Stora Enso sulkemassa Corbehemin tehtaan

Stora Enso on sulkemassa Ranskassa sijaitsevan Corbehemin paperitehtaan. Tehtaassa on yksi LWC-paperia valmistava paperikone (PM5, 8600 mm, 1500 m/min), jonka kapasiteetti on 330 000 t/a. Tehdas työllistää noin 350 henkilöä.Tehtaan LWC-paperikoneet PM3 (92 000 t/a) ja PM4 (155 00 t/a) suljettiin vuonna 2006.

Premium Board yrityssaneeraukseen

Juankosken kartonkitehtaan omistava Premium Board-yhtiö pääsee yrityssaneeraukseen. Asiasta ovat uutisoineet sekä Savon Sanomat että YLE. Tehdas on ollut pysäytettynä yli vuoden, eikä se ole toiminut kunnolla Stromsdalin vuonna 2008 tapahtuneen konkurssin jälkeen. Yhtiö työllistää noin 140 henkilöä, joista valtaosa on ollut lomautettuna. Yrityssaneerauksen myötä tehtaan toiminta on tarkoitus käynnistää uudelleen kevättalvella 2014.

Kaupankäynti Valmetin osakkeella alkoi

Valmet aloitti Helsingin pörssin päälistalla. Toimitusjohtaja Pasi Laine avasi kaupankäynnin soittamalla kelloa Pörssitalossa Helsingissä torstaina 2.1.2014 kello 10. Ensimmäisenä päivänä osakkeella käytiin kauppaa 6-8 euron hintaan. Metsosta siirtyi Valmetiin massa-, paperi- ja voimantuotantoliiketoiminnat.

Ahlstrom luopuu Jujo Thermal Oy:stä

Ahlstrom on myynyt omistamansa 50 % omistusosuuden Jujo Thermal Oy:stä toiselle omistajalle, japanilaiselle Nippon Paper Industries-yhtiölle. Ahlstom jatkaa Kauttualla kreppipaperin valmistamista yhdellä paperikoneella, joka työllistää noin 20 henkilöä ja valmistaa noin 10 000 t/a kreppipaperia. Jujo Thermal Oy:n liikevaihto on noin 90 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 200 henkilöä. Kahden koneen kapasiteetti on noin 82 000 t/a.

Ahlstrom on luopunut metsäteollisuudesta asteittain 80-luvulta alkaen. Varkauden tehtaat myytiin Enso Gutzeitille 80-luvun puolivälissä ja Alcore-kartonkiliiketoiminta myytiin amerikkalaiselle Sonocolle. Viimeksi Ahlströmin erikoispaperiliiketoiminta yhdistettiin ruotsalaisen Munksjön kanssa.

Myös Fortum myy Kauttuan höyryvoimalaitoksen Adven Oy:lle.Voimalaitos tuottaa Kauttuan paperitehtaan tarvitseman prosessihöyryn. Voimalaitoksen sähköteho on 14 megawattia (MW), kaukolämpöteho 10 MW ja prosessihöyryteho 31 MW. Laitos käyttää polttoaineenaan pääasiassa erilaisia kaupan ja teollisuuden puu-, paperi- ja muovipohjaisia energiakäyttöön soveltuvia kierrätyspolttoaineita.

Fröviforsin tehdasmuseo

BillerudKorsnäsin Fröviforsin sellu- ja kartonkitehtaiden (Frövifors bruk) vieressä sijaitsee Fröviforsin tehdasmuseo (Frövifors pappersbrukmuseum). Museo on hieno kokonaisuus ja ainutlaatuinen tilaisuus palata menneiden vuosikymmenten pohjoismaiseen tehdasmiljööseen. Museo käsittää neljä rakennusta; käsipaperiosaston, korjauspajan, paperikonehallit ja entisen paperivaraston.

Paperikoneita museon kokoelmissa on kolme. Fröviforsin tehtaan alkuperäiselle paikalle museoidut PM3 ja PM4 sekä erilliseen halliin sijoitettu Emsforsin ja myöhemmin myös Skoghallin tehtaalla PM6-numerolla palvellut paperikone. Lisäksi museoon kuuluu tehtaaseen kuuluvia jälkikäsittelylaitteita sekä ulkona näytteillä olevia hollantereita, hiomakoneita sekä muita massaosaston laitteita, jotka ovat peräisin tehtaan puretulta massaosastolta. Paperinvalmistus Frövissä alkoi vuonna 1891 (PM1). Koneita rakennettiin vuoteen 1913 mennessä yhteensä neljä.

Vanhan tehtaan paperikoneet 1-4 hiljenivät vuosina 1980-1981, viimeisenä PM1. Frövin tehtaalla on nykyisin sellutehdas sekä kartonkitehdas, jossa on yksi vuonna 1981 käynnistynyt suuri kartonkikone. Koneella valmistetaan pakkauskartonkeja noin 430 000 t/a. Paperikoneet 1-2 rakennuksineen purettiin 1980-luvun puolivälissä, mutta paperikoneet 3 ja 4 jätettiin paikalleen ja museoitiin. Kakkoskoneen hallin tilalle rakennettiin myöhemmin halli Emsforsin/Skoghallin PM6-koneelle.

Paperikone kolme ja neljä ovat molemmat tasoviiralla varustettuja jenkkikoneita, eli koneiden kuivausosa käsittää ainoastaan yhden suuren jenkkisylinterin (yankee-sylinteri). 

Tehdasmuseo

Taustalla sellutehdas. Edessä oikealla tehdasmuseo. Vasemmalla vanha paperivarasto.

Paperikone PM III

Tekniset tiedot:

• Valmistaja KMW 
• Valmistusvuosi 1907
• Leveys on 90" eli 2280 mm
• Jenkkisylinteri
• Tuotantokapasiteetti on noin 4000 t/a voimapaperia
• Neliöpainot: 32-150 g
• Nopeus 50-60 m/s

Konetta on uusittu melko vähän ja koneessa on esimerkiksi osittain puinen perälaatikko.

PM3 perälaatikko

Märkä pää

Puristinosaa

Vasemmalla kolmoskoneen viira-, puristin- ja kuivausosaa

Kolmoskoneen kuivatusosa

Kolmoskonetta

Paperikone PM IV

Tekniset tiedot:

• Valmistaja KMW 
• Valmistusvuosi 1911 (viiraosa uusittu 1964)
• Leveys on 90" eli 2280 mm
• Jenkkisylinteri
• Tuotantokapasiteetti on noin 5000 t/a MG-paperia
• Neliöpainot: 40-160 g

Perälaatikko

Paperikone PM4

Neloskoneen viiraosa on uusittu vuonna 1964 ja uusinnan toteuttajana on ollut Finnshyttan AB, jonka liiketoiminta myöhemmin päätyi KMW:n, Valmetin ja edelleen Metson omistukseen.

Neloskoneen jenkkisylinteri

PM4 kuivatusosaa

PM4 voimansiirtoa

Koneen uudelleenrullauslaitteen on valmistanut Voith.

Arkkileikkuri

 Arkkileikkuri on Jagenbergin valmistetta vuodelta 1930.

Arkkileikkuri, Jagenberg-Werke, 1930

 

Emsforsin/Skoghallin paperikone PM 6

Koneen on valmistanut alunperin saksalainen Heinrich Voelter vuonna 1872-1873 ja kuivaussylinterit skotlantilainen Miller & Herbert. Kone oli aluksi käytössä Emsforsin tehtaalla (Påskallavik, Småland), mutta myytiin vuonna 1923 Uddeholms-yhtiölle kuuluvalle Skoghalin tehtaalle, jossa kone toimi vuoteen 1984 saakka PM6-nimellä ja sillä valmistettiin hylsykartonkia rejektimassoista. Osana Frövin museota kone on ollut vuodesta 1992 saakka. Koneella on valmistettu useita eri paperilaatuja, kuten kirjoitus- ja säkkipaperia.

Tekniset tiedot:

• Nopeus 30-35 m/min
• 10 kuivaussylinteriä
• Leveys 1500 mm (viiranleveys 1630 mm)  
• Tuotantokapasiteetti max. 2800 t/a. 
• Suljettu 1984 (Kone oli käytössä 110 vuotta)

Skoghall PM 6 märästä päästä nähtynä

Kuivatusosaa

 

Massaosaston laitteet

Hiomakone, Karlstads Mekaniska Werkstad (KMW), 1886

Hiomakoneen hiomakivi

Hollanteri, Bentley & Jackson, 1905

Sappi investoi Kirkniemen voimalaitokseen - Metsä Board aloittanut kartonginvalmistuksen Husumissa

Kirkniemen paperitehtaan omistava eteläafrikkalainen metsäyhtiö Sappi rakentaa tehtaalle uuden höyryvoimalaitoksen. Uusinnan myötä tehtaan energiankulutus pienenee. Tämä parantaa tehtaan kilpailukykyä ja kannattavuutta. Vanha laitos jää varalaitokseksi. Laitos valmistuu vuonna 2016 ja lisää bioenergian käyttöä. Sappi investoi myös Gratkornin paperitehtaaseen Itävallassa, jossa uusitaan massanvalmistusta ja paperikonetta. Investointien yhteisarvo on 120 miljoonaa euroa.

Huhut Metsä Boardin Husumin tehtaan myynnistä voi kumota, kun Metsä Board tuo markkinoille täysin valkaistun päällystämättömän lainerin, jota valmistetaan Husuminen tehtaan PM7-koneella. Metsä Board ilmoitti koneen lajinvaihdosta aiemmin tänä vuonna. Uusi laji soveltuu mm. elintarvikepakkauksiin. Tavoite on valmistaa vuonna 2014 vähintään 80 000 t kartonkia Husumissa. Osa Kemin tehtaan pinnoittamattoman kartongin tuotannosta siirretään Husumiin ja Kemin tehdas keskittyy pääasiassa pinnoitettuihin lajeihin.

Husumissa valmistettiin laineria myös aiemmin 2000-luvun alkuvuosiin saakka. Mielenkiintoista nähdä, mitä Metsä Board tekee kahdelle muulle Husumin tehtaan paperikoneelle - myydäänkö paperinvalmistus, pidetäänkö osana tuotepalettia, vai muutetaanko nämäkin koneet kartongin tuotantoon sopiviksi jollakin aikataululla? Metsä-Boardin oman ilmoituksen mukaan paperintuotannon osuuutta pienennetään edelleen Husumissa.

Stora Enso uusii Veitsiluodon soodakattilaa

Valmet toimittaa Stora Enson Veitsiluodon tehtaalle soodakattilan uusinnan. Vuonna 1977 käyttöönotetun soodakattilan ylä- ja alalieriö sekä niiden välissä oleva höyrystinpinta korvataan uudella lieriöllä ja erillisillä lämmöntalteenottoon tarvittavilla höyrystinelementeillä.