Tervasaari ei kestä laman yli. Varkaus samalla tiellä?

Tehtaiden sulkemiset eivät lopu Kajaaniin ja Kaskisiin. Hieman kerätään happea keuhkoihin ja sitten taas puhalletaan. Talouselämä on listannut tehtaita, joihin rakennemuutos kohdistuu seuraavassa vaiheessa. Lehti tukeutuu analyyseissään professori Hannu Törmään ja professori Risto Seppälään.

Melko varmaa on, että Tervasaaren paperitehdas ei kestä laman yli. Tehtaalla on kolme käytössä olevaa keskikokoista paperikonetta. Päätuote on tarran taustapaperi eli release-paperi. Lisäksi yhdellä koneella valmistetaan kirjekuori- ja MG-paperia. MG-paperi ei kuulu UPM:n keihäänkärkituotteisiin ja onkin pääasiassa jäänne vanhasta. Tehtaan koneet ovat melko pieniä ja vanhoja. Uusin kone on vuodelta 1996 ja se on reilu 7-metrinen. Muut ovat noin 5-metrisiä. Muutenkin tehdasinfra on osittain pahasti vanhentunutta. Koneiden määrään verrattuna tehdas on UPM:n mittakaavassa varsin pieni - tuotantokapsiteetti noin 350 000 t vuodessa, vaikka tuotteet ovatkin osittain erikoistuotteita.

"Lopputuotteen ohella avainasemassa ovat massanvalmistuksen energiatehokkuus ja lopputuotetta valmistavan paperikoneen leveys"

Suurikaan paperikone ei yksin jaksa kannatella koko tehdasta, varsinkaan kun Tervasaaressa sellu joudutaan tuomaan muualta sellutehtaan sulkemisen jälkeen. Integraatin hyödyt katoavat. Tehokkuusvertailussa koneiden trimmileveys on myös merkittävä tekijä tehokkuusvertailussa - 5 metristä konetta ei voi enää kutsua isoksi koneeksi, muuta kuin tiettyjen erikoispapereiden valmistuksessa. Massanvalmistuksen tehokkuus on avainasemassa, kun tehtaita vertaillaan yrityksen sisällä. Tämä nähtiin jo Kajaanissa. Vaikka siellä on verrattaen suuret ja modernit koneet, eivät ne riitä kannattelemaan tehdasta kannattavuusrajan yläpuolella, massanvalmistuksen ollessa epätaloudellista. Sisä-Suomen tehtaita rasittavat lisäksi korkeahkot kuljetuskustannukset. Vaikka Tervasaareen on investoitu, ovat investoinnit olleet pienehköjä ja suuri osa niistäkin on kohdistunut suljettavalle sellutehtaalle.

Tervasaaren yhtälö muistuttaa hyvin paljon Varkautta. Pieni sellutehdas ja vanhahkot keskikokoiset paperikoneet. Vähän suuria investointeja. Sijainti sisä-Suomessa. Yksi paperikone lakkautettu ja kartonkikone sulkeutuu jouluksi. Varkaus on integraatti, mutta ei suuri. Noudattaako Stora Enso samanlaista strategiaa? Toisaalta: Stora Ensolla ei ole Metsä-Botnian kaltaista selluomistusta. Varkaudessa on lisäksi saha - sahojen kannattavuus on yleisesti heikko. Yhtälö ei ole kunnossa.