Demokraatti (Demari) kertoo jutussaan sen tarkemmin määrittelemättä "konsulteista", joilla olisi lista suljettavista koneista. Eri tahot analysoivat tuotantolaitoksia ja -linjoja ja sitä kautta arvioivat myös niiden elinkelpoisuutta. Alla on jälleen jo suurelta osin tuttu listaus uhanalaisista konelinjoista ja se voisi näyttää vaikka tältä (ei järjestyksessä):
(Kone, mahdollisen sulkemisen syy)
1. Stora Enso Anjalan paperitehdas, Paperikone PK2, ylikapasiteetti, vanhentunut tehdasinfra, energiaa kuluttava massanvalmistus (Inkeroisten kartonkikone on pieni oljenkorsi)
2. Stora Enso Anjalan paperitehdas, Paperikone PK2, ylikapasiteetti, vanhentunut tehdasinfra, energiaa kuluttava massanvalmistus (Inkeroisten kartonkikone on pieni oljenkorsi)
3. Stora Enso Veitsiluodon paperitehdas, Paperikone PK1, ylikapasiteetti, vanhentunut kone (kapea + hidas)
4. Stora Enso Varkauden paperitehdas, Paperikone PK3, ylikapasiteetti, tehdasyksikön pieni koko
5. UPM Jämsänkosken paperitehdas, Paperikone PK5, ylikapasiteetti, energiaa kuluttava massanvalmistus
6. Sappi Kirkniemen paperitehdas, Paperikone PK2, ylikapasiteetti, hidas kone
Lisäksi Lohjan paperitehtaan (Mondi 2 konetta) tulevaisuus riippuu konsernin strategiasta. Tehdas on kaipaisi joka tapauksessa investointeja. Myös UPM:n Kaipolan tehtaalta voidaan sulkea kone konsernin sisäisen vertailun perusteella kapasiteetin vähentämiseksi.
Kaikissa sulkemisissa merkittävä syy on vertailu konsernin sisällä, jonka perusteella paremmat koneet jatkavat. Vahvimpia ovat tehokkaat - suurilla koneilla bulkkituotteita valmistavat tehtaat sekä erikoistuotteita valmistavat koneet ja tehtaat. Yksittäisen koneen elinkelpoisuutta parantaa se, että konsernin muilla koneilla ei valmisteta samaa tuotetta (ja että valmistettava tuote on elinkelpoinen)
15 kommenttia:
Kuinkahan mahtaa vaikuttaa jo nykyisellään lopetettujen konelinjojen ja tulevien lopetusten aiheuttama hylsykartongin ja hylsyjen menekki Euroopassa? Suomessahan toimii vielä kaksi hylsykartongin valmistajaa ja jo aikaisempien tehostuksien yhteydessä Varkaudesta lopetettiin hylsykartongin valmistus ja Porista itse hylsyjen valmistus. Stora Enson omistama Corenso ei käsittääkseni kuulu yhtiön niin sanottuun ydinbisnekseen joten voiko olla mahdollista tämän siiven lopetus/myynti?
"Yksittäisen koneen elinkelpoisuutta parantaa se, että konsernin muilla koneilla ei valmisteta samaa tuotetta" Tuokaan ei aina riitä, esim. Metsä Board sulki ja sulkee lisää paperikapasiteettia, koska se ei kuulu heidän strategiaansa. M-Real möi Kirkniemen samasta syystä, uusi omistaja on aina uhka tai mahdollisuus. Tervasaaren PK7:lla se oli jälkimmäinen, Myllykoskelle ensin mainittu. Hioke/hierre on toki energiaa vievää, mutta tuleeko sellu tai muu raaka-aine sen halvemmaksi? Kuva kopista taitaa olla Jämsänkoskelta?
Kaukaan PK1 voi olla liipaisimella tulevaisuudessa. Kone on suhteellisen vanha ja vaatisi mittavat investoinnit tulevaisuudessa
Jämsänkosken pk 5 on suurikone kapasiteetiltaan vaikka kone valmistaakin SC-paperia. En usko, että konetta tullaan sulkemaan sillä se toimii suuressa integraatissa. UPM teki valintansa ja sulki Rauman pk 3:sen.
" Tuokaan ei aina riitä, esim. Metsä Board sulki ja sulkee lisää paperikapasiteettia, koska se ei kuulu heidän strategiaansa."
Mistäs Metsä Board vielä sulkisi paperikapasiteettia ? Epäilen kyllä hyvin vahvasti, että olisi sulkemassa ihan lähiaikoina kapasiteettia yhtään mistään.
Eihän Metsä Boardilla enää edes ole muita "perinteisempien paperituotteiden" tehtaita kuin Husum. Husumin koneista kaksi valmistavat päällystämätöntä hienopaperia, ja yksi on Sappi sopimusvalmistuksen perässä. Päällystämättömien hienopapereiden - pääasiassa siis toimistopapereiden tilanne on jo lähtökohtaisesti ollut jonkin verran parempi kuin painopaperipuolella.
Metsä Boardin muista papereita valmistavista yksiköistä Kyro ja Gohrsmühle ovat erikoistuotteiden tuottajia, tosin Gohrsmühle valmistaa kyllä osin kartonkia.
Kirkniemen PK2-linja on perusrakenteeltaan vanha, v. 1972 rakennettu. Ainoa tapa säilyä "hengissä" on siirtyä vaiheittain kohti erikoisempia laatuja.
Kaukaan pk 1 ei ole mielestäni vaarassa. Kone on kapasiteetiltaan iso ja valmistaa Kaiksoispäällystettyä aikakauslehtipaperia MWC:tä, jolla on paljon paremmin kysyntää kuin esimerkiksi SC paperilla. Kone on vanha mutta on paljon syitä miksi se on yhä hengissä ja tulee olemaan hengissä.
Miten tuolla Lohjan Mondilla nyt oikeasti menee, sisäpiiritietoa?
Kylläpä seuraava suljettava löytyy aika varmasti tältä listalta. Jämsänkosken PK5 säilyi, koska Rauman PK3:lle ei oltu tehty käytännössä mitään sitten starttivuoden -80 jälkeen. Jämsänkosken PK5:lle on investoitu useasti ja tämän takia vielä säästynyt.
ja PK5 säästyy edelleen
Kaukaan pk1 on ainoa MWC kone mitä UPM.llä on niin, en näe syytä miksi se pitäisi sulkea. Mites on Kaukaan pk2:sen laita? osataanko tähän sanoa jotain
Pk 5 on suhteellisen uusi kone nykyään Suomen maassa, joten tuskin sitä sulkemaan ruvetaan.
PK5 on vuodelta 1981, eli ei mikään uusi kone. Vastaavanikäisiä koneita on suljettu mm. Raumalta, Varkaudesta ja Kajaanista sekä ulkomailla useita.
PK5 valmistaa SCA++ laatuja eli korkean vaaleuden SC-papereita (roto ja offset). UPM:n sisällä ainoastaan Platlingissa tehdään vastaavia papereita, kalliimmalla (saksan engergia ja kuitu).
Niin kauan kun UPM ja SE eivät yhdistä painopapereita (ruotsisssa tehdään vsataavia lajeja Storalla), niin PK5 säilyy hengissä. Negatiivisena asiana PK5:n osalta voidaan nähdä kuitenkin offset laatujen hallinta ilman gradienttikalanterointia (laadultaan jäljessä kilpailijoita)
Josko nyt sitten se Lohjan Kirkniemen PK2 kylmäksi..
http://www.proliitto.fi/uutiset/tyomarkkinat/sappin-kirkniemen-tehtaan-toimihenkilot-lakkoon
Lähetä kommentti