Kajaanin paperitehdas suljetaan lähipäivinä ja lähes 90-vuotinen paperinvalmistuksen historia Kajaanissa päättyy. Tehdas on koko olemassaoloajan sijainnut Tihisenniemellä. Metsäteollisuus laajemmassa mittakaavassa alkoi Kajaanissa vuonna 1907, jolloin saha aloitti toimintansa Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö-nimellä. Vuonna 1909 käynnistyi sulfiittisellutehdas, joka toimi vuoteen 1982 saakka. Kajaanissa on valmistettu myös metsäkemian tuotteita sellutehtaan yhteydessä. Yrityksen nimi vaihtui Kajaani Oy:ksi vuonna 1945. Osa Yhtyneet Paperitehtaat Oy-konsernia tehtaasta tuli vuonna 1989 ja edelleen UPM-Kymmene Oyj:tä vuonna 1996.
Karlstads Mekaniska Verkstadin valmistama paperikone PK1 valmistui vuonna 1919 ja se oli toiminnassa vuoteen 1983. Koneen vuosituotanto oli noin 25 000 t. 1980-luvun puolivälissä kone myytiin Kiinaan, ilmeisesti Qingdao-nimiseen kaupunkiin. Olisikin mielenkiintoista tietää, vieläkö kone on Kiinassa toiminnassa.
Kajaanissa on lähes 90 vuoden aikana valmistettu monenlaista paperia. Pääasiassa sanomalehtipaperia ja superkalanteroitua päällystämätöntä aikakauslehtipaperia, mutta myös esimerkiksi kirja- ja tapettipapereita. Suurin osa näistä on valmistettu tehtaan nykyisillä koneilla eli PK2, PK3 ja PK4. PK2 (Valmet) aloitti tuotantonsa vuonna 1963 allround-koneena. Sittemmin koneen tuotteeksi on vakiintunut SC-aikakauslehtipaperi. PK3 (Valmet) valmistui kesällä 1971 sanomalehtipaperikoneeksi ja on sittemmin muutettu valmistamaan sanomalehtipaperin erikoislaatuja. Koneella on valmistettu myös luettelopapereita. PK4 (Valmet) valmistui yhtiön 75-juhlien yhteydessä vuonna 1982 (linkki videoon, YLE Elävä Arkisto). Kone on alusta saakka valmistanut sanomalehtipaperia ja se on eräs suurimmista paperikoneista Suomessa.
Kuvia (kaleva.plus)
Kajaanin paperi on jo vuosikymmeniä ollut tunnettu korkeasta laadustaan ja tuotekehitykseen on panostettu tehtaalla vahvasti. Viimeisimpänä tuotekehityksen tuloksena oli paperin valmistaminen männystä vuonna 2007 asennettua koelinjaa käyttäen. Kokeilusta saadut tulokset ovat myönteisiä.
Kuitenkaan myönteiset tuotekehitystulokset eivät pelastaneet tehdasta. Pääasiallisena syynä tehtaan sulkemiseen oli paljon energiaa kuluttava massanvalmistus. Kajaanin paperi ei myöskään ole tarpeeksi pitkälle jalostettua varsinkin kun se valmistetaan kaukana pääasiakkaista - Keski-Euroopan suurista lehtitaloista, jolloin myös kuljetuskustannukset ovat merkittävässä osassa. Tehdas on myös harvoja sanomalehtipaperitehtaita Euroopassa, joka käyttää neitseellistä kuitua paperin valmistuksessa. Jalostusasteeltaan ja hinnaltaan alhainen sanomalehtipaperi on järkevää valmistaa kierrätyskuidusta. Kajaanin koneet olisi teknisesti ollut mahdollista muuttaa valmistamaan myös muita paperilaatuja, mutta ylitarjonta on alalla suuri ongelma ja muutostyö ei olisi ollut taloudellisesti kannattavaa.
maanantai 15. joulukuuta 2008
perjantai 12. joulukuuta 2008
Tervasaari ei kestä laman yli. Varkaus samalla tiellä?
Tehtaiden sulkemiset eivät lopu Kajaaniin ja Kaskisiin. Hieman kerätään happea keuhkoihin ja sitten taas puhalletaan. Talouselämä on listannut tehtaita, joihin rakennemuutos kohdistuu seuraavassa vaiheessa. Lehti tukeutuu analyyseissään professori Hannu Törmään ja professori Risto Seppälään.
Melko varmaa on, että Tervasaaren paperitehdas ei kestä laman yli. Tehtaalla on kolme käytössä olevaa keskikokoista paperikonetta. Päätuote on tarran taustapaperi eli release-paperi. Lisäksi yhdellä koneella valmistetaan kirjekuori- ja MG-paperia. MG-paperi ei kuulu UPM:n keihäänkärkituotteisiin ja onkin pääasiassa jäänne vanhasta. Tehtaan koneet ovat melko pieniä ja vanhoja. Uusin kone on vuodelta 1996 ja se on reilu 7-metrinen. Muut ovat noin 5-metrisiä. Muutenkin tehdasinfra on osittain pahasti vanhentunutta. Koneiden määrään verrattuna tehdas on UPM:n mittakaavassa varsin pieni - tuotantokapsiteetti noin 350 000 t vuodessa, vaikka tuotteet ovatkin osittain erikoistuotteita.
"Lopputuotteen ohella avainasemassa ovat massanvalmistuksen energiatehokkuus ja lopputuotetta valmistavan paperikoneen leveys"
Suurikaan paperikone ei yksin jaksa kannatella koko tehdasta, varsinkaan kun Tervasaaressa sellu joudutaan tuomaan muualta sellutehtaan sulkemisen jälkeen. Integraatin hyödyt katoavat. Tehokkuusvertailussa koneiden trimmileveys on myös merkittävä tekijä tehokkuusvertailussa - 5 metristä konetta ei voi enää kutsua isoksi koneeksi, muuta kuin tiettyjen erikoispapereiden valmistuksessa. Massanvalmistuksen tehokkuus on avainasemassa, kun tehtaita vertaillaan yrityksen sisällä. Tämä nähtiin jo Kajaanissa. Vaikka siellä on verrattaen suuret ja modernit koneet, eivät ne riitä kannattelemaan tehdasta kannattavuusrajan yläpuolella, massanvalmistuksen ollessa epätaloudellista. Sisä-Suomen tehtaita rasittavat lisäksi korkeahkot kuljetuskustannukset. Vaikka Tervasaareen on investoitu, ovat investoinnit olleet pienehköjä ja suuri osa niistäkin on kohdistunut suljettavalle sellutehtaalle.
Tervasaaren yhtälö muistuttaa hyvin paljon Varkautta. Pieni sellutehdas ja vanhahkot keskikokoiset paperikoneet. Vähän suuria investointeja. Sijainti sisä-Suomessa. Yksi paperikone lakkautettu ja kartonkikone sulkeutuu jouluksi. Varkaus on integraatti, mutta ei suuri. Noudattaako Stora Enso samanlaista strategiaa? Toisaalta: Stora Ensolla ei ole Metsä-Botnian kaltaista selluomistusta. Varkaudessa on lisäksi saha - sahojen kannattavuus on yleisesti heikko. Yhtälö ei ole kunnossa.
Melko varmaa on, että Tervasaaren paperitehdas ei kestä laman yli. Tehtaalla on kolme käytössä olevaa keskikokoista paperikonetta. Päätuote on tarran taustapaperi eli release-paperi. Lisäksi yhdellä koneella valmistetaan kirjekuori- ja MG-paperia. MG-paperi ei kuulu UPM:n keihäänkärkituotteisiin ja onkin pääasiassa jäänne vanhasta. Tehtaan koneet ovat melko pieniä ja vanhoja. Uusin kone on vuodelta 1996 ja se on reilu 7-metrinen. Muut ovat noin 5-metrisiä. Muutenkin tehdasinfra on osittain pahasti vanhentunutta. Koneiden määrään verrattuna tehdas on UPM:n mittakaavassa varsin pieni - tuotantokapsiteetti noin 350 000 t vuodessa, vaikka tuotteet ovatkin osittain erikoistuotteita.
"Lopputuotteen ohella avainasemassa ovat massanvalmistuksen energiatehokkuus ja lopputuotetta valmistavan paperikoneen leveys"
Suurikaan paperikone ei yksin jaksa kannatella koko tehdasta, varsinkaan kun Tervasaaressa sellu joudutaan tuomaan muualta sellutehtaan sulkemisen jälkeen. Integraatin hyödyt katoavat. Tehokkuusvertailussa koneiden trimmileveys on myös merkittävä tekijä tehokkuusvertailussa - 5 metristä konetta ei voi enää kutsua isoksi koneeksi, muuta kuin tiettyjen erikoispapereiden valmistuksessa. Massanvalmistuksen tehokkuus on avainasemassa, kun tehtaita vertaillaan yrityksen sisällä. Tämä nähtiin jo Kajaanissa. Vaikka siellä on verrattaen suuret ja modernit koneet, eivät ne riitä kannattelemaan tehdasta kannattavuusrajan yläpuolella, massanvalmistuksen ollessa epätaloudellista. Sisä-Suomen tehtaita rasittavat lisäksi korkeahkot kuljetuskustannukset. Vaikka Tervasaareen on investoitu, ovat investoinnit olleet pienehköjä ja suuri osa niistäkin on kohdistunut suljettavalle sellutehtaalle.
Tervasaaren yhtälö muistuttaa hyvin paljon Varkautta. Pieni sellutehdas ja vanhahkot keskikokoiset paperikoneet. Vähän suuria investointeja. Sijainti sisä-Suomessa. Yksi paperikone lakkautettu ja kartonkikone sulkeutuu jouluksi. Varkaus on integraatti, mutta ei suuri. Noudattaako Stora Enso samanlaista strategiaa? Toisaalta: Stora Ensolla ei ole Metsä-Botnian kaltaista selluomistusta. Varkaudessa on lisäksi saha - sahojen kannattavuus on yleisesti heikko. Yhtälö ei ole kunnossa.
torstai 11. joulukuuta 2008
Tulosvaroitus
UPM:ltä tuli aamulla tulosvaroitus. Henkilöstölle on luvassa lomautuksia, mutta irtisanomisia ei tässä vaiheessa ole tiedossa. Ei varmaan yllätä ketään. Ainoastaan tulosvaroituksen ajoitus hieman yllätti. Onkohan UPM:ssä oikeasti uskottu näinkin pitkään, että markkinat vetävät odotetusti? Ainakaan UPM Kymin tehtaanjohtajalle Yngve Lindströmille tulosvaroitus ei tullut yllätyksenä Kouvolan Sanomien mukaan. Toisaalta pörssiyhtiö ei pysty viikoittain muuttamaan ennustustaan uskottavuussyistä, vaikka nykyisessä tilanteessa ehkä pitäisi olla nopea ja mukautua tilanteeseen mahdollisimman nopeasti.
Myös Savon Sellu antoi lomautusvaroituksen. Yhtiö ilmoittaa lomauttavansa henkilöstönsä ensimmäisen vuosineljänneksen aikana enintään kuudeksi viikoksi. Syksyn aikana tehdas on lisäksi seisonut noin 10 päivää kuukaudessa. Varmaan myös Pankaboardilta voi pikku hiljaa odotella samankaltaisia uutisia.
Oikeastaan kaikilta muiltakin metsäyhtiöiltä odotellaan samansuuntaisia tai vielä karumpia tiedotteita. Niitä varmasti tulee. Miksi Myllykoski on ollut hiljaa näin pitkään? Viimeksi on tiedotettu marraskuun puolivälissä 35 000 t tuotannon rajoituksista loppuvuoden aikana ja siitähän tilanne on muuttunut jo radikaalisti. Sieltä varmasti kuullaan ja tuskin kovin hyviä uutisia. Nykytilanteessa se yritys luonnollisesti pärjää, jolla on suuri kassa tai rahoitus muuten kunnossa.
Myös Savon Sellu antoi lomautusvaroituksen. Yhtiö ilmoittaa lomauttavansa henkilöstönsä ensimmäisen vuosineljänneksen aikana enintään kuudeksi viikoksi. Syksyn aikana tehdas on lisäksi seisonut noin 10 päivää kuukaudessa. Varmaan myös Pankaboardilta voi pikku hiljaa odotella samankaltaisia uutisia.
Oikeastaan kaikilta muiltakin metsäyhtiöiltä odotellaan samansuuntaisia tai vielä karumpia tiedotteita. Niitä varmasti tulee. Miksi Myllykoski on ollut hiljaa näin pitkään? Viimeksi on tiedotettu marraskuun puolivälissä 35 000 t tuotannon rajoituksista loppuvuoden aikana ja siitähän tilanne on muuttunut jo radikaalisti. Sieltä varmasti kuullaan ja tuskin kovin hyviä uutisia. Nykytilanteessa se yritys luonnollisesti pärjää, jolla on suuri kassa tai rahoitus muuten kunnossa.
perjantai 28. marraskuuta 2008
Savon kartonki - osa II
Eilen meni konkurssiin Stromsdal ja tänään Sorsasalossa toimiva flutingtehdas Savon Sellun emoyhtiö Poweflute antaa tulosvaroituksen ja peruuttaa lisäosingon. Osinkoon varattu raha käytetään Scheufelenin paperitehtaan konkurssipesän ostamiseen. Hankkeen rahoitus on osoittautunut haasteelliseksi finanssikriisistä johtuen. Kaupan toteutuminen hidastuu, mutta Powerflute uskoo kuitenkin ostavansa Scheufelenin 20-40 miljoonalla eurolla. Scheufelenissä jännitetään, kuten jännitettiin myös Stromsdalissa. Toivottavasti rahoitus saadaan kuntoon ja Scheufelenissä vältytään Stromsdalin kohtalolta. Tehdas sijaitsee onneksi lähellä markkinoita.
Tämä tilanne vähentää Stromsdalin jatkomahdollisuuksia entisestään. Savon Sellun takana oleva Powerflute on eräs harvoja yrityksiä, joka olisi saattanut olla edes vähän kiinnostunut Stromsdalin tuotantolaitoksista. Harvassa ovat Stromsdalista kiinnostuneet tahot.
Tämä tilanne vähentää Stromsdalin jatkomahdollisuuksia entisestään. Savon Sellun takana oleva Powerflute on eräs harvoja yrityksiä, joka olisi saattanut olla edes vähän kiinnostunut Stromsdalin tuotantolaitoksista. Harvassa ovat Stromsdalista kiinnostuneet tahot.
torstai 27. marraskuuta 2008
Stromsdal konkurssiin.
Katso blogiteksti 13. lokakuuta 2008: Juankoski here I come.
Pitkään vaikeuksissa olleen Stromsdalin vaihtoehdot toiminnan jatkamisesta loppuivat ja yhtiö ilmoitti hakeutuvansa konkurssiin 27.11.2008. Tämä on pitkään aikaan ensimmäinen pörssiyhtiön konkurssi Suomessa ja ensimmäinen kemiallista metsäteollisuutta harjoittaneen yhtiön konkurssi sitten Vääräkosken Pahvin kaatumisen vuonna 1998. Nykyiset rahoittajat eivät ole valmiita jatkamaan yhtiön rahoitusta ja nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa muu rahoituksen järjestäminen on mahdotonta. Yhtiön omistajaksi aiesopimuksella tulossa ollut Primaca Partners on vetäytynyt hankkeesta.
Yhtiön ongelmien perustana on auttamattomasti vanhentunut kartonkitehdas Juankoskella, joka olisi kaivannut huomattavia investointeja, todennäköisesti jopa uuden kartonkikoneen. Saa nähdä, onko kukaan kiinnostunut Stromsdalin tuotantolaitoksesta, vai päätyykö kartonkitehdas kartingradaksi, kunhan konkurssipesä on ensin realisoinut myytävissä olevat koneet.
Jos jatkajaa tehtaan toiminnoille pitäisi veikata, tulee jälleen ensimmäisenä mieleen Dermot Smurfit. Smurfitilla on Suomessa jo Pankakosken kartonkitehdas, Pankaboard ja Savon Sellu, jonka omistaja Powerflute hankki omistukseensa myös äskettäin konkurssiin menneen Scheufelenin paperitehtaan Saksassa. Toisaalta - Pankaboard ja Stromsdal ovat olleet kilpailijoita, joten Stromsdalin kaatuminen parantaa Pankaboardin menestymisen mahdollisuuksia ja onko Smurfitillakaan enää pelimerkkejä? Yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös venäläinen omistaja, mutta melko epätodennäköiseltä juankoskelaisen metsäteollisuuden tulevaisuus näyttää tällä hetkellä.
Tehtaan historia juontaa järvimalmiruukin perustamiseen vuoteen 1746. Puunjalostus alkoi vuonna 1907 puuhiomon perustamisella ja kartonkitehdas käynnistyi vuonna 1913. Kymin osakeyhtiö tuli tehtaan omistajaksi vuonna 1915. Nykyinen Stromsdal Oyj on perustettu 1980-luvun lopussa, jolloin Kymiyhtiö luopui tehtaan omistuksesta ja perustettu yhtiö listattiin pörssiin. Yhtiö on ollut taloudellisissa vaikeuksissa jo useita vuosia.
Pitkään vaikeuksissa olleen Stromsdalin vaihtoehdot toiminnan jatkamisesta loppuivat ja yhtiö ilmoitti hakeutuvansa konkurssiin 27.11.2008. Tämä on pitkään aikaan ensimmäinen pörssiyhtiön konkurssi Suomessa ja ensimmäinen kemiallista metsäteollisuutta harjoittaneen yhtiön konkurssi sitten Vääräkosken Pahvin kaatumisen vuonna 1998. Nykyiset rahoittajat eivät ole valmiita jatkamaan yhtiön rahoitusta ja nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa muu rahoituksen järjestäminen on mahdotonta. Yhtiön omistajaksi aiesopimuksella tulossa ollut Primaca Partners on vetäytynyt hankkeesta.
Yhtiön ongelmien perustana on auttamattomasti vanhentunut kartonkitehdas Juankoskella, joka olisi kaivannut huomattavia investointeja, todennäköisesti jopa uuden kartonkikoneen. Saa nähdä, onko kukaan kiinnostunut Stromsdalin tuotantolaitoksesta, vai päätyykö kartonkitehdas kartingradaksi, kunhan konkurssipesä on ensin realisoinut myytävissä olevat koneet.
Jos jatkajaa tehtaan toiminnoille pitäisi veikata, tulee jälleen ensimmäisenä mieleen Dermot Smurfit. Smurfitilla on Suomessa jo Pankakosken kartonkitehdas, Pankaboard ja Savon Sellu, jonka omistaja Powerflute hankki omistukseensa myös äskettäin konkurssiin menneen Scheufelenin paperitehtaan Saksassa. Toisaalta - Pankaboard ja Stromsdal ovat olleet kilpailijoita, joten Stromsdalin kaatuminen parantaa Pankaboardin menestymisen mahdollisuuksia ja onko Smurfitillakaan enää pelimerkkejä? Yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös venäläinen omistaja, mutta melko epätodennäköiseltä juankoskelaisen metsäteollisuuden tulevaisuus näyttää tällä hetkellä.
Tehtaan historia juontaa järvimalmiruukin perustamiseen vuoteen 1746. Puunjalostus alkoi vuonna 1907 puuhiomon perustamisella ja kartonkitehdas käynnistyi vuonna 1913. Kymin osakeyhtiö tuli tehtaan omistajaksi vuonna 1915. Nykyinen Stromsdal Oyj on perustettu 1980-luvun lopussa, jolloin Kymiyhtiö luopui tehtaan omistuksesta ja perustettu yhtiö listattiin pörssiin. Yhtiö on ollut taloudellisissa vaikeuksissa jo useita vuosia.
Kauppa Stromsdalin osakkeella keskeytetty
Kauppa Stromsdalin osakkeella on keskeytetty Helsingin pörssissä. Aiemmin Primaca Partnersin on kerrottu olevan Stromsdaliin liittyvien yritysjärjestelyjen takana.
Vaihtoehdot lienevät yritysjärjestely tai Stromsdalin ajautuminen konkurssiin.
paperikone.blogspot.com seuraa tilannetta.
Vaihtoehdot lienevät yritysjärjestely tai Stromsdalin ajautuminen konkurssiin.
paperikone.blogspot.com seuraa tilannetta.
tiistai 25. marraskuuta 2008
Valmet Paper Machinery
Metso Oyj:n pääliiketoimintaryhmät ovat kiven- ja mineraalinkäsittelyjärjestelmiä sekä metallin kierrätysratkaisuja toimittava Metso Minerals ja paperiteknologiapuoli Metso Paper. Useat yritystä seuraavat tahot ovat jo pitkään olleet jakamassa Metsoa näihin päätoimialoihin. Idea on erittäin hyvä, yritysten kehityksen kannalta. Toisaalta - mitä vahvasti paperiteollisuuteen tukeutuvalle, mutta myös muille toimialoille automaatiota toimittavalle Metso Automationille tapahtuisi? Metso Paperin laajentumiskortit suurilla yritysostoilla alkaa olla käytetty Mitsubishin paperiteknologia-kaupan jälkeen.
Heat & Power-liiketoiminta päätettiin jo yhdistää Wärtsilä Biopowerin kanssa MW Power-yhtiöksi ja Panelboard myytiin Dieffenbacherille. Metso haluaisi varmasti eroon myös Uudenkaupungin autotehtaasta, mutta nykyisessä autoteollisuuden tilanteessa uuden omistajan löytäminen ei ole kovin helposti mahdollista. Joka tapauksessa Valmet Automotive on oikealla tiellä sähköautojen valmistajaksi Fisker-sopimuksellaan. Valmet Automotive on oikeastaan vain Metson omistama ulkopuolinen liiketoiminta. Tästä kertoo sekin, että sen tietojen löytäminen Metson www-sivuilta on vähintäänkin haasteellista.
Toinen Valmet-nimeä käyttävä Metson osa on kiinalainen Valmet-Xian, jonka enemmistön Metso Paper äskettäin hankki haltuunsa. Toistaiseksi nimi Valmet-Xian on edelleen käytössä, mutta on oletettavaa, että siitä muodostuu osa Metso Paperia lähitulevaisuudessa ja Valmet-nimi poistuu.
Niin tai näin - Valmet on edelleen kova sana paperikoneiden tuotemerkkinä, eikä siitä kannattaisi lopullisesti ja kokonaan luopua. Valmet olisi luonteva paperiteknologian tuotemerkkinä ja yrityksen nimenäkin tunnettu. Valmet-tuotemerkin omistaa metsäkoneita valmistava Komatsu Forest, mutta toisaalta Valmet Paper Machinery on eri juttu. Tämä taitaakin olla ainoita nimiasiaa vaikeuttavia ongelmia. Metso Minerals saattaisi olla järkevää pitää nimenä ennallan. Metso Mineralsin katon alla on useita tuotemerkkejä, jotka edustavat parhaiten omaa tuotesegmenttiään ja Metso Minerals taas on tavallaan nämä merkit yhteen kokoava katto-organisaatio.
Heat & Power-liiketoiminta päätettiin jo yhdistää Wärtsilä Biopowerin kanssa MW Power-yhtiöksi ja Panelboard myytiin Dieffenbacherille. Metso haluaisi varmasti eroon myös Uudenkaupungin autotehtaasta, mutta nykyisessä autoteollisuuden tilanteessa uuden omistajan löytäminen ei ole kovin helposti mahdollista. Joka tapauksessa Valmet Automotive on oikealla tiellä sähköautojen valmistajaksi Fisker-sopimuksellaan. Valmet Automotive on oikeastaan vain Metson omistama ulkopuolinen liiketoiminta. Tästä kertoo sekin, että sen tietojen löytäminen Metson www-sivuilta on vähintäänkin haasteellista.
Toinen Valmet-nimeä käyttävä Metson osa on kiinalainen Valmet-Xian, jonka enemmistön Metso Paper äskettäin hankki haltuunsa. Toistaiseksi nimi Valmet-Xian on edelleen käytössä, mutta on oletettavaa, että siitä muodostuu osa Metso Paperia lähitulevaisuudessa ja Valmet-nimi poistuu.
Niin tai näin - Valmet on edelleen kova sana paperikoneiden tuotemerkkinä, eikä siitä kannattaisi lopullisesti ja kokonaan luopua. Valmet olisi luonteva paperiteknologian tuotemerkkinä ja yrityksen nimenäkin tunnettu. Valmet-tuotemerkin omistaa metsäkoneita valmistava Komatsu Forest, mutta toisaalta Valmet Paper Machinery on eri juttu. Tämä taitaakin olla ainoita nimiasiaa vaikeuttavia ongelmia. Metso Minerals saattaisi olla järkevää pitää nimenä ennallan. Metso Mineralsin katon alla on useita tuotemerkkejä, jotka edustavat parhaiten omaa tuotesegmenttiään ja Metso Minerals taas on tavallaan nämä merkit yhteen kokoava katto-organisaatio.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)