tiistai 3. syyskuuta 2013
Myllykosken tehdas ehdolla Microsoftin palvelinkeskukseksi?
Osana Nokia-järjestelyjä, Microsoft on päättänyt rakentaa palvelinkeskuksen Suomeen. Investointi on noin 250 miljoonaa dollaria. Vahvana ehdokkaana keskuksen paikaksi ovat tyhjäksi jääneet paperitehtaat - Myllykosken tehdas etunenässä. Tyhjää palvelinkeskustilaksi sopivaa tilaa on tarjolla myös esimerkiksi Varkaudessa, Voikkaalla ja Kajaanissa, jossa on jo kokemusta palvelinkeskustoiminnasta. Palvelinkeskusta on voitava laajentaa myöhemmin.
maanantai 12. elokuuta 2013
Stora Enso tehostaa kartonkiliiketoimintaa kotimaassa
Stora Enso vähentää Imatran tehtailta 165 henkilöä ja Inkeroisten kartonkitehtaalta 25 henkilöä. Lisäksi Imatran tutkimuskeskuksesta vähennetään suunnitelman mukaan 13 henkilöä. Konelinjoja ei olla sulkemassa, vaan vähennykset tehdään organisaatiota tiivistämällä. Vähennykset ovat osa aiemmin julkaistua säästötavoitetta.
Inkeroisten tehtaalla lopetetaan puisten pakkauslavojen valmistus ja lavat hankitaan jatkossa ulkopuoliselta toimittajalta. Järjestely vähentää henkilöstöä 25 henkilöä. Herääkin kysymys, miksi vasta nyt? Pakkauslavojen valmistus ei kuulune Stora Enson ydinliiketoimintoihin. Esimerkiksi Kemin ja Oulun tehtaille pakkauslavoja valmistaa Oplax Oy.
Paperiliiketoiminnassa on vielä todennäköisesti tulossa säästökierros, joka kohdistunee voimakkaimmin Anjalan tehtaaseen sekä mahdollisesti myös Veitsiluodon tehtaaseen Kemissä. Mikäli suunnitelma Varkauden tehtaan muuttamiseksi kartonkitehtaaksi ei kannata, suljettaneen Varkauden tehdas melko pian. Paperiliiketoiminnan säästöt aiheuttavat todennäköisesti tehtaiden tai konelinjojen sulkemisia.
Inkeroisten tehtaalla lopetetaan puisten pakkauslavojen valmistus ja lavat hankitaan jatkossa ulkopuoliselta toimittajalta. Järjestely vähentää henkilöstöä 25 henkilöä. Herääkin kysymys, miksi vasta nyt? Pakkauslavojen valmistus ei kuulune Stora Enson ydinliiketoimintoihin. Esimerkiksi Kemin ja Oulun tehtaille pakkauslavoja valmistaa Oplax Oy.
Paperiliiketoiminnassa on vielä todennäköisesti tulossa säästökierros, joka kohdistunee voimakkaimmin Anjalan tehtaaseen sekä mahdollisesti myös Veitsiluodon tehtaaseen Kemissä. Mikäli suunnitelma Varkauden tehtaan muuttamiseksi kartonkitehtaaksi ei kannata, suljettaneen Varkauden tehdas melko pian. Paperiliiketoiminnan säästöt aiheuttavat todennäköisesti tehtaiden tai konelinjojen sulkemisia.
keskiviikko 7. elokuuta 2013
UPM uusii organisaatiorakennettaan
UPM uusii organisaatiorakennettaan ja jatkossa liiketoiminta-alueet ovat: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe ja UPM Plywood. Merkittävin muutos nykyiseen verrattuna on paperiliiketoiminnan jakaminen Euroopan ja Aasian liiketoiminta-alueisiin. Perussyynä jakoon on Euroopan paperimarkkinoiden vaikeudet, ja uusi liiketoimintarakenne mahdollistaakin omistusrakenteen muutokset Euroopan paperiliiketoiminnassa tarvittaessa. Euroopan paperiliiketoiminnan johto sijaitsee Augsburgissa, Saksassa.
Mielenkiintoista uudessa UPM Paper Asia-organisaatiossa on se, että siihen kuuluvista kolmesta paperitehtaasta kaksi on Suomessa (Tervasaari ja Jämsänkosken tarrapaperikoneet). Kolmas tehdas on Changshu Kiinassa, jonne ollaan rakentamassa uutta tarrapaperikonetta. UPM Paper Asian pääkonttori tulee olemaan Shanghaissa.
Biorefining-liiketoimintaryhmään kuuluvat sellutehtaat, sahat ja Lappeenrantaan rakenteilla oleva biojalostamo. Uudessa jaossa sahat vaikuttavatkin olevan sellutehtaiden raaka-ainetta syöttäviä osastoja, joista saadaan "sivutuotteena" sahatavaraa (vrt aika, jolloin Yhtyneet Sahat Oy oli vahvasti oma yritys osana Yhtyneitä paperitehtaita). UPM on jo aiemmin kertonut keskittävänsä sahoja sellutehtaiden yhteyteen integraattiperiaatteella. Tällä hetkellä esimerkiksi Seikun (Pori) ja Korkeakosken (Juupajoki) sahat toimivat erillään kaukana yhtiön sellutehtaista. Kajaanin sahasta luopumisen yhtenä perusteena oli sahan jääminen kauaksi paperi- tai sellutehtaasta Kajaanin paperitehtaan sulkemisen myötä. Kun sahojen uusinnan aika tulee, lieneekin uuden sahan paikka suuren sellutehtaan sisältävän integraatin vieressä. Suomesta kyseeseen tulevat lähinnä Kymi ja Kaukas, joissa on tehokkaat sellutehtaat. Ilmeisesti UPM haluaa kuitenkin olla sahaliiketoiminnassa mukana lähinnä integraattien muodossa.
Kuka sitten olisi hyvä kumppani UPM Paper Europelle? Kumppanin tulisi olla tarpeeksi suuri, jotta kapasiteetin tehostamistoimet voidaan toteuttaa järkevästi. Stora Enson painopaperiliiketoiminnan yhdistäminen UPM Paper Europeen ei olisi ehkä kovinkaan kaukaa haettua. Stora Ensolla on tarpeeksi vahva tukijalka kartonkipuolella, joten huonosti kannattavan painopaperiliiketoiminnan uudelleenjärjestely lienee mahdollista. Tämä tarkoittaisi loppua Suomessa ainakin Anjalan paperitehtaalle.
Toisena vaihtoehtona on Norske Skog. Yhtiö on keskittynyt vaikeuksissa oleviin painopapereihin ja yhdistyminen lienee väistämättä edessä, jotta liiketoiminta pysyy uskottavassa mittakaavassa. Selvää lienee, että kilpailuviranomaiset estävät tätä suuremmat järjestelyt, joten kolmen tai useamman suurehkon yhtiön liittymä ei liene mahdollinen. Ruotsalainen Holmen voidaan kuitenkin nostaa mukaan peliin, mutta pienempänä toimijana sillä ei ole niin suurta merkitystä.
Mielenkiintoista uudessa UPM Paper Asia-organisaatiossa on se, että siihen kuuluvista kolmesta paperitehtaasta kaksi on Suomessa (Tervasaari ja Jämsänkosken tarrapaperikoneet). Kolmas tehdas on Changshu Kiinassa, jonne ollaan rakentamassa uutta tarrapaperikonetta. UPM Paper Asian pääkonttori tulee olemaan Shanghaissa.
Biorefining-liiketoimintaryhmään kuuluvat sellutehtaat, sahat ja Lappeenrantaan rakenteilla oleva biojalostamo. Uudessa jaossa sahat vaikuttavatkin olevan sellutehtaiden raaka-ainetta syöttäviä osastoja, joista saadaan "sivutuotteena" sahatavaraa (vrt aika, jolloin Yhtyneet Sahat Oy oli vahvasti oma yritys osana Yhtyneitä paperitehtaita). UPM on jo aiemmin kertonut keskittävänsä sahoja sellutehtaiden yhteyteen integraattiperiaatteella. Tällä hetkellä esimerkiksi Seikun (Pori) ja Korkeakosken (Juupajoki) sahat toimivat erillään kaukana yhtiön sellutehtaista. Kajaanin sahasta luopumisen yhtenä perusteena oli sahan jääminen kauaksi paperi- tai sellutehtaasta Kajaanin paperitehtaan sulkemisen myötä. Kun sahojen uusinnan aika tulee, lieneekin uuden sahan paikka suuren sellutehtaan sisältävän integraatin vieressä. Suomesta kyseeseen tulevat lähinnä Kymi ja Kaukas, joissa on tehokkaat sellutehtaat. Ilmeisesti UPM haluaa kuitenkin olla sahaliiketoiminnassa mukana lähinnä integraattien muodossa.
Kuka sitten olisi hyvä kumppani UPM Paper Europelle? Kumppanin tulisi olla tarpeeksi suuri, jotta kapasiteetin tehostamistoimet voidaan toteuttaa järkevästi. Stora Enson painopaperiliiketoiminnan yhdistäminen UPM Paper Europeen ei olisi ehkä kovinkaan kaukaa haettua. Stora Ensolla on tarpeeksi vahva tukijalka kartonkipuolella, joten huonosti kannattavan painopaperiliiketoiminnan uudelleenjärjestely lienee mahdollista. Tämä tarkoittaisi loppua Suomessa ainakin Anjalan paperitehtaalle.
Toisena vaihtoehtona on Norske Skog. Yhtiö on keskittynyt vaikeuksissa oleviin painopapereihin ja yhdistyminen lienee väistämättä edessä, jotta liiketoiminta pysyy uskottavassa mittakaavassa. Selvää lienee, että kilpailuviranomaiset estävät tätä suuremmat järjestelyt, joten kolmen tai useamman suurehkon yhtiön liittymä ei liene mahdollinen. Ruotsalainen Holmen voidaan kuitenkin nostaa mukaan peliin, mutta pienempänä toimijana sillä ei ole niin suurta merkitystä.
tiistai 2. heinäkuuta 2013
Tecta yrittää Juankoskella
Premium Board siirtyy sivuun Juankosken kartonkitehtaan toiminnasta ja uutena yrittäjänä peliin lähtee Tecta Oyj. Myös Savon Sanomat on uutisoinut aiheesta. Rahoittajina ovat mm. Nemea-pankki ja Emil Aaltosen säätiö. Uusien rahoittajien tavoitteena on kerätä kymmenen miljoonaa euroa elokuun loppuun mennessä. Uuteen yhtiöön on liitetty myös J.T. Bergqvist, joka on aiemmin vaikuttanut mm. Nokian verkkojen parissa.YTJ:stä ei kuitenkaan löydy hakusanalla "Tecta" yhtään saman nimistä yritystä.
Juankosken kartonkitehtaalla on edessään suuret haasteet, jotta siitä tulisi edes nollatulokseen pystyvä. Kartonkikone on pieni ja etenkin kapea, joten kannattavan tuotannon tekeminen sillä on haasteellista. Koneella valmistettavien tuotteiden on oltava ylivoimaisen hyviä, asiakasrajapinnan kunnossa ja alkuvaiheen rahoitus vakaalla pohjalla, jotta toiminnasta saadaan kannattavaa. Suuri kysymysmerkki on täysin eri liiketoiminta-alueelta tulevat vaikuttajat, joiden osaamisesta kartonginvalmistuksesta ei ole näyttöjä.
Juankosken kartonkitehtaalla on edessään suuret haasteet, jotta siitä tulisi edes nollatulokseen pystyvä. Kartonkikone on pieni ja etenkin kapea, joten kannattavan tuotannon tekeminen sillä on haasteellista. Koneella valmistettavien tuotteiden on oltava ylivoimaisen hyviä, asiakasrajapinnan kunnossa ja alkuvaiheen rahoitus vakaalla pohjalla, jotta toiminnasta saadaan kannattavaa. Suuri kysymysmerkki on täysin eri liiketoiminta-alueelta tulevat vaikuttajat, joiden osaamisesta kartonginvalmistuksesta ei ole näyttöjä.
tiistai 18. kesäkuuta 2013
Stora Enson säästöohjelma jatkuu - Ammattiliitto Pro arvostelee yhtiön toimia
Stora Enso vähentää jälleen 2500 henkilöä maailmanlaajuisesti, joista 650 Suomesta. Vähennykset jakautuvat tasaisesti organisaation kaikille tasoille "kannon nokasta" lähtien.
Toimihenkilöiden ammattiliitto Pro arvostelee kovin sanoin Stora Enson jatkuvia henkilöstövähennyksiä. Pron puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan "yksittäinen teekkari" tuhoaa suuren osan suomalaisesta metsäteollisuudesta. (toim. huom. Jouko Karvinen on koulutukseltaan diplomi-insinööri).
Pron ja Antti Rinteen olisi tärkeää ymmärtää, että metsäteollisuus - ja etenkin paperiteollisuus - on suuren rakennemuutoksen keskellä. Etenkin painopapereiden kysyntä laskee nopeasti ja tuotantolaitosten muuntaminen korvaaville tuotteille on varsin haasteellista ja monissa tapauksissa mahdotonta ja sitä kautta myös kannattamatonta. Henkilöstöäkään ei voi pitää töissä ilman asiakkaita.
Osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Lisäksi osakeyhtiön keskeisenä tarkoituksena on mahdollisimman korkean omistaja-arvon tuottaminen osakkeenomistajille sekä osakekurssin vahvistumisen että osinkotuottojen muodossa. Säännöt ovat samat kaikille osakkeenomistajille - myös valtiolle. Parempi, että valtio on omistajana yhtiössä, joka on kannattava, kuin yhtiössä, joka ei tuota arvoa omistajalle.
Pron olisi tärkeä ymmärtää, että muutosvastarinta ei ole rakennemuutostilanteessa oikea toimintatapa. Tilanne on kaikkien osapuolten kannalta pääosin huono. Tärkeää olisi kuitenkin löytää uusia ratkaisumalleja, jolloin haitat olisi mahdollista minimoida. Muutoksen kautta on mahdollista synnyttää uusia toimialoja ja sitä kautta työpaikkoja. Huono esimerkki muutosvastarinnasta on Kemijärven massaliike ja hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Kajaanin paperitehtaan alasajon jälkeen aktiivisella ja ammattitaitoisella toiminnalla syntyneet työpaikat.
Edellä esitettyjen argumenttien perusteella pitäisi olla selvää, että Pron tulisi valita uusi toimintatapa, joka ajaa paremmin jäsenistön etuja. Valitettavan usein ammattiyhdistystoiminnassa on mukana politiikkaa ja henkilöiden omien etujen tavoittelua. Pron puheenjohtaja Antti Rinne on puoluekannaltaan sosiaalidemokraatti.
Toimihenkilöiden ammattiliitto Pro arvostelee kovin sanoin Stora Enson jatkuvia henkilöstövähennyksiä. Pron puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan "yksittäinen teekkari" tuhoaa suuren osan suomalaisesta metsäteollisuudesta. (toim. huom. Jouko Karvinen on koulutukseltaan diplomi-insinööri).
Pron ja Antti Rinteen olisi tärkeää ymmärtää, että metsäteollisuus - ja etenkin paperiteollisuus - on suuren rakennemuutoksen keskellä. Etenkin painopapereiden kysyntä laskee nopeasti ja tuotantolaitosten muuntaminen korvaaville tuotteille on varsin haasteellista ja monissa tapauksissa mahdotonta ja sitä kautta myös kannattamatonta. Henkilöstöäkään ei voi pitää töissä ilman asiakkaita.
Osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Lisäksi osakeyhtiön keskeisenä tarkoituksena on mahdollisimman korkean omistaja-arvon tuottaminen osakkeenomistajille sekä osakekurssin vahvistumisen että osinkotuottojen muodossa. Säännöt ovat samat kaikille osakkeenomistajille - myös valtiolle. Parempi, että valtio on omistajana yhtiössä, joka on kannattava, kuin yhtiössä, joka ei tuota arvoa omistajalle.
Pron olisi tärkeä ymmärtää, että muutosvastarinta ei ole rakennemuutostilanteessa oikea toimintatapa. Tilanne on kaikkien osapuolten kannalta pääosin huono. Tärkeää olisi kuitenkin löytää uusia ratkaisumalleja, jolloin haitat olisi mahdollista minimoida. Muutoksen kautta on mahdollista synnyttää uusia toimialoja ja sitä kautta työpaikkoja. Huono esimerkki muutosvastarinnasta on Kemijärven massaliike ja hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Kajaanin paperitehtaan alasajon jälkeen aktiivisella ja ammattitaitoisella toiminnalla syntyneet työpaikat.
Edellä esitettyjen argumenttien perusteella pitäisi olla selvää, että Pron tulisi valita uusi toimintatapa, joka ajaa paremmin jäsenistön etuja. Valitettavan usein ammattiyhdistystoiminnassa on mukana politiikkaa ja henkilöiden omien etujen tavoittelua. Pron puheenjohtaja Antti Rinne on puoluekannaltaan sosiaalidemokraatti.
perjantai 14. kesäkuuta 2013
Varkauden paperikone tuottamaan aallotuskartonkia?
Stora Enso selvittää Varkauden hienopaperikoneen PK3 muuttamista aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaksi kartonkikoneeksi, jonka kapasiteetti olisi toteutuessaan noin 350 000 t/a. Alustavan selvityksen perusteella hanke vaikuttaa kannattavalta. Varsinainen selvitys valmistuu alkuvuodesta 2014. Kone valmistaa tällä hetkellä päällystettyä ja päällystämätöntä hienopaperia 285 000 t/a. Koneen leveys on 7700 mm ja kone on otettu käyttöön vuonna 1961. Kone on uusittu useita kertoja - viimeksi vuonna 2007. Varkauden tehdasintegraattiin kuuluu paperikoneen ohella myös sellutehdas, jonka tuotanto käytetään kokonaan paperikoneella. Varkaudessa valmistettiin aiemmin yhdellä koneella hylsykartonkia kierrätyskuidusta. Tuotanto päättyi vuonna 2008. Vastaavia hankkeita on käynnissä muuallakin. UPM:ltä Stracelin tehtaan ostanut VPK:n ja Klingelen yhteenliittymä on muuttamassa Stracelin konetta aaltopahvin raaka-aineen tuotantoon.
maanantai 3. kesäkuuta 2013
Pasi Laine Valmetin toimitusjohtajaksi
Metson jakautumisesta syntyvänyhtiön nimeksi tulee Valmet Oyj. Valmetin toimitusjohtajaksi on nimitetty Pasi Laine (s. 1963). Laine vastaa Metson massa, paperi ja voimantuotanto-segmentistä sekä on Metso-konsernin varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen ja on ollut yrityksen palveluksessa vuodesta 1998.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)