Nokian paperitehdas supistaa tuotantoa

Nokian paperitehdas näyttää kärsivän SCA:n uudessa strategiassa. Tehtaalta vähennetään suunnitelman mukaan noin 80 henkilöä, kun tuotantoa siirretään Sovetskin tehtaalle Venäjällä. Aiemmin Georgia-Pacificin omistuksessa Nokian tehdas toimitti paperia aina Moskovaan saakka ja strategiana oli palvella Venäjän markkinoita Suomesta käsin. Pehmopaperin kuljettaminen pitkiä matkoja ei kuitenkaan ole kannattavaa, koska paperi on varsin tilaa vievää. Pehmopaperia kannattaa tuoda kauempaa vain, mikäli paikallista tuotantoa ei ole.

SCA:lla on Venäjällä pehmopaperitehtaat Suomen rajan tuntumassa Svetogorskissa (ent. Enso) ja Sovetskissa Tulan alueella Moskovan lähellä. Etenkin Sovetskin uudehko tehdas syö Nokian tehtaan kannattavuutta. Tehtaalla on vuoden 2014 alussa startannut italialaisen A.Cellin toimittama 5,4 m leveä pehmopaperikone, jonka vuosikapasiteetti on noin noin 60 000 t. Lisäksi tehtaalla on pienempi 30 000 t/a paperikone. Svetogorskin tehtaan kapasiteetti on 43 000 t. Pehmopaperin kulutus kasvaa Venäjällä ja Pietarin ja Moskovan ympäristöt ovat tärkeimpiä markkina-alueita.

Sovetskin tehtaan tuotantoa on esitelty videolla (venäjäksi).

The 5.4 m wide PM, supplied by A.Celli

The 5.4 m wide PM, supplied by A.Celli

Andritz uusii Varkauden sellutehtaan - Imatralla mittava investointi kartonkikoneeseen

Stora Enso on valinnut Andritzin Varkauden sellutehdasprojektin päätoimittajaksi. Investointi käsittää kuitulinjan, haihduttamon, kaustisointilaitoksen, soodakattilan sekä kierrätyskuitulaitoksen uusinnat. Jo aiemmin Stora Enso tilasi Valmetilta paperikone PK3:n muutostyön kartonkikoneeksi. Investoinnin kokonaisarvo on noin 110 miljoonaan euroa, josta Valmetin osuus on noin 30 miljoonaa euroa. Andritzin tilaus tuo työtä myös Suomeen - lähinnä yhtiön Kotkan toimipisteeseen. Lisäksi projektista hyötyvät lukuisat alihankkijat kotimaassa. Näillä investoinneilla Varkauden tehdas välttää muuten lähes varmana pidetyn sulkemisen. Pelastajaksi muodostui tehdasintegraatissa toimiva sellutehdas, joka esimerkiksi UPM:n edesmenneltä Kajaanin tehtaalta puuttui.

Stora Enso kertoi myös investoivansa Imatran tehtaan kartonkikone KA5:n laadun- ja kustannustehokkuuden parantamiseen 27 miljoonaa euroa. Investoinnilla uusitaan kartonkikoneen päällystysosaa, rullapakkauslinjaa sekä pituusleikkuria. Investointi valmistuu syksyllä 2015. Koneen kapasiteetti nousee noin 20 000 t/a. Hankkeen toimittajia ei vielä ole kerrottu, mutta tässäkin kotimaiset toimittajat ja alihankkijat lienevät vahvoilla.

Kartonkikone KA5 on otettu käyttöön vuonna 1965 ja se on valmistumisvuoden mukaan uusin tehtaan neljästä kartonkikoneesta. Tehtaalla on lisäksi kaksi erikois- ja voimapaperia valmistavaa konetta, joista voimapaperikone on vuokrattu Kotkamills-yhtiölle. Hienopaperia valmistanut paperikone PK8 suljettiin vuonna 2010. Kartonkikone KA1:n sulkemista suunniteltiin vuonna 2008, mutta sulkeminen peruttiin myöhemmin yhtiön ja etenkin Imatran tehtaiden painopisteen siirtyessä paperinvalmistuksesta kartonginvalmistukseen. Imatran tehtaille vuodesta 1950 toteutetut investoinnit ovat osoittautuneet pääosin erinomaisiksi. Vuosikymmeniä sitten tehdyt investoinnit ovat maksaneet itsensä takaisin ja myös tehtaan tulevaisuus näyttää vahvalta. Tärkeänä kilpailuetuna on myös tuotantoyksikön koko.

Stora Enson Uetersen-kauppa peruuntuu

Saksan kilpailuviranomaiset eivät ole hyväksyneet Stora Enson Uetersenin tehtaan myyntiä itävaltalaiselle Brigl & Bergmeisterille. Tästä johtuen kauppa peruuntuu. Stora Enso selvittää edelleen tehtaan myyntiä tai uudelleenjärjestelyä. Tappiollisen tehtaan sulkeminen ja alueen myyminen muuhun käyttöön lienee kuitenkin varteenotettava vaihtoehto. Hienopaperipuoli on suuremmassa vaarassa erikoispapereihin verrattuna.

Tehdas valmistaa 240 000 t/a erikoispaperia ja CWF-hienopaperia kahdella koneella. Tehdas työllistää noin 400 henkilöä.

Powerflute ostaa Corenson

Powerflute kasvaa yrityskaupalla, kun se ostaa Stora Ensolta hylsykartonkia ja hylsyjä valmistavan Corenson. Powerflutella oon Scheufelenin tehtaan myynnin (2011) jälkeen ollut ainoastaan Savon Sellun kartonkitehdas Kuopion Sorsasalossa.

Corensolla on kolme kartonkitehdasta Suomessa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa sekä useita hylsytehtaita Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Työntekijöitä on reilu 900. Corenson pääkonttori on Lahdessa. Savon Sellu työllistää noin 200 henkilöä ja emoyhtiö Powerflute muutaman henkilön.

Mielenkiintoista nähdä, mikä on Corenson Porin tehtaan tulevaisuus. Tehtaan massapuoli on ollut suljettuna vuodesta 2012 saakka ja massa on toimitettu Stora Enson Heinolan tehtaalta. Myös Kuopiossa valmistetaan puolisellua kahdella keittimellä, joten vaihtuukohan massantoimittaja, mikäli Porin omaa laitosta ei oteta takaisin toimintaan?

Mondi sulkemassa paperikoneen Lohjalta

Pitkään ennustettu paperikoneen sulkeminen Lohjalla on toteutumassa, kun Mondi on ilmoittanut aloittavansa YT-neuvottelut liittyen PK1-paperikoneen sulkemiseen. Alunperin vuonna 1938 valmistunut kone on valmistanut silikonipäällystettyjä erikoispapereita noin 30 000 t vuodessa.

Kun ykköskone kylmenee Lohjalla, on lähes varmaa, että toinenkin kone ja samalla koko tehdas suljetaan muutaman vuoden sisällä. Mondi valmistaa vastaavia paperilaatuja myös muilla tehtaillaan, joissa on käytössä nykyaikaisempia tuotantolinjoja.

Jos Venäjä sulkee kaasuhanat...

Useassa Etelä-Suomessa (Imatra-Ikaalinen-linjan alapuolella) sijaitsevassa kemiallisen metsäteollisuuden tuotantolaitoksessa käytetään höyryvoimalaitosten polttoaineena maakaasua ainakin jossakin määrin. Mikäli Venäjä ryhtyy osana Ukraina-pakotteiden vastatoimia rajoittamaan maakaasun toimituksia Eurooppaan ja myös Suomeen, on usealla tehtaalla edessä selvitystyö vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttömahdollisuuksista ja kannattavuudesta.

Parhaimmassa asemassa ovat suuret tuotantolaitokset, joissa on turvetta, puuta tai muuta biopolttoainetta käyttävä höyryvoimalaitos tai tehtaaseen kuuluu sellutehdas, joka on lähes energiaomavarainen. Pelkän maakaasun varassa olevia tehtaita ei käytännössä ole. Heikoimmassa asemassa ovat ilman omaa tehokasta höyryvoimalaa toimivat pienet tehtaat eteläisessä Suomessa, kuten Sonocon Korkeakosken kartonkitehdas Kotkassa. Sonocon tehdaskin saa tarvitsemansa höyryn yhteistuotantolaitoksilta, joista toimitetaan prosessihöyryn ohella myös kaukolämpöä ja sähköä.

Suomen maakaasuverkosto on täysin erillään muusta Euroopan maakaasuverkostosta. Biokaasua ja osittain myös nestekaasua lukuunottamatta kaikki Suomessa käytettävä kaasu tulee Venäjältä.

Karl-Henrik Sundström Stora Enson toimitusjohtajaksi

Ruotsalainen Karl-Henrik Sundström on nimitetty Stora Enson uudeksi toimitusjohtajaksi. Sundstöm nousee toimitusjohtajaksi talon sisältä ja aloittaa uudessa tehtävässään elokuun alussa.