keskiviikko 28. heinäkuuta 2010
Takaraja Stromsdalin tehtaan myymiselle oli ja meni
Juankoskella sijaitsevan Stromsdalin tehtaan myymiselle asetettu takaraja umpeutui kesäkuun lopussa kertoo Kauppalehti. Nyt onkin mahdollista, että tehtaan koneet myydään siirrettäväksi muualle - tosin koneiden myyminen lienee vaikeampaa kuin kokonaisen tehtaan, sillä paperiteollisuuden koneita ja laitteita on tällä hetkellä hyvin (=liikaa) tarjolla. Lisäksi Stromsdalin koneet eivät monilta osin ole kartongin- ja paperinvalmistajien nykytarpeiden ja vaatimusten mukaisia. Tämä vaikeuttaa osaltaan koneiden myyntiä. Lisäksi konkurssipesälle jäisi vielä tehtaan kiinteistöt, rakenteet ja laitteet, joita on mahdoton siirtää muualle.
torstai 17. kesäkuuta 2010
Mäntän vanhimmat paperikoneet liipasimella
Metsä-Tissue tutkii mahdollisuutta siirtää Mäntän tehtaalla valmistettavien ruoanlaittopapereiden valmistusta Saksaan. Tätä varten Metsä-Tissue on aloittanut selvityksen, sopisiko M-realin Reflexin paperitehtaan yksi paperikone levinpaperien valmistukseen.
Mäntän paperitehtaalla on yhteensä viisi paperikonetta, joista kaksi valmistaa ruoanlaittopapereita ja kolme pehmopapereita. Ruoanlaittopapereita valmistavat koneet PK5 ja PK7 on rakennettu vuosina 1929/30 ja 1952, joten koneet ovat iäkkäitä. Ruoanlaittopaperit-liiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 60 miljoonaa euroa vuodessa. Tehtaalla on aloitettu yt-neuvottelut, jotka koskevat 150 henkilöä. yt-neuvottelujen piirissä on yhteensä noin 500 henkilöä.
Reflexin paperitehdas valmistaa noin 100000 t erikoispapereita vuodessa neljällä paperikoneella. Suurin kone on leveydeltään 3300 mm. Tehdas työllistää noin 500 henkilöä. Järjestely koskisi toteutuessaan yhtä paperikonetta.
Mäntän paperitehtaalla on yhteensä viisi paperikonetta, joista kaksi valmistaa ruoanlaittopapereita ja kolme pehmopapereita. Ruoanlaittopapereita valmistavat koneet PK5 ja PK7 on rakennettu vuosina 1929/30 ja 1952, joten koneet ovat iäkkäitä. Ruoanlaittopaperit-liiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 60 miljoonaa euroa vuodessa. Tehtaalla on aloitettu yt-neuvottelut, jotka koskevat 150 henkilöä. yt-neuvottelujen piirissä on yhteensä noin 500 henkilöä.
Reflexin paperitehdas valmistaa noin 100000 t erikoispapereita vuodessa neljällä paperikoneella. Suurin kone on leveydeltään 3300 mm. Tehdas työllistää noin 500 henkilöä. Järjestely koskisi toteutuessaan yhtä paperikonetta.
tiistai 4. toukokuuta 2010
Ulkomaalaisiin käsiin
Suomalaiset paperi- ja kartonkiyhtiöt ovat myyneet ydinliiketoimintoihin kuulumattomia tehtaitaan Suomessa ulkomaisille ostajille. Tästä kirjoittaa myös YLE Kymenlaakso. Ostajissa on sekä pääomasijoittajia että metsäyhtiöitäkin ja lisäksi muita toimijoita. Ulkomaalaisille myydyistä tehtaista ainoastaan Kankaan paperitehdas Jyväskylässä on lopetettu - tosin muistakin tehtaista on karsittu toimintoja ja henkilöstöä.
Seuraavat tehtaat on myyty ulkomaiselle toimijalle (myyntivuosi):
- Nokian paperitehdas, Georgia-Pacific Nordic Oy, USA (aik. Fort James/James River), 1989-1991
- Tervakosken paperitehdas, Delfort Group, Itävalta (aik. Trierenberg), 1999
- Korkeakosken kartonkitehdas, Sonoco-Alcore Oy, USA, 2004-2006
- Kauttuan paperitehdas, Jujo Thermal (Nippon Paper Industries (Japani), Ahlstrom (Suomi) and Mitsui & Co (Japani), 1992-2005 (Ahlstrom mukana Jujo Thermalissa)
- Savon sellu, Powerflute, Irlanti, 2005
- Pankakosken kartonkitehdas, Pankaboard, Irlanti, 2006
- Kankaan paperitehdas, Sappi Ltd, Etelä-Afrikka 2009 (lopetettu tammikuussa 2010)
- Kirkniemen paperitehdas, Sappi Ltd, Etelä-Afrikka, 2009
- Lohjan paperitehdas, Mondi Group, Etelä-Afrikka, 2008
- Juankosken kartonkitehdas (suljettuna olevan tehtaan myyntiä Espanjaan Castor Plus-yhtiölle suunniteltu 2008-2010)
- Kotkan paperitehdas, OpenGate Capital, USA, 2010
Seuraavat tehtaat on myyty ulkomaiselle toimijalle (myyntivuosi):
- Nokian paperitehdas, Georgia-Pacific Nordic Oy, USA (aik. Fort James/James River), 1989-1991
- Tervakosken paperitehdas, Delfort Group, Itävalta (aik. Trierenberg), 1999
- Korkeakosken kartonkitehdas, Sonoco-Alcore Oy, USA, 2004-2006
- Kauttuan paperitehdas, Jujo Thermal (Nippon Paper Industries (Japani), Ahlstrom (Suomi) and Mitsui & Co (Japani), 1992-2005 (Ahlstrom mukana Jujo Thermalissa)
- Savon sellu, Powerflute, Irlanti, 2005
- Pankakosken kartonkitehdas, Pankaboard, Irlanti, 2006
- Kankaan paperitehdas, Sappi Ltd, Etelä-Afrikka 2009 (lopetettu tammikuussa 2010)
- Kirkniemen paperitehdas, Sappi Ltd, Etelä-Afrikka, 2009
- Lohjan paperitehdas, Mondi Group, Etelä-Afrikka, 2008
- Juankosken kartonkitehdas (suljettuna olevan tehtaan myyntiä Espanjaan Castor Plus-yhtiölle suunniteltu 2008-2010)
- Kotkan paperitehdas, OpenGate Capital, USA, 2010
torstai 22. huhtikuuta 2010
Stora Enso: 2 konetta kiinni Varkaudessa ja Kotkan tehtaat pääomasijoittajalle
Stora Enso sulkee Varkauden sanomalehtipaperikoneet PK2 ja PK4. Perussyynä sanomalehtipaperintuotannon lopettamiseen on sama kuin Kajaanissakin: Bulkkituotetta ei kannata valmistaa neitseellisestä kuidusta kaukana markkinoista, kun vielä siitä saatava hinta on huono ja tuotantoprosessi vaatii paljon kallista energiaa. Varkaudessa on myös käytetty jonkin verran uusiomassaa, mutta pääraaka-aine on ollut kuumahierre (TMP).
Ainoana paperikoneena Varkaudessa jatkaa äskettäin uusittu hienopaperikone PK3. Vuonna 1926 valmistuneen PK2:n (5800 mm) tuotantoa on jo rajoitettu toistaiseksi. Toinen suljettava kone, PK4 (8500 mm) on valmistunut vuonna 1977. Varkauden tehtaiden vieressä sijaitsevaan Sanoma Osakeyhtiön Savon painon toimintaan sanomalehtipaperikoneiden sulkeminen ei vaikuta - ainakaa toistaiseksi. Tosiasia kuitenkin on, että myös painoalalla on ylikapasiteettia ja painotalon tulevaisuutta varmasti tutkitaan tarkasti Sanoma Osakeyhtiön johdossa.
Varkaus siis jatkaa toistaiseksi yhden paperikoneen tehtaana ja myös sellutehdas jatkaa raaka-aineen valmistusta hienopaperikoneelle. Pitemmällä aikajänteellä on kuitenkin erittäin todennäköistä, että paperintuotanto Varkaudessa päättyy kokonaan. Mielenkiintoista on myös se, että viime elokuussa Stora Enso ilmoitti silloin suunnitellun PK 3:n sulkeminen tekevän myös sanomalehti- ja luettelopaperin sekä puutuotteiden kannattavan valmistamisen mahdottomaksi Varkaudessa. Nyt kahden (PK2 ja PK4) koneen sulkeutuessa sahan, hienopaperin ja hienopaperitehtaalle massaa valmistavan sellutehtaan toiminta voisi kuitenkin jatkua. Vaikka tätä ei suoraan pystykään vertaamaan, ei kaikki tässä yhtälössä täsmää: joko markkinat tai Stora Enson strategia ovat muuttuneet olennaisesti (ja myyty Kotkan saha vähentää Stora Enson sahauskapasiteettiä).
Lisäksi Stora Enso myy Kotkan tehtaat (laminaattipaperi-, erikoispäällystetty aikakauslehtipaperi- ja sahaliiketoiminta) sekä Malesian laminaattipaperituotannon Open Gate Capitalille. Tainionkosken tehtaan paperikone PK7 säilyy Stora Enson omistuksessa ja liiketoiminnasta tehdään leasingsopimus uuden omistajan kanssa. Todennäköistä on, että pääomasijoittaja myy tehtaan markkinatilanteen parantuessa jollekin paperiteollisuuden toimijalle tai listaa sen pörssiin. Open Gate Capital on Los Angelesissa ja Pariisissa toimiva yksityinen vuonna 2005 perustettu pääomasijoitusyhtiö.
Kotkan tehtaat vaihtavat omistajaa ensimmäisen kerran 138 vuoteen. Tehtaan omistajan nimi on muuttunut aiemminkin, mutta kysymys on ollut lähinnä yritysten nimen muuttamisesta. Tehtaan perusti Hans Gutzeit vuonna 1872. Kotkan tehtaat valmistavat vuodessa noin 160 000 tonnia laminaattipaperia, 18 000 tonnia Imprex® tuotteita, 170 000 tonnia erikoispäällystettyä aikakauslehtipaperia ja 250 0000 kuutiometriä sahatavaraa. Vuonna 2009 Stora Enso lunasti Kotkassa toimivan Sunilan sellutehtaan kokonaan itselleen ja suunnitteli jo tehtaan sulkemista. Sittemmin sellutehdas on käynnistetty uudelleen.
Ainoana paperikoneena Varkaudessa jatkaa äskettäin uusittu hienopaperikone PK3. Vuonna 1926 valmistuneen PK2:n (5800 mm) tuotantoa on jo rajoitettu toistaiseksi. Toinen suljettava kone, PK4 (8500 mm) on valmistunut vuonna 1977. Varkauden tehtaiden vieressä sijaitsevaan Sanoma Osakeyhtiön Savon painon toimintaan sanomalehtipaperikoneiden sulkeminen ei vaikuta - ainakaa toistaiseksi. Tosiasia kuitenkin on, että myös painoalalla on ylikapasiteettia ja painotalon tulevaisuutta varmasti tutkitaan tarkasti Sanoma Osakeyhtiön johdossa.
Varkaus siis jatkaa toistaiseksi yhden paperikoneen tehtaana ja myös sellutehdas jatkaa raaka-aineen valmistusta hienopaperikoneelle. Pitemmällä aikajänteellä on kuitenkin erittäin todennäköistä, että paperintuotanto Varkaudessa päättyy kokonaan. Mielenkiintoista on myös se, että viime elokuussa Stora Enso ilmoitti silloin suunnitellun PK 3:n sulkeminen tekevän myös sanomalehti- ja luettelopaperin sekä puutuotteiden kannattavan valmistamisen mahdottomaksi Varkaudessa. Nyt kahden (PK2 ja PK4) koneen sulkeutuessa sahan, hienopaperin ja hienopaperitehtaalle massaa valmistavan sellutehtaan toiminta voisi kuitenkin jatkua. Vaikka tätä ei suoraan pystykään vertaamaan, ei kaikki tässä yhtälössä täsmää: joko markkinat tai Stora Enson strategia ovat muuttuneet olennaisesti (ja myyty Kotkan saha vähentää Stora Enson sahauskapasiteettiä).
Lisäksi Stora Enso myy Kotkan tehtaat (laminaattipaperi-, erikoispäällystetty aikakauslehtipaperi- ja sahaliiketoiminta) sekä Malesian laminaattipaperituotannon Open Gate Capitalille. Tainionkosken tehtaan paperikone PK7 säilyy Stora Enson omistuksessa ja liiketoiminnasta tehdään leasingsopimus uuden omistajan kanssa. Todennäköistä on, että pääomasijoittaja myy tehtaan markkinatilanteen parantuessa jollekin paperiteollisuuden toimijalle tai listaa sen pörssiin. Open Gate Capital on Los Angelesissa ja Pariisissa toimiva yksityinen vuonna 2005 perustettu pääomasijoitusyhtiö.
Kotkan tehtaat vaihtavat omistajaa ensimmäisen kerran 138 vuoteen. Tehtaan omistajan nimi on muuttunut aiemminkin, mutta kysymys on ollut lähinnä yritysten nimen muuttamisesta. Tehtaan perusti Hans Gutzeit vuonna 1872. Kotkan tehtaat valmistavat vuodessa noin 160 000 tonnia laminaattipaperia, 18 000 tonnia Imprex® tuotteita, 170 000 tonnia erikoispäällystettyä aikakauslehtipaperia ja 250 0000 kuutiometriä sahatavaraa. Vuonna 2009 Stora Enso lunasti Kotkassa toimivan Sunilan sellutehtaan kokonaan itselleen ja suunnitteli jo tehtaan sulkemista. Sittemmin sellutehdas on käynnistetty uudelleen.
tiistai 13. huhtikuuta 2010
Metso toimittaa pehmopaperilinjoja
Metso toimittaa pehmopaperilinjoja Turkkiin K GIDA SAN ve TİC A.Ş -yhtiölle ja Max Fortune Industrial Ltd. -yhtiölle Hong Kongiin. Molemmat linjat ovat suunnilleen samankokoisia ja niiden tuotantokapasiteetti on noin 60 000 t pehmopapereita vuodessa.
Suomeen on rakennettu viimeksi uusi kokonainen pehmopaperikone vuonna 1971 Nokialle. Tämän jälkeen kapasiteettiä on lisätty vanohja koneita uusimalla. Suomessa toimii 2 pehmopaperitehdasta, joissa on yhteensä 6 pehmopaperikonetta (5 toiminnassa)
Metsä-Tissue, Mänttä
* PK1, käyttöönottovuosi: 1961, 30 000 t/a
* PK9, käyttöönottovuosi: 1965, 18 000 t/a
* PK10, käyttöönottovuosi: 1968, 37 000 t/a
Georgia Pacific Nordic, Nokia
* PK7, käyttöönottovuosi: 1965, 24 000 t/a
* PK8, käyttöönottovuosi: 1969 (kone suljettuna vuodesta 2008 saakka), 25 000 t/a
* PK9, käyttöönottovuosi: 1971, 52 000 t/a
Kaikki Nokian koneet ovat Beloitin toimittamia.
Suomeen on rakennettu viimeksi uusi kokonainen pehmopaperikone vuonna 1971 Nokialle. Tämän jälkeen kapasiteettiä on lisätty vanohja koneita uusimalla. Suomessa toimii 2 pehmopaperitehdasta, joissa on yhteensä 6 pehmopaperikonetta (5 toiminnassa)
Metsä-Tissue, Mänttä
* PK1, käyttöönottovuosi: 1961, 30 000 t/a
* PK9, käyttöönottovuosi: 1965, 18 000 t/a
* PK10, käyttöönottovuosi: 1968, 37 000 t/a
Georgia Pacific Nordic, Nokia
* PK7, käyttöönottovuosi: 1965, 24 000 t/a
* PK8, käyttöönottovuosi: 1969 (kone suljettuna vuodesta 2008 saakka), 25 000 t/a
* PK9, käyttöönottovuosi: 1971, 52 000 t/a
Kaikki Nokian koneet ovat Beloitin toimittamia.
tiistai 2. maaliskuuta 2010
Tuhoa Chilessä
Chilen sellu- ja paperitehtaat ovat kärsineet huomattavia vahinkoja maanjäristyksessä. Tehdasinfrastruktuurin vaurioitumisen lisäksi lisäharmia tuovat tuhoutuneet tiet ja sillat, jotka estävät puukuljetukset tehtaille.
Myös alueella työskennelleitä suomalaisia Metson työntekijöitä oli jonkun aikaa tavoittamattomissa, mutta heihin saatiin yhteys myöhemmin. Komennusmiehet työskentelevät Araucon tehtaalla, joka sijaitsee noin 50 km Concepciónista etelään.
Myös alueella työskennelleitä suomalaisia Metson työntekijöitä oli jonkun aikaa tavoittamattomissa, mutta heihin saatiin yhteys myöhemmin. Komennusmiehet työskentelevät Araucon tehtaalla, joka sijaitsee noin 50 km Concepciónista etelään.
perjantai 19. helmikuuta 2010
Varkaus kutistuu jälleen ennen lopullista sulkeutumistaan?
Faktat Varkauden tehtaan sulkemisen puolesta saavat lisää pontta, kun aiemmin suljetulle kartonkikoneelle raaka-ainetta tuottanut kierrätyslaitoskin suljetaan. Ecogas-kaasutuslaitos Varkaudessa jatkaa toimintaa. Porin kartonkitehtaan yhteyteen lisätään kapasiteettia korvaamaan Varkaudesta suljettavaa tuotantoa. Porin hylsytehdas suljetaan ja raaka-aine kuljetetaan Porista jatkossa Imatran ja Loviisan hylsytehtaille. Porin kartonkitehdas pystyy investoinnin jälkeen hyödyntämään kaiken Suomen kotitalouksista kerättävän pakkausmateriaalin. Henkilöstövahennykset Porissa ja Varkaudessa ovat noin 30 henkilöä.
Porin kartonkitehtaalla on yksi reilu 4-metrinen kartonkikone, jonka kapasiteetti on noin 120 000 tonnia vuodessa. Kone valmisti ennen (vuoteen 1991 saakka) voimapaperia. Porin tehtaan etuna verrattuna Varkauteen on logistisesti parempi sijainti rannikolla - joskaan muutosten jälkeen siitä ei ole juuri hyötyä, koska hylsytehtaat sijaitsevat Imatralla ja Loviisassa. Porin kartonkikone on Varkauden aiemmin suljettua konetta tehokkaampi. Mielenkiintoista on, että Porin tehdaskiinteistön omistaa UPM-Kymmene Oyj Rosenlewin ja Rauma-Repolan perintönä. Tiloissa toimi aiemmin Porin Paperi.
Sanomalehtipapereissa yhtiön pienimmän sanomalehtipaperikoneen (Varkaus PK2) tuotantoa rajoitetaan jälleen. Sanomalehtipaperituotanto keskitetään Varkaudessa PK4:lle. PK2:sta ei ainakaan tässä vaiheessa suljeta pysyvästi, mutta kaukana PK2:n ja koko Varkauden integraatin sulkeminen ei ole. Lomautusten piirissä on Varkaudessa noin 90 henkilöä.
Porin kartonkitehtaalla on yksi reilu 4-metrinen kartonkikone, jonka kapasiteetti on noin 120 000 tonnia vuodessa. Kone valmisti ennen (vuoteen 1991 saakka) voimapaperia. Porin tehtaan etuna verrattuna Varkauteen on logistisesti parempi sijainti rannikolla - joskaan muutosten jälkeen siitä ei ole juuri hyötyä, koska hylsytehtaat sijaitsevat Imatralla ja Loviisassa. Porin kartonkikone on Varkauden aiemmin suljettua konetta tehokkaampi. Mielenkiintoista on, että Porin tehdaskiinteistön omistaa UPM-Kymmene Oyj Rosenlewin ja Rauma-Repolan perintönä. Tiloissa toimi aiemmin Porin Paperi.
Sanomalehtipapereissa yhtiön pienimmän sanomalehtipaperikoneen (Varkaus PK2) tuotantoa rajoitetaan jälleen. Sanomalehtipaperituotanto keskitetään Varkaudessa PK4:lle. PK2:sta ei ainakaan tässä vaiheessa suljeta pysyvästi, mutta kaukana PK2:n ja koko Varkauden integraatin sulkeminen ei ole. Lomautusten piirissä on Varkaudessa noin 90 henkilöä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)