Stora Enso sulkee Varkauden sanomalehtipaperikoneet PK2 ja PK4. Perussyynä sanomalehtipaperintuotannon lopettamiseen on sama kuin Kajaanissakin: Bulkkituotetta ei kannata valmistaa neitseellisestä kuidusta kaukana markkinoista, kun vielä siitä saatava hinta on huono ja tuotantoprosessi vaatii paljon kallista energiaa. Varkaudessa on myös käytetty jonkin verran uusiomassaa, mutta pääraaka-aine on ollut kuumahierre (TMP).
Ainoana paperikoneena Varkaudessa jatkaa äskettäin uusittu hienopaperikone PK3. Vuonna 1926 valmistuneen PK2:n (5800 mm) tuotantoa on jo rajoitettu toistaiseksi. Toinen suljettava kone, PK4 (8500 mm) on valmistunut vuonna 1977. Varkauden tehtaiden vieressä sijaitsevaan Sanoma Osakeyhtiön Savon painon toimintaan sanomalehtipaperikoneiden sulkeminen ei vaikuta - ainakaa toistaiseksi. Tosiasia kuitenkin on, että myös painoalalla on ylikapasiteettia ja painotalon tulevaisuutta varmasti tutkitaan tarkasti Sanoma Osakeyhtiön johdossa.
Varkaus siis jatkaa toistaiseksi yhden paperikoneen tehtaana ja myös sellutehdas jatkaa raaka-aineen valmistusta hienopaperikoneelle. Pitemmällä aikajänteellä on kuitenkin erittäin todennäköistä, että paperintuotanto Varkaudessa päättyy kokonaan. Mielenkiintoista on myös se, että viime elokuussa Stora Enso ilmoitti silloin suunnitellun PK 3:n sulkeminen tekevän myös sanomalehti- ja luettelopaperin sekä puutuotteiden kannattavan valmistamisen mahdottomaksi Varkaudessa. Nyt kahden (PK2 ja PK4) koneen sulkeutuessa sahan, hienopaperin ja hienopaperitehtaalle massaa valmistavan sellutehtaan toiminta voisi kuitenkin jatkua. Vaikka tätä ei suoraan pystykään vertaamaan, ei kaikki tässä yhtälössä täsmää: joko markkinat tai Stora Enson strategia ovat muuttuneet olennaisesti (ja myyty Kotkan saha vähentää Stora Enson sahauskapasiteettiä).
Lisäksi Stora Enso myy Kotkan tehtaat (laminaattipaperi-, erikoispäällystetty aikakauslehtipaperi- ja sahaliiketoiminta) sekä Malesian laminaattipaperituotannon Open Gate Capitalille. Tainionkosken tehtaan paperikone PK7 säilyy Stora Enson omistuksessa ja liiketoiminnasta tehdään leasingsopimus uuden omistajan kanssa. Todennäköistä on, että pääomasijoittaja myy tehtaan markkinatilanteen parantuessa jollekin paperiteollisuuden toimijalle tai listaa sen pörssiin. Open Gate Capital on Los Angelesissa ja Pariisissa toimiva yksityinen vuonna 2005 perustettu pääomasijoitusyhtiö.
Kotkan tehtaat vaihtavat omistajaa ensimmäisen kerran 138 vuoteen. Tehtaan omistajan nimi on muuttunut aiemminkin, mutta kysymys on ollut lähinnä yritysten nimen muuttamisesta. Tehtaan perusti Hans Gutzeit vuonna 1872. Kotkan tehtaat valmistavat vuodessa noin 160 000 tonnia laminaattipaperia, 18 000 tonnia Imprex® tuotteita, 170 000 tonnia erikoispäällystettyä aikakauslehtipaperia ja 250 0000 kuutiometriä sahatavaraa. Vuonna 2009 Stora Enso lunasti Kotkassa toimivan Sunilan sellutehtaan kokonaan itselleen ja suunnitteli jo tehtaan sulkemista. Sittemmin sellutehdas on käynnistetty uudelleen.
4 kommenttia:
Mitätköhän järkeä on sulkea Imatralta, suuresta toimivasta integraatista, päällystämätöntä hienopaperia valmistava kone(PK8) ja samaan aikaan jättää yksi kone(PK3) jauhamaan samaa lajia onnettoman pienen sellutehtaan varaan Varkauteen. Varkauden sellutehdas on itse asiassa pienempi kuin suljettu Kemijärven tehdas...
Onko StoraEnson touhuissa nyt viime aikoina ollut mitään järkeä ???
Mitenkä paljon on investoitu esim. Varkauteen 2000-luvulla, 150-200 milj. euroa ja nyt ajetaan koko integraattia alas.
Kannattavaa liiketoimintaako ?
Aivan. Olisi ehkä ollut viisaampaa jättää viime vuosien investoinnit Varkauteen tekemättä - ei vanhaa tehdasta saa kannattavaksi noin pienellä summalla. Lopulta on taidettu ymmärtää, että ei esimerkiksi tuolla rahalla saa kovin paljon aikaan. Varkaus vaatisi paljon massiivisempia investointeja ja niitä sinne tuskin kannattaa tehdä mm. sijainnista johtuen.
StoraEnson tuohuissa on kieltämättä Härmälän jälkeen ollut pientä krapulaa havaittavissa. Harvemmin tänäpäivänä kuulee Härmälästä mitään positiivista sanottavaa.
Siis huhupuheita vain seuraavat: Härmälä aloitti aikoinaan Enso-Gutzeitin laajentamisen yhdistämällä itseensä Veitsiluodon. Huhupuheet kertovat Jukan käyneen valtio-omistajalla mustamaalaamassa Veitsiluotoa kertomalla mm. kuinka päin mäntyä mennyt investointi Oulun PM6 oli. Saatuaan Veitsiluodon itselleen Jukka rakennutti samanlaisen koneen PM7:n viereen.
Stora Ruotsissa oli aikoinaan huonossa kunnossa johtuen mm. huonosta johdosta. Wallenbergeille kävi oikein mainiosti saada hyvin hoidettu Enso-Gutzeit rapakunnossa olevan Storan kanssa kimppaan. Jukalle tämä taas kävi oikein mainiosti: tulihan nyt taas lisää alaisia. Huhut kertovat Storan arvon olleen selvästi yliarvostettu tässä integraatiossa Enso-Gutzeitin kanssa. Ehkä Jukan suurin vikatikki oli lähteä ostamaan tehtaat Amerikasta. On arvioitu ostoksen maksaneen StoraEnsolle n. 5 miljardia Euroa liikaa. Huhut kertovat kaupan paljastuttua epäonnistumiseksi Härmälälle Jukan yhdistäneen samaan divisioonaan Amerikanostosten kanssa useita kannattavia tehtaita ja näin onnistuneen peittämään usean vuoden ajan täysin epäonnistunen ostoksensa.
Kun aikoinaan voimaloita myytiin Ensolta Fortumille, Nestettä ja IVO:a integroitiin ja taas pilkottiin huhut kertovat kaikennäköistä kabineteisssa tapahtuneen mikä ei kestä päivänvaloa mutta ei siitä sen enempää. Jukka näissäkin kuvioissa mukana.
Kuten Kalle Isokallio totesi Härmälän touhuista: metsäfirma joka myy voimalansa ja metsänsä on sama asia kuin maajussi möisi peltonsa ja lehmänsä ja sanoisi vielä olevansa maanviljelijä.
Toki Härmälän kaudella tehtiin viisaitakin päätöksiä: mm Sachsen Papier ja selluaktiviteetit Etelä-Amerikassa.
Näistä ansioista kai Härmälä vuoden eurooppalaiseksi yritysjohtajaksi aikoinaan nimettiin.
Turha Karvista on syyttää näistä tehtaiden lakkautuksista. Kunhan Jukka Härmälän ja Härmälän esikunnan sotkuja siivoilee aikansa. Aika huonossa kunnossa olevan konsernin Karvinen Härmälältä peri.
Lähetä kommentti