Stora Enso sulkee Tolkkisten sahan (4Q/2009), Sunilan sellutehtaan (2Q/2010) ja harkitsee Varkauden tehtaiden sulkemista (4Q/2010). Lisäksi yhtiö myy Kotkan tehtaat, Malesian laminaattipaperintuotannon ja sulkee Imatralta PK8-hienopaperikoneen vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä.
Päällystämättömän hienopaperin tuotanto keskitetään Veitsiluotoon ja Nymöllaan. Imatran kartonkikone KA1:n sulkeminen perutaan ja se jatkaa tuotantoa. Myös Imatran päällystyskone 2 käynnistetään uudelleen.
9 kommenttia:
Mitä Ensosta jää jäljelle Suomeen?
Joku linkitti tänne uutisen Kemistä, jossa todettiin että Veitsiluoto on ongelmissa kannattavuuden vuoksi. Nyt sinne keskitetään tilaukset. Mutta muuttaako se Veitsiluodosta vahvan yksikön?
Oulussa Ensolla on suuri yksikkö, jota tosin on ruokittu Etelä-Amerikan puulla. Mutta luulen Oulun säilyvän.
Kotka laitetaan uudelleen myyntiin. Toivottavasti Enso saa yksikön kaupaksi.
Heinola Korostan että tilannetta en tunne, mutta luulen Heinolalla olevan vielä vuosia edessä, ja tänne on taidettu tehdä jopa investointeja viimeaikoina.
Inkeroisten kartonki ja Anjalan paperiAnjalankoskella paperikoneet ja kartonkikone on laitettu iskuun. Toivottavasti investoinnit onnistuvat eikä yksikkö koe Summan kohtaloa
EnoCell Uimaharjussa seisokit jatkuvat, jos siellä ei ala pian tapahtumaan jotain, luulen että Uimaharju kokee Kotkan aseman ja joutuu myyntiin.
ImatraKaukopään ja Tainionkosken integraatit ovat pienentyneet huomattavasti. Koneita on suljettu ja väkeä ulos. Edelleen tulee olemaan Enson vahvin yksikkö Suomessa, mutta kutistuneena tämäkin. Tällä palstalla ennakoitiin PK8:n sulkeminen. Mitenkäs KK1, joka jo kerran meinattiin sulkea?
Muuten aika odotettua, mutta koko Varkauden sulkeminen vähän yllätti. PK3:een kuitenkin investoitiin aika tuntuvasti ihan hetki sitten.
Ehkäpä Veitsiluodon tilannetta parantaa tilausten keskittäminen sinne. Ihme että Veitsiluodon PK1 vielä jaksaa. Päällystettyä hienopaperia, leveys oli kai jotain 4m. PK2 ja PK3 sekä PK5 ihan asiallisia koneita. Veitsiluodon sijainti varmasti parantaa sen asemia. Pitänee soitella pohjoisen kontaktille...
Kaukopään PK8 menee tosiaan kiinni - ei yllätys ja kartonkikone 1:n ja päällystykone 2:n sulkemispäätökset perutaan - ei varmaan yllätys sekään. Päätöshän vahvistaa Imatran tehtaiden asemaa siellä missä se on vahvin eli kuluttajapakkauskartongeissa, erityisesti nestepakkauskartongissa.
Looginen päätös venkoilulle.
Päällystämättömässä hienopaperissa on tulossa lisää kapasiteettia Eurooppaan uuden Portucel-Soporcellin koneen myötä, joten tilanne ei kyllä tule ainakaan paranemaan jo ennestään ongelmallisessa segmentissä. Siinä mielessä Varkaudenkaan tilanne ei hirveän lupaavalta valitettavasti näytä. Toivotaan kuitenkin parasta.
Veitsiluodon ykköskoneen leveys on 4400 mm ja kapasiteetti noin 180 000 t/a (Ainakin wikipedian mukaan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Veitsiluoto)
Taitaa olla Varkauden pajatson viime hetket käsillä.. Sanomalehden/luettelopaperin ja toimistopaperin teko kaukana sisämaassa ei leiville lyö vaikka kuinka olisi integraatti ja satelliittipainoa kyljessä.. Huono homma Varkaudelle ja huono homma meille alaa lukeville..
Enocellistä ei ollut mitään mainintaa, mutta lienee edelleen heikoilla jäillä.. Itse en usko tehtaaan myyntitouhuihin, sillä Enso ei ala myymään kilpailijoille tehdasta joka käyttää samoja puuvaroja.
Jos verrataan UPM:n paperikonekantaan Suomessa, on Ensolla vielä monta konetta ja kokonaisia tehtaita, joiden tulevaisuus ei ole kiveen kirjoitettu. Oma veikkaus Top3 varmimmat selviäjät:
1. Kaukopää
2. Oulu
3... Eipä ole helppoa enää tätä kolmatta löytääkään, mutta joku pitäisi nimetä niin Veitsiluoto, jos markkinat elpyy.
Nykyvalossa uhanalaisia tehtaita lähitulevaisuudessa Suomessa riittää. Äänekoski, Kangas, Tervasaari, Kaipola.. Anjalankoski, Myllykoski..
Varmimpiin selviytyjiin voidaan kaiketi lisätä Rauman integraatti (PK2 tai PK3 voi lähteä). Sijainti hyvä, sataman lähellä. Kuusanniemi on luultavasti myös vahvoilla (kemikaalien talteenotto paransi hyötysuhdetta tuntuvasti ja PK8 vasta uusittu).
Uhanalaisia mielestäni:
Myllykoski
Kangas
Kuten joku sanoikin hienopaperimarkkinoilla Soporcellin uusi kone on todella pelottava: 10m leveä ja kaikki uudet rekkulat + soporcelin omistamat metsät portugalissa (halpa sellu).
Pari kommenttia aiempiin:
- Sappi Kankaan kohtalo on tätä kirjoittaessa jo selvä eli siitä ei enempää. Kirkniemi säilynee pitkälti PK 3:n ansiosta, mutta miten käy PK1 ja PK2?
- Stora Ensolla on Oulussa kaksi 90-luvulla rakennettua tehokasta konetta ja tärkeimpänä hyvät tuotteet (mm. päällystetyt taidepainopaperit) eli säilynee "toistaiseksi". Myös integroitu pitkäkuitusellutehdas ja tehtaan vieressä olevaan satamaan tuotava euca-sellu varmistavat jatkoa.
- SE Veitsiluodon konekanta on päivitettynäkin vanhahkoa ja pienehköä. Elinikä max 5 vuotta varsinkin kun huomioidaan Karvisen "strategia".
- SE Kaukopään vahvuudet integroidusta sellusta erinomaisiin tuotteisiin auttavat vielä pitkään varsinkin nyt kun kuivuneita oksia on alettu katkomaan ja kannattamattomia koneita pysäyttämään.
- UPM Rauma matelee vajaalla käyntiasteella, mutta hyvällä konekannalla. Taloustilanteen kohentuessa Rauman tuotteille riittää kysyntää. Myös Botnian investointi Rauman tehtaansa valkaisuun paransi sellun käytettävyyttä Rauman paperitehtaalla eli kustannustehokkuus paranee. Säilynee ja tulee olemaan viimeisten joukossa kun paperitehtaita vielä Suomessa käy.
- UPM Kaipolan tulevaisuutta puolestaan turvaa käytettävä kierrätyskuitu. Tehdas käyttää tällä hetkellä käytännössä kaiken Suomesta saatavan (kotitalous)kierrätyskuidun. Tämä pitää tehtaan käynnissä ainakin muutaman vuoden. Kajaanin jo toteutunut ja Varkauden tuleva sulkeminen luonnollisesti auttaa asiaa, mutta Venäjän halpa sanomalehtipaperi on tietenkin uhka myös Kaipolalle.
- UPM Tervasaaren rooli on puolestaan tärkeä UPM:lle nykyisen strategian yhden osan eli tarratuotteisiin panostamisen vuoksi. Tehdas valmistaa tällä hetkellä kaikki UPM:n tarrantaustapaperit, joista suurin osa (voisi ainakin kuvitella) käytettäneen UPM:än kuuluvan Raflatacin tuotannossa. Toki strategiat muuttuvat, mutta nykytilanteessa ennustaisin Tervasaarelle vielä useita käyntivuosia, toki yksittäisiä koneita voi pudota.
- UPM Jämsänkosken tulevaisuuteen vaikuttavat ainakin osittain samat seikat kuin Tervasaarenkin kohtaloon. Jos suljettavia koneita pitäisi spekuloida, ovat PK 4 ja PK 5 ensimmäisiä liipaisimella huolimatta PK 4:n tuoreesta investoinnista. Tämä tosin vaatisi tarrapapereiden lisätuotantoa jonnekin muualle.
- UPM Kymin pelasti pitkälti juuri valmistunut kemikaalien talteenoton uusinta. Ilman sitä tehtaalla ei olisi tulevaisuutta järkyttävässä hienopaperin ylikapasiteettitilanteessa, jota jo mainittu Portucelin (merkittävin osin EU:n aluetuilla rahoitetun) hienopaperikoneen startti edelleen pahentaa. Noin 350 M€:n investoinnin alaskirjausta ja tehtaan sulkemista joudutaan onneksi siis odottelemaan kuitenkin vähintään vuosia.
- UPM Kaukaan tilannetta on vaikein arvioida. Sellutehtaalla lienee tulevaisuutta kotimaan sellutoimittajana konsernin tehtaille, mutta painopaperikoneiden osalta tulevaisuus on suuri kysymysmerkki!
- Myllykoski alkaa olemaan taputeltu vaikka yrittäisi olla optimistinen. Myllykosken konekannalla ja tuotteilla tulevaisuus ei voi olla valoisa Voikkaan, Varkauden ja osittain Kajaaninkin kohtaloa peilaten. Hyvä jos selviää 3 vuotta.
- Anjalankosken ja Inkeroisten tilannetta en tunne riittävän hyvin arvioidakseni. Sama Heinolan osalta.
Yhteenvetona siis oma arvioini 10 vuoden päästä elossaolevista tehtaista ja integraateista Suomessa:
Stora Enso: Oulu, Imatra,
UPM: Rauma, Kaipola, Tervasaari, Jämsänkoski, Kaukas
Sappi: Kirkniemi
Myllykoski: -
Botnia: Rauma (koko yhtiö sulautettu UPM:ään?), Kemi (jos siirtyy m-realille).
Toivottavasti tämä osittain inforealistinen arvioni menee pieleen ainakin osittain suljettavaksi arvioimieni tehtaiden / koneiden osalta. Todennäköisenä voi pitää kahta asiaa: Tuotantoa tullaan edelleen karsimaan, mutta tuotantoa tulee kuitenkin jäämään Suomeen.
Entäs pienet tehtaat kuten
- Nokia
- Korkeakoski (Karhula)
- Kauttua
- Tervakoski
- Pankakoski
- Juankoski (käynnistyykö uudelleen?)
Pienet tehtaat pärjäävät jatkossa todennäköisesti ihan ok.
Tervakoski, Pankakoski, Powerflute ovat osana perheyrityksiä. Perheyritykset ovat huomattavasti kärsivällisempiä omistajia kuin pörssiyhtiöt. Pienillä koneilla kehitetty erikoislaatuja, joissa paperin kilohinta korkeampi kuin lwc:llä, sc:ssä tai kopiopaperilla.
Nyt kun nämä pienet paperitehtaat eivät enää kuulu isoihin konserneihin ei niiden kehittämiä uusia paperilaatuja noin vain voi viedä isommille koneille. Juuri tätä laatujen viemistä pieniltä isoille koneille tuntuu olevan harrastetun metsäteollisuudessa enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi.
Nokia pärjää varmasti myös jatkossa.
Aivan UPM:n suurimman paperitehtaan Rauman kupeessa sijaitsee Kauttuan paperitehdas. Hupaisaa onkin havaita Kauttuan paperitehtaan tekevän enemmän rahaa kolmella kaksimetrisellä prutkulla kuin Rauman neljällä kymmenmetrisellä maailmanluokan koneella. Kai se jotain kertoo tuotekehityksen onnistumisesta UPM:ssä. Jos nyt muistan oikein UPM:ssä kehitysjohtajana oli Herra nimeltään Ebeling ja hänen seuraaja oli muistaakseni Karlsson. Ebeling tuli TKK:n professorinvirasta ja seuraaja oli Paulapuro. Fiksuja miehiä kaikki. Kuulin ystävältäni hyvän jutun TKK:lta joskus kultaisella 80- ja 90 luvuilta. Silloinen TKK:n proffa puunjalostustekniikan laitokselta oli kuulemma vahvasti sitä mieltä että TKK:n Tietotekniikan osaston olemassaolon tehtävänä on Metsäteollisuuden prosessien parantaminen. Taitaa tänä päivänä Puunjalostustekniikan laitos olla kooltaan murto-osa Tietotekniikan laitoksesta TKK:lla. Samoin mieleeni jäi joskus 90-luvun lopulta Ebelingin lausahdus, jossa mies vakavasti pohti keinoja miten nuoret saataisiin takaisin netistä houkuteltua sanomalehtien pariin.
lol ;)
Lähetä kommentti