sulkeutuessa sahan, hienopaperin ja hienopaperitehtaalle massaa valmistavan sellutehtaan toiminta voisi kuitenkin jatkua. Vaikka tätä ei suoraan pystykään vertaamaan, ei kaikki tässä yhtälössä täsmää: joko markkinat tai Stora Enson strategia ovat muuttuneet olennaisesti (ja myyty Kotkan saha vähentää Stora Enson sahauskapasiteettiä).
Lisäksi Stora Enso myy Kotkan tehtaat (laminaattipaperi-, erikoispäällystetty aikakauslehtipaperi- ja sahaliiketoiminta) sekä Malesian laminaattipaperituotannon Open Gate Capitalille. Tainionkosken tehtaan paperikone PK7 säilyy Stora Enson omistuksessa ja liiketoiminnasta tehdään leasingsopimus uuden omistajan kanssa. Todennäköistä on, että pääomasijoittaja myy tehtaan markkinatilanteen parantuessa jollekin paperiteollisuuden toimijalle tai listaa sen pörssiin. Open Gate Capital on Los Angelesissa ja Pariisissa toimiva yksityinen vuonna 2005 perustettu pääomasijoitusyhtiö.
Kotkan tehtaat vaihtavat omistajaa ensimmäisen kerran 138 vuoteen. Tehtaan omistajan nimi on muuttunut aiemminkin, mutta kysymys on ollut lähinnä yritysten nimen muuttamisesta. Tehtaan perusti Hans Gutzeit vuonna 1872. Kotkan tehtaat valmistavat vuodessa noin 160 000 tonnia laminaattipaperia, 18 000 tonnia Imprex® tuotteita, 170 000 tonnia erikoispäällystettyä aikakauslehtipaperia ja 250 0000 kuutiometriä sahatavaraa. Vuonna 2009 Stora Enso lunasti Kotkassa toimivan Sunilan sellutehtaan kokonaan itselleen ja suunnitteli jo tehtaan sulkemista. Sittemmin sellutehdas on käynnistetty uudelleen.
torstai 22. huhtikuuta 2010
tiistai 13. huhtikuuta 2010
Metso toimittaa pehmopaperilinjoja
Metso toimittaa pehmopaperilinjoja Turkkiin K GIDA SAN ve TİC A.Ş -yhtiölle ja Max Fortune Industrial Ltd. -yhtiölle Hong Kongiin. Molemmat linjat ovat suunnilleen samankokoisia ja niiden tuotantokapasiteetti on noin 60 000 t pehmopapereita vuodessa.
Suomeen on rakennettu viimeksi uusi kokonainen pehmopaperikone vuonna 1971 Nokialle. Tämän jälkeen kapasiteettiä on lisätty vanohja koneita uusimalla. Suomessa toimii 2 pehmopaperitehdasta, joissa on yhteensä 6 pehmopaperikonetta (5 toiminnassa)
Metsä-Tissue, Mänttä
* PK1, käyttöönottovuosi: 1961, 30 000 t/a
* PK9, käyttöönottovuosi: 1965, 18 000 t/a
* PK10, käyttöönottovuosi: 1968, 37 000 t/a
Georgia Pacific Nordic, Nokia
* PK7, käyttöönottovuosi: 1965, 24 000 t/a
* PK8, käyttöönottovuosi: 1969 (kone suljettuna vuodesta 2008 saakka), 25 000 t/a
* PK9, käyttöönottovuosi: 1971, 52 000 t/a
Kaikki Nokian koneet ovat Beloitin toimittamia.
Suomeen on rakennettu viimeksi uusi kokonainen pehmopaperikone vuonna 1971 Nokialle. Tämän jälkeen kapasiteettiä on lisätty vanohja koneita uusimalla. Suomessa toimii 2 pehmopaperitehdasta, joissa on yhteensä 6 pehmopaperikonetta (5 toiminnassa)
Metsä-Tissue, Mänttä
* PK1, käyttöönottovuosi: 1961, 30 000 t/a
* PK9, käyttöönottovuosi: 1965, 18 000 t/a
* PK10, käyttöönottovuosi: 1968, 37 000 t/a
Georgia Pacific Nordic, Nokia
* PK7, käyttöönottovuosi: 1965, 24 000 t/a
* PK8, käyttöönottovuosi: 1969 (kone suljettuna vuodesta 2008 saakka), 25 000 t/a
* PK9, käyttöönottovuosi: 1971, 52 000 t/a
Kaikki Nokian koneet ovat Beloitin toimittamia.
tiistai 2. maaliskuuta 2010
Tuhoa Chilessä
Chilen sellu- ja paperitehtaat ovat kärsineet huomattavia vahinkoja maanjäristyksessä. Tehdasinfrastruktuurin vaurioitumisen lisäksi lisäharmia tuovat tuhoutuneet tiet ja sillat, jotka estävät puukuljetukset tehtaille.
Myös alueella työskennelleitä suomalaisia Metson työntekijöitä oli jonkun aikaa tavoittamattomissa, mutta heihin saatiin yhteys myöhemmin. Komennusmiehet työskentelevät Araucon tehtaalla, joka sijaitsee noin 50 km Concepciónista etelään.
Myös alueella työskennelleitä suomalaisia Metson työntekijöitä oli jonkun aikaa tavoittamattomissa, mutta heihin saatiin yhteys myöhemmin. Komennusmiehet työskentelevät Araucon tehtaalla, joka sijaitsee noin 50 km Concepciónista etelään.
perjantai 19. helmikuuta 2010
Varkaus kutistuu jälleen ennen lopullista sulkeutumistaan?
Faktat Varkauden tehtaan sulkemisen puolesta saavat lisää pontta, kun aiemmin suljetulle kartonkikoneelle raaka-ainetta tuottanut kierrätyslaitoskin suljetaan. Ecogas-kaasutuslaitos Varkaudessa jatkaa toimintaa. Porin kartonkitehtaan yhteyteen lisätään kapasiteettia korvaamaan Varkaudesta suljettavaa tuotantoa. Porin hylsytehdas suljetaan ja raaka-aine kuljetetaan Porista jatkossa Imatran ja Loviisan hylsytehtaille. Porin kartonkitehdas pystyy investoinnin jälkeen hyödyntämään kaiken Suomen kotitalouksista kerättävän pakkausmateriaalin. Henkilöstövahennykset Porissa ja Varkaudessa ovat noin 30 henkilöä.
Porin kartonkitehtaalla on yksi reilu 4-metrinen kartonkikone, jonka kapasiteetti on noin 120 000 tonnia vuodessa. Kone valmisti ennen (vuoteen 1991 saakka) voimapaperia. Porin tehtaan etuna verrattuna Varkauteen on logistisesti parempi sijainti rannikolla - joskaan muutosten jälkeen siitä ei ole juuri hyötyä, koska hylsytehtaat sijaitsevat Imatralla ja Loviisassa. Porin kartonkikone on Varkauden aiemmin suljettua konetta tehokkaampi. Mielenkiintoista on, että Porin tehdaskiinteistön omistaa UPM-Kymmene Oyj Rosenlewin ja Rauma-Repolan perintönä. Tiloissa toimi aiemmin Porin Paperi.
Sanomalehtipapereissa yhtiön pienimmän sanomalehtipaperikoneen (Varkaus PK2) tuotantoa rajoitetaan jälleen. Sanomalehtipaperituotanto keskitetään Varkaudessa PK4:lle. PK2:sta ei ainakaan tässä vaiheessa suljeta pysyvästi, mutta kaukana PK2:n ja koko Varkauden integraatin sulkeminen ei ole. Lomautusten piirissä on Varkaudessa noin 90 henkilöä.
Porin kartonkitehtaalla on yksi reilu 4-metrinen kartonkikone, jonka kapasiteetti on noin 120 000 tonnia vuodessa. Kone valmisti ennen (vuoteen 1991 saakka) voimapaperia. Porin tehtaan etuna verrattuna Varkauteen on logistisesti parempi sijainti rannikolla - joskaan muutosten jälkeen siitä ei ole juuri hyötyä, koska hylsytehtaat sijaitsevat Imatralla ja Loviisassa. Porin kartonkikone on Varkauden aiemmin suljettua konetta tehokkaampi. Mielenkiintoista on, että Porin tehdaskiinteistön omistaa UPM-Kymmene Oyj Rosenlewin ja Rauma-Repolan perintönä. Tiloissa toimi aiemmin Porin Paperi.
Sanomalehtipapereissa yhtiön pienimmän sanomalehtipaperikoneen (Varkaus PK2) tuotantoa rajoitetaan jälleen. Sanomalehtipaperituotanto keskitetään Varkaudessa PK4:lle. PK2:sta ei ainakaan tässä vaiheessa suljeta pysyvästi, mutta kaukana PK2:n ja koko Varkauden integraatin sulkeminen ei ole. Lomautusten piirissä on Varkaudessa noin 90 henkilöä.
perjantai 5. helmikuuta 2010
Voikkaan viimeiset paperikoneet myyty
UPM-Kymmene Oyj on myynyt viimeiset Voikkaan jäljellä olevista paperikoneista (PK11 ja PK18). Kouvolan Sanomien mukaan koneet on myyty osina Turkkiin. UPM-Kymmene Oyj ei paljasta ostajaa. Myyntiä hoitaneen Varaoke International Oy:n myynti-ilmoituksissa olleen tiedon mukaan koneet oli myytävänä ainoastaan voimapaperin valmistusta varten. Ei liene kovin vaikeaa selvittää turkkilaisia voimapaperin valmistajia. Tässä yksi.
Varkaus alkaa olla taputeltu
Varkauden tehtaiden sulkeminen näyttää selvältä. Toimisto- ja painopaperien markkinoilla on ylikapasiteettia, eikä Varkauden ahdinkoa helpota vanha tuotantokoneisto. Vanha tehdasinfrastruktuuri yhdistettynä tehtaan valmistamiin bulkkituotteisiin on yhtälö, jonka perusteella tehdaskombinaatin sulkeminen on perusteltua.
Varkauden jäljellä olevat paperikoneet ovat vuosilta 1926, 1961 ja 1977. Koneita on toki uusittu viime vuosiin saakka, mutta vanhasta on mahdoton tehdä uutta. Myös sellutehdas on pieni ja vanhentunut, sen kapasiteetti on ainoastaan 220 000 tonnia vuodessa, kun modernit sellutehtaat esimerkiksi Etelä-Amerikassa tuottavat yli miljoona tonnia vuodessa - samalla tai pienemmällä henkilöstöllä.
Toinen merkittävä ongelma liittyy sanomalehtipapereissa käytettävän kuumahierteen (TMP, thermo-mechanical pulp, puusta kuumahiertämällä valmistettu mekaaninen massa) valmistukseen. Valmistus kuluttaa suuret määrät sähköä. Kilpailijat valmistavat sanomalehtipaperia yleensä uusiokuidusta. Keski-Euroopassa sanomalehtipaperin valmistus uusiokuidusta on enemmän sääntö kuin poikkeus. Suomessa sanomalehtipaperin valmistuksessa uusiokuitua käyttää ainoastaan UPM Kaipola. Kajaanin paperitehdas suljettiin osittain samoista syistä (energian hinta, bulkkituotteet), mikä nyt uhkaa on Varkauden tehtaita.
Merkittävä sulkemisen puolesta puhuva tekijä on Varkauden kohdalla integraatin etujen katoaminen vuodesta 2006 alkaen: Paperikone PK1 (1921, hienopaperilajit) suljettiin vuonna 2006 ja hylsykartonkia valmistanut kartonkikone joulukuussa 2008. Tehtaan toiminnan kannalta välttämättömät yleiskustannukset jakautuvat nyt pienemmälle määrälle tuotantoyksiköitä ja edelleen tuotettua tonnia kohden jakautuvat kustannukset ovat suuremmat.
Liiketoimintaympäristö Suomessa on paperiteollisuudelle epäedullinen esimerkiksi korkeasta energian hinnasta, palkkatasosta ja valuuttakurssien tilanteesta johtuen. Tämän perusteella ei perustuotteita kannata keskellä Suomea ja kaukana päämarkkina-alueista valmistaa. Varkaudella on tulevaisuus, mutta nykymallinen tuotantorakenne alkaa olla elinkaarensa lopussa. Karvisen puheista saattoi rivien välistä päätellä, että Stora Ensolla on Varkauden kohdalle jo suunnitelmat valmiina. Loppuaika nykytuotteilla käytetään esimerkiksi kilpailijoiden ahdingon kasvattamiseen. Suljettavaksi määrätty tehdas saattaa olla kätevä työkalu kilpailijoiden kiusaamiseen. Nämä näkökohdat huomoiden lienee selvää, että Varkaudessa ei kannata jatkaa nykymuotoista liiketoimintaa. Liiketoiminta kun ei ole hyväntekeväisyystyötä.
Varkauden jäljellä olevat paperikoneet ovat vuosilta 1926, 1961 ja 1977. Koneita on toki uusittu viime vuosiin saakka, mutta vanhasta on mahdoton tehdä uutta. Myös sellutehdas on pieni ja vanhentunut, sen kapasiteetti on ainoastaan 220 000 tonnia vuodessa, kun modernit sellutehtaat esimerkiksi Etelä-Amerikassa tuottavat yli miljoona tonnia vuodessa - samalla tai pienemmällä henkilöstöllä.
Toinen merkittävä ongelma liittyy sanomalehtipapereissa käytettävän kuumahierteen (TMP, thermo-mechanical pulp, puusta kuumahiertämällä valmistettu mekaaninen massa) valmistukseen. Valmistus kuluttaa suuret määrät sähköä. Kilpailijat valmistavat sanomalehtipaperia yleensä uusiokuidusta. Keski-Euroopassa sanomalehtipaperin valmistus uusiokuidusta on enemmän sääntö kuin poikkeus. Suomessa sanomalehtipaperin valmistuksessa uusiokuitua käyttää ainoastaan UPM Kaipola. Kajaanin paperitehdas suljettiin osittain samoista syistä (energian hinta, bulkkituotteet), mikä nyt uhkaa on Varkauden tehtaita.
Merkittävä sulkemisen puolesta puhuva tekijä on Varkauden kohdalla integraatin etujen katoaminen vuodesta 2006 alkaen: Paperikone PK1 (1921, hienopaperilajit) suljettiin vuonna 2006 ja hylsykartonkia valmistanut kartonkikone joulukuussa 2008. Tehtaan toiminnan kannalta välttämättömät yleiskustannukset jakautuvat nyt pienemmälle määrälle tuotantoyksiköitä ja edelleen tuotettua tonnia kohden jakautuvat kustannukset ovat suuremmat.
Liiketoimintaympäristö Suomessa on paperiteollisuudelle epäedullinen esimerkiksi korkeasta energian hinnasta, palkkatasosta ja valuuttakurssien tilanteesta johtuen. Tämän perusteella ei perustuotteita kannata keskellä Suomea ja kaukana päämarkkina-alueista valmistaa. Varkaudella on tulevaisuus, mutta nykymallinen tuotantorakenne alkaa olla elinkaarensa lopussa. Karvisen puheista saattoi rivien välistä päätellä, että Stora Ensolla on Varkauden kohdalle jo suunnitelmat valmiina. Loppuaika nykytuotteilla käytetään esimerkiksi kilpailijoiden ahdingon kasvattamiseen. Suljettavaksi määrätty tehdas saattaa olla kätevä työkalu kilpailijoiden kiusaamiseen. Nämä näkökohdat huomoiden lienee selvää, että Varkaudessa ei kannata jatkaa nykymuotoista liiketoimintaa. Liiketoiminta kun ei ole hyväntekeväisyystyötä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)