UPM-Kymmene sulkee pysyvästi Rauman paperitehtaan paperikone PK3:n ja Saksassa sijaitsevan Ettringenin tehtaan paperikone 4:n. Lisäksi pieni Ranskassa sijaitseva Docellesin tehdas myydään tai siitä luovutaan muuten. Yhtiön tavoitteena on sulkea 580 000 tonnia painopaperin tuotantokapasiteettiä Euroopassa. Henkilöstöä vähennetään 860 henkilöä. Suljettavat koneet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa, tuotepaletti rajallinen tai kannattavuus heikko.
Rauman paperitehdas valmistaa 1 210 000 t/a SC- ja LWC-papereita vuodessa yhteensä neljällä paperikoneella. Suljettava kone on SC-paperikone. Kone on otettu käyttöön vuonna 1980 ja sen leveys on 8350 mm. Koneen kapasiteetti on 250 000 t/a. Raumalta vähennettävä henkilöstömäärä on noin 90 henkilöä.
Ettringenin tehtaalla suljettava SC-paperikone PM4 on käynnistetty vuonna 1984 ja sen kapasiteetti on noin 170 000 t/a. Tehdas valmistaa paperia yhteensä 460 000 t/a kolmella koneella ja työllistää yhteensä 580 henkilöä.
Docellesin tehdas valmistaa 160 000 t/a päällystämätöntä puuvapaata paperia ja työllistää 175 henkilöä. UPM on myös sulkenut vuoden 2012 lopulla Stracelin suurehkon paperikoneen, joka valmisti 270 000 t/a SC-paperia.
Suomessa UPM valmistaa Rauman ohella SC-paperia myös Jämsänkoskella. Jämsänkosken koneet ovat suurempia ja teknisesti uudempia. Lisäksi Jämsänkosken tehdas toimii integraattiperiaatteella lähellä sijaitsevan Kaipolan paperitehtaan kanssa. Jämsänkoskella valmistetaan hyväkatteista tarrapaperia, joka on kasvava toimiala. Samassa tehtaassa toimivat painopaperikoneet ovat kannattavampia, kun niiden integraattiapuna on tarrapaperia valmistavat erikoispaperikoneet. Jämsänkosken sijainnista huolimatta Jämsänjokilaakson kokonaisuus on parempi, kuin rannikolla sijaitsevalla Raumalla. Toimenpiteiden seurauksena UPM:llä on uusin ja tehokkain
tuotantokoneisto lähes kaikissa sen valmistamissa paperilajeissa ja sen asema kutistuvilla paperimarkkinoilla on varsin vahva.
6 kommenttia:
Hei, kiitos tästä kirjoituksesta. Sinulla on selvästi enemmän tietoa eri laitoksista kuin mulla, ja on tärkeää, että tästä kirjoitetaan.
Kantani tästä Rauman tapauksesta voi lukea täällä: http://blog.arjenpolku.fi. En sano, ettei olisi pitänyt sulkea PK3:a mutta meinaan, että on todennäköisesti muita vaihtoehtoja.
t. Paul Jonker-Hoffrén
Koko Rauman tehtaan tulevaisuus on kyseenalainen yli 10 vuoden horisontilla, mikäli media siirtyminen verkkoon jatkuu ja vauhdittuu. Paperin tulavaisuus on pakkaamisessa ja erikoispapareissa. UPM teki valintansa Rauman ja Jämsänjokilakkson välillä.
Sitä täytyy kuitenkin ihmetelle miten hyvin Jämsänjokilaakso on pärjännyt UPM:n sisäisessä kilpailussa. En sano etteikö luvut varmastikin tue tätä linjaa, mutta sanotaanko että vähän liiankin kolhuitta ovat pärjänneet. Alkoi siitä kun voittivat Voikkaan tuotantosuunnan vaihdossa tarrapaperin osalta -> voikkaa kiinni.
Vaikuttaisiko tuohon Jämsänjokilaakson säilyttämiseen mitenkään alueen metsävarat? Kun tuolla suunnalla liikkuu niin on siellä ainakin silmämääräisesti paljon metsiä?
Rauman tehtaalle jäljelle jäävät koneet ovat uusittuja ja uusin paperikone suomessa pk4, joten en usko et sieltlä tullaan tämän jälkeen leikkauksia tekemäään. Rauman heikkoutena on tietysti sen nvalmistavat paperilajait eli lähinnä SC-syväpainopaperi, joka menee huonommin kaupaksi kuin esimerkisksi LWC tai MWC.
:) NO näytäppä mulle Suomesta alue jolla ei silmämääräisesti ole paljon metsiä. kaupunkien ulkopuolella siis.
Lähetä kommentti