Pääosin Keski-Euroopassa toimiva Myllykoski-ryhmä teki ehkä hieman yllättäen voitollisen tuloksen alkuvuonna. Konsernin liiketoiminnasta vain pieni osa on Suomessa, joten Suomessa ongelmana olevat korkeat kustannukset eivät rasita yhtiötä muiden suomalaisten metsäyhtiöiden tavoin. Olisi mielenkiintoista nähdä ainoan Suomen tehtaan, Myllykoski Paperin luvut. Ne ovat varmasti tappiolliset.
Myllykoski myi sveitsiläisen Utzenstorfin kahden koneen (yht. 260 000 t sanomalehtipaperit, koneet vuosilta 1980 ja 1986) tehtaan kesäkuussa 16 miljoonalla eurolla sekä omistamansa 49% osuuden Sunilan sellutehtaasta Stora Ensolle. Sunila myytiin 6 milj. eurolla toukokuussa ja myynnistä aiheutui Myllykoskelle 20 milj. euron tappio. Myllykoski-konserni työllistää viimeisimpien järjestelyjen jälkeen yhteensä noin 2800 henkilöä.
lauantai 25. heinäkuuta 2009
torstai 23. heinäkuuta 2009
Nämä Stora Enson tehtaat lähtevät
Stora Enso sulkee kannattamatonta kapasiteettiä Suomesta ja ilmoittaa tarkemmin suljettavasta kapasiteetistä heinä-syyskuussa. Joku seuraavista tehtaista suljetaan varmasti:
- Uimaharjun sellutehdas - tehdas on ollut pysäytettynä jo pitkään, eikä valoa ole näkyvissä. Toisaalta tehtaan tuotantotekniikka on nykyaikaista ja integraattiin kuuluu myös saha.
- Varkauden paperitehtaalta paperikone PK2 - Euroopan vanhimpia ja pienimpiä sanomalehtikoneita, kaukana markkinoista
- Kotkan paperitehdas - tehdas oli jo kerran myynnissä, selluyksikkö ja oikeastaan koko tehdas vaatisi investointeja, pieni ja vanha tehdas, ei ydinliiketoimintaa
- Sunilan sellutehdas - pieni ja vanha tehdas, jonka Stora Enso osti erittäin edullisesti (=lähes ilmaiseksi) kokonaan itselleen aiemmin tänä vuonna. Tehdas ei ole integraatti, se vaatisi investointeja ja lisäksi Stora Ensolla on Kotkassa nyt kaksi yksikköä. Jotakin tehtaan kehittämisestä kertoo ehkä sekin, että Sunilan web-sivut ovat olleet "sivuja päivitetään"-tilassa jo pitkään. Myöskään Stora Enson sivuille tehdasta ei ole lisätty.
- Anjalan paperitehdas - tehtaalla vanhat koneet ja sijainti sisämaassa, ei pitkälle jalostettuja tuotteita, ei integraatti, suuret energiakustannukset massanvalmistuksessa
- Myös sahauksessa on ylikapasiteettiä. Uimaharjun saha saattaisi olla näppärää sulkea yhdessä sellutehtaan kanssa. Myös Kotkan saha sijaitsee Kotkan tehtaiden yhteydessä.
Jos varmat suljettavat näistä pitäisi veikata, niin ne ovat Varkauden paperikone PK2, toinen kotimaisista ei-integraattisellutehtaista eli Sunila tai Uimaharju. Sunilan lakkauttamisen puolesta puhuvat pieni koko ja ikä ja Uimaharjun puolesta taas syrjäinen sijainti ja toisaalta myös tehtaan suuri koko. Lisäksi suljetaan ainakin yksi saha.
Lähes turvassa ovat Oulun ja Veitsiluodon tehtaat, jotka ova suuria ja moderneja tehtaita. Myös Imatran tilanne on kohtuullisen hyvä, kun kartonkikone 1 suljetaan tänä vuonna aiemman tehostamisohjelman seurauksena. Toisaalta, mikäli hienopaperintuotanto keskitetään kokonaan pohjoiseen, on Imatralta suljettava Kaukopään PK8. Hyvä tilanne on myös pakkauksiin keskittyneissä Heinolan ja Lahden yksikössä, mutta tehostamistoimenpiteitä vaaditaan myös siellä. Yksi vaihtoehto saattaisi kuitenkin olla Lahden ja Heinolan yksiköiden toiminnan tehostaminen toimintoja yhdistämällä ja ehkä myös supistamalla. Sen sijaan bulkkituotetta valmistavan Heinolan flutingtehtaan tilanne on hieman huonompi, koska ikä alkaa painaa tehdasta.
- Uimaharjun sellutehdas - tehdas on ollut pysäytettynä jo pitkään, eikä valoa ole näkyvissä. Toisaalta tehtaan tuotantotekniikka on nykyaikaista ja integraattiin kuuluu myös saha.
- Varkauden paperitehtaalta paperikone PK2 - Euroopan vanhimpia ja pienimpiä sanomalehtikoneita, kaukana markkinoista
- Kotkan paperitehdas - tehdas oli jo kerran myynnissä, selluyksikkö ja oikeastaan koko tehdas vaatisi investointeja, pieni ja vanha tehdas, ei ydinliiketoimintaa
- Sunilan sellutehdas - pieni ja vanha tehdas, jonka Stora Enso osti erittäin edullisesti (=lähes ilmaiseksi) kokonaan itselleen aiemmin tänä vuonna. Tehdas ei ole integraatti, se vaatisi investointeja ja lisäksi Stora Ensolla on Kotkassa nyt kaksi yksikköä. Jotakin tehtaan kehittämisestä kertoo ehkä sekin, että Sunilan web-sivut ovat olleet "sivuja päivitetään"-tilassa jo pitkään. Myöskään Stora Enson sivuille tehdasta ei ole lisätty.
- Anjalan paperitehdas - tehtaalla vanhat koneet ja sijainti sisämaassa, ei pitkälle jalostettuja tuotteita, ei integraatti, suuret energiakustannukset massanvalmistuksessa
- Myös sahauksessa on ylikapasiteettiä. Uimaharjun saha saattaisi olla näppärää sulkea yhdessä sellutehtaan kanssa. Myös Kotkan saha sijaitsee Kotkan tehtaiden yhteydessä.
Jos varmat suljettavat näistä pitäisi veikata, niin ne ovat Varkauden paperikone PK2, toinen kotimaisista ei-integraattisellutehtaista eli Sunila tai Uimaharju. Sunilan lakkauttamisen puolesta puhuvat pieni koko ja ikä ja Uimaharjun puolesta taas syrjäinen sijainti ja toisaalta myös tehtaan suuri koko. Lisäksi suljetaan ainakin yksi saha.
Lähes turvassa ovat Oulun ja Veitsiluodon tehtaat, jotka ova suuria ja moderneja tehtaita. Myös Imatran tilanne on kohtuullisen hyvä, kun kartonkikone 1 suljetaan tänä vuonna aiemman tehostamisohjelman seurauksena. Toisaalta, mikäli hienopaperintuotanto keskitetään kokonaan pohjoiseen, on Imatralta suljettava Kaukopään PK8. Hyvä tilanne on myös pakkauksiin keskittyneissä Heinolan ja Lahden yksikössä, mutta tehostamistoimenpiteitä vaaditaan myös siellä. Yksi vaihtoehto saattaisi kuitenkin olla Lahden ja Heinolan yksiköiden toiminnan tehostaminen toimintoja yhdistämällä ja ehkä myös supistamalla. Sen sijaan bulkkituotetta valmistavan Heinolan flutingtehtaan tilanne on hieman huonompi, koska ikä alkaa painaa tehdasta.
keskiviikko 15. heinäkuuta 2009
Paperitehdas Fray Bentosiin?
UPM-Kymmene ostaa Metsä-Botnian Uruguayn toiminnot eli Fray Bentosin sellutehtaan ja eukalyptus-viljelmät. UPM ei ole profiloitunut selluyhtiönä, vaikka se merkittävä sellunvalmistaja onkin. UPM on pääasiassa tuottanut sellua lähinnä omille tehtailleen. Useat UPM:n sellutehtaat sijaitsevat integraatteina paperitehtaiden yhteydessä.
Etelä-Amerikan markkinat kasvavat voimakkaasti ja raaka-ainetta on hyvin saatavilla. Lisäksi Fray Bentosin tehdas sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla ja tontilla on tilaa uusille investoinneille. Onkin erittäin todennäköistä, että sellutehdas saa kaverikseen paperikoneen tai kaksi. Fray Bentos voisi toimia UPM:n latinalaisen Amerikan tuotanto- ja teknologiakeskuksena vähän samaan tapaan kuin Changshu Kiinassa. Tuotteena tulee olemaan todennäköisesti UPM:n strategiaan sopiva hienopaperi ja lisäksi ehkä joku täysin uusi tuote.
Metsä-Botnia palaa jälleen lähes pelkästään kotimaiseksi toimijaksi ja siitä tulee Metsäliiton tytäryhtiö, jonka tulos sisällytetään jatkossa kokonaan Metsäliiton lukuihin. Botnialle jää Suomeen 4 sellutehdasta ja saha Venäjälle. Botnian laajentuminen kasvavilla ja kehittyvillä markkinoilla on jatkossa todennäköistä. Yhtiöllä on käytössään huippuluokan selluosaamista, jota kannattaa käyttää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Hyvin suurella todennäköisyydellä Botnian seuraava suunta sellunkeitossa on Venäjä. Ensin on kuitenkin kevennettävä Metsäliiton velkataakkaa - paljon.
Etelä-Amerikan markkinat kasvavat voimakkaasti ja raaka-ainetta on hyvin saatavilla. Lisäksi Fray Bentosin tehdas sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla ja tontilla on tilaa uusille investoinneille. Onkin erittäin todennäköistä, että sellutehdas saa kaverikseen paperikoneen tai kaksi. Fray Bentos voisi toimia UPM:n latinalaisen Amerikan tuotanto- ja teknologiakeskuksena vähän samaan tapaan kuin Changshu Kiinassa. Tuotteena tulee olemaan todennäköisesti UPM:n strategiaan sopiva hienopaperi ja lisäksi ehkä joku täysin uusi tuote.
Metsä-Botnia palaa jälleen lähes pelkästään kotimaiseksi toimijaksi ja siitä tulee Metsäliiton tytäryhtiö, jonka tulos sisällytetään jatkossa kokonaan Metsäliiton lukuihin. Botnialle jää Suomeen 4 sellutehdasta ja saha Venäjälle. Botnian laajentuminen kasvavilla ja kehittyvillä markkinoilla on jatkossa todennäköistä. Yhtiöllä on käytössään huippuluokan selluosaamista, jota kannattaa käyttää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Hyvin suurella todennäköisyydellä Botnian seuraava suunta sellunkeitossa on Venäjä. Ensin on kuitenkin kevennettävä Metsäliiton velkataakkaa - paljon.
torstai 18. kesäkuuta 2009
¡Bienvenidos a Juankoski!
Juankosken kartonkitehdas eli Stromsdal siirtyy aiesopimuksella espanjalaisomistukseen. Ostajana on Castor Plus-yhtiö, joka on aikaisemmin keskittynyt kartongin markkinointiin pääosin Kuubassa ja Espanjassa. Stromsdalin valmistamaa kartonkia on käytetty mm. sikarirasioiden raaka-aineena Kuubassa. Mielenkiintoista on, miten pelkkänä markkinointiyrityksenä aikaisemmin toiminut yritys pystyy toimimaan myös kartongin valmistajana. Myöskään yrityksen internetsivuja ei ainakaan pikaisella etsimisellä löytynyt.
Castor Plus laajenee myös paperinvalmistajana. Yritys on alkukesän aikana sopinut Kuuban valtion kanssa Sancti Spírituksen provinssissa Keski-Kuubassa sijaitsevan paperitehtaan ostamisesta ja siihen tehtävistä yli 7 miljoonan euron investoinneista. Vuonna 1979 rakennetun, ranskalaista teknologiaa käyttävän tehtaan on tarkoitus tuottaa investointiohjelman jälkeen yli 40 000 tonnia sanomalehti- ja painopapereita vuodessa Kuuban markkinoille.
Haasteita uudella omistajalla riittää myös Juankoskella. Tehtaan hyvin alkanut investointiohjelma jäi kesken, kun Stromsdal hakeutui konkurssiin. Kartonkikonetta on uusittava vielä paljon, mutta Juankosken tehtaan heikkoa kohtaa - koneen leveyttä - ei niin vain pystytä muuttamaan. Toisaalta pienelläkin koneella pystyy valmistamaan erikoiskartonkeja, mutta jossakin koneen koossakin menee raja.
Tuotteet Stromsdalilla olivat pääosin kunnossa. Toivottavasti myös teknisesti lupaavasta Tecta barrierkartongista tulee lopulta kannattava tuote. Toivottavasti uusi omistaja on vakavarainen, sitoutunut ja tietää, mihin ryhtyy Juankoskelle tullessaan.
Castor Plus laajenee myös paperinvalmistajana. Yritys on alkukesän aikana sopinut Kuuban valtion kanssa Sancti Spírituksen provinssissa Keski-Kuubassa sijaitsevan paperitehtaan ostamisesta ja siihen tehtävistä yli 7 miljoonan euron investoinneista. Vuonna 1979 rakennetun, ranskalaista teknologiaa käyttävän tehtaan on tarkoitus tuottaa investointiohjelman jälkeen yli 40 000 tonnia sanomalehti- ja painopapereita vuodessa Kuuban markkinoille.
Haasteita uudella omistajalla riittää myös Juankoskella. Tehtaan hyvin alkanut investointiohjelma jäi kesken, kun Stromsdal hakeutui konkurssiin. Kartonkikonetta on uusittava vielä paljon, mutta Juankosken tehtaan heikkoa kohtaa - koneen leveyttä - ei niin vain pystytä muuttamaan. Toisaalta pienelläkin koneella pystyy valmistamaan erikoiskartonkeja, mutta jossakin koneen koossakin menee raja.
Tuotteet Stromsdalilla olivat pääosin kunnossa. Toivottavasti myös teknisesti lupaavasta Tecta barrierkartongista tulee lopulta kannattava tuote. Toivottavasti uusi omistaja on vakavarainen, sitoutunut ja tietää, mihin ryhtyy Juankoskelle tullessaan.
tiistai 16. kesäkuuta 2009
Norske Skog vähentää sanomalehtipaperikapasiteettia
Norske Skog sulkee kapasiteetiltaan 225 000 tonnin sanomalehtipaperikoneen Parencon tehtaalta Hollannista. Henkilöstövaikutukset koneen sulkemisesta ovat noin 170-200 henkilöä. Yhteensä Norske Skog vähentää noin 600 työpaikkaa eri yksiköistään. Kone on tuotteiltaan ja kapasiteetiltaan samaa luokkaa talvella 2008 suljetun Kajaanin paperikone PK4:n kanssa.
Huomattava osa Norske Skogin kapasiteetista on sanomalehtipaperikapasiteettia. Sanomalehtipaperin kysyntä on ollut laskusuunnassa jo pidempään ja taantuma on jyrkentänyt laskua entisestään. Mielenkiintoista tämän koneen sulkemisessa on koneen sijainti lähellä päämarkkina-aluetta eli Keski-Euroopan suuria lehti- ja painotaloja. Tehtaalle jää koneen pysäyttämisen jälkeen toimintaan vielä yksi sanomalehtipaperikone. Parencon tehdas on kuulunut Norske Skog-konserniin vuodesta 2001 saakka ja se työllistää 428 henkilöä.
Follumin paperitehtaalla vähennetään henkilöstöä 420:sta 340:een. Aikaisemmin erikoissanomalehtipaperia valmistanut Follumin paperikone 1 keskittyy jatkossa kirjapaperin tuotantoon. Koneen kapasiteetti on noin 145 000 t/a. Samassa yhteydessä Skognin tehtaan 160 000 t/a paperikone 1 muutetaan sanomalehtipaperikoneesta erikoissanomalehtipaperin tuotantoon.
Norske Skog on sulkenut ja myynyt tehtaita ahkerasti. Suljettu on esimerkiksi Stetin sanomalehtipaperitehdas Tsekissä. Tehtaan koneet ja rakennukset myytiin Mondille, joka muuttaa tilat kartonki- ja pakkausteollisuuden käyttöön. Lisäksi Norske Skog on myynyt Etelä-Korean liiketoiminnot, jotka käsittivät Jeonjun and Cheongwonin sanomalehtipaperitehtaat. Lisäksi yritys luopui toistaiseksi hankkeesta siirtää vuonna 2006 lakkautetulta Unionin tehtaalta (260 000 t/a) paperikone Pisan tehtaalle Brasiliaan. Uudessa Seelanissa sijaitsevasta tehtaasta suljettiin yksi kone vuonna 2006.
Huomattava osa Norske Skogin kapasiteetista on sanomalehtipaperikapasiteettia. Sanomalehtipaperin kysyntä on ollut laskusuunnassa jo pidempään ja taantuma on jyrkentänyt laskua entisestään. Mielenkiintoista tämän koneen sulkemisessa on koneen sijainti lähellä päämarkkina-aluetta eli Keski-Euroopan suuria lehti- ja painotaloja. Tehtaalle jää koneen pysäyttämisen jälkeen toimintaan vielä yksi sanomalehtipaperikone. Parencon tehdas on kuulunut Norske Skog-konserniin vuodesta 2001 saakka ja se työllistää 428 henkilöä.
Follumin paperitehtaalla vähennetään henkilöstöä 420:sta 340:een. Aikaisemmin erikoissanomalehtipaperia valmistanut Follumin paperikone 1 keskittyy jatkossa kirjapaperin tuotantoon. Koneen kapasiteetti on noin 145 000 t/a. Samassa yhteydessä Skognin tehtaan 160 000 t/a paperikone 1 muutetaan sanomalehtipaperikoneesta erikoissanomalehtipaperin tuotantoon.
Norske Skog on sulkenut ja myynyt tehtaita ahkerasti. Suljettu on esimerkiksi Stetin sanomalehtipaperitehdas Tsekissä. Tehtaan koneet ja rakennukset myytiin Mondille, joka muuttaa tilat kartonki- ja pakkausteollisuuden käyttöön. Lisäksi Norske Skog on myynyt Etelä-Korean liiketoiminnot, jotka käsittivät Jeonjun and Cheongwonin sanomalehtipaperitehtaat. Lisäksi yritys luopui toistaiseksi hankkeesta siirtää vuonna 2006 lakkautetulta Unionin tehtaalta (260 000 t/a) paperikone Pisan tehtaalle Brasiliaan. Uudessa Seelanissa sijaitsevasta tehtaasta suljettiin yksi kone vuonna 2006.
tiistai 12. toukokuuta 2009
Schweitzer-Mauduit sulkee tehtaan
Schweitzer-Mauduit sulkee Euroopan vanhimman paperitehtaan Malaucenessa Etelä-Ranskassa. Savukepaperia valmistanut tehdas (Papereries de Malaucène) on perustettu vuonna 1545 ja nykyisellä omistajalla se on ollut vuodesta 1922. Tehdas on ollut yksi johtavista savukepaperin valmistajista ja yhtiön vanhin tehdas. Henkilöstöä tehtaalla on ollut noin 211. Viime vuosina tehdas on valmistanut noin 5000 tonnia paperia, mutta aiemmin tuotanto oli noin 8000 tonnia. Liikevaihto on ollut noin 45 milj eur.
Schweitzer-Mauduit toimii yli 90:ssä maassa ja työllistää yhteensä noin 3600 henkilöä. Yritys syntyi vuonna 1995 spin-offina, kun Kimberly-Clarkin savukepaperiliiketoiminta siirrettiin erilliseksi yritykseksi. Suomessa savukepapereita valmistaa itävaltalaiseen Delfort Group-yhtiöön kuuluva Tervakosken paperitehdas Janakkalassa kahdella paperikoneella (PK4 ja PK11).
Schweitzer-Mauduit toimii yli 90:ssä maassa ja työllistää yhteensä noin 3600 henkilöä. Yritys syntyi vuonna 1995 spin-offina, kun Kimberly-Clarkin savukepaperiliiketoiminta siirrettiin erilliseksi yritykseksi. Suomessa savukepapereita valmistaa itävaltalaiseen Delfort Group-yhtiöön kuuluva Tervakosken paperitehdas Janakkalassa kahdella paperikoneella (PK4 ja PK11).Oho! Investointi!
Metsä Tissue investoi Mäntän tehtaalle noin 5 miljoonaa euroa. Investoinnilla uusitaan paperikone PK10:n formeri, perälaatikko ja rullain sekä mm. lyhyttä kiertoa. Kyseessä on kehitysinvestointi, jolla pyritään parantamaan koneella valmistettujen tuotteiden laatua ja se toteutetaan vuoden 2010 alussa. Uusinnan toimittaa kotimainen Vaahto Pulp & Paper Machinery.
Mäntän paperitehtaan PK10 on Suomen suurimpia pehmopaperia valmistavia koneita ja sen on alunperin toimittanut Beloit-Walmsley vuonna 1969. Tehtaalla valmistetaan pehmopaperia kolmella koneella ja tiivispaperia kahdella koneella. Tehtaan heikoksi lenkiksi jää edelleen Mäntän Energian omistama voimalaitos, jonka kattilat ovat vuosilta 1950, 1958 ja 1974. Suunnitelma vanhimman kattilan korvaamiseksi on kuitenkin jo olemassa, mutta sen toteutuksesta ei ole päätetty. Metsä Tissue on ollut Metsäliitto-konsernin parhaiten kannattavia yrityksiä.
Metsä-Tissuen pääkilpailija Suomessa on Nokian paperitehtaan omistava Georgia-Pacific. GP sulki toisen Nokian tehtaan pienemmistä koneista vuoden 2008 huhtikuussa. Nokian tehtaalla pehmopaperia valmistaa edelleen kaksi konetta.
Mäntän paperitehtaan PK10 on Suomen suurimpia pehmopaperia valmistavia koneita ja sen on alunperin toimittanut Beloit-Walmsley vuonna 1969. Tehtaalla valmistetaan pehmopaperia kolmella koneella ja tiivispaperia kahdella koneella. Tehtaan heikoksi lenkiksi jää edelleen Mäntän Energian omistama voimalaitos, jonka kattilat ovat vuosilta 1950, 1958 ja 1974. Suunnitelma vanhimman kattilan korvaamiseksi on kuitenkin jo olemassa, mutta sen toteutuksesta ei ole päätetty. Metsä Tissue on ollut Metsäliitto-konsernin parhaiten kannattavia yrityksiä.Metsä-Tissuen pääkilpailija Suomessa on Nokian paperitehtaan omistava Georgia-Pacific. GP sulki toisen Nokian tehtaan pienemmistä koneista vuoden 2008 huhtikuussa. Nokian tehtaalla pehmopaperia valmistaa edelleen kaksi konetta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)