Eteläafrikkalainen metsäyhtiö Sappi Ltd aloittaa yt-neuvottelut Kankaan paperitehtaalla Jyväskylässä. Yhtenä ja todennäköisenä vaihtoehtona tehdas suljetaan. Sappi on aiemmin vakuutellut jatkavan kahden tehtaan operointia Suomessa.
Noin 150 henkilöä työllistävä Kankaan paperitehdas sijaitsee Jyväskylän keskustan välittömässä läheisyydessä. Tehtaan kapasiteetti on noin 210 000 t päällystettyä aikakauslehtipaperia vuodessa (1 kone 5400 mm). Sappi osti Kankaan tehtaan M-realilta syksyllä 2008. Tehdas on perustettu vuonna 1872 ja tunnettiin aiemmin nimellä Lohikosken paperitehdas. M-real sulki tehtaan toisen paperikoneen (3200 mm, 100 000 t/a) helmikuussa 2008.
Kankaan paperitehdas Wikipediassa.
torstai 22. lokakuuta 2009
maanantai 28. syyskuuta 2009
Enocell käynnistyy - sittenkin
Stora Enso käynnistää Uimaharjun sellutehtaan uudelleen marraskuun alussa. Monet veikkailivat jo tehtaan pysyvää kylmenemistä, kun tehdas suljettiin maaliskuussa 2009. Tehtaan kapasiteetti on kahdella kuitulinjalla noin 665 000 t vuodessa ja se työllistää noin 220 henkilöä kunnossapidon työntekijät mukaanluettuna.
maanantai 31. elokuuta 2009
UPM vähentää Raumalla ja Stora Enso lomauttaa Veitsiluodossa
UPM-Kymmene aloittaa yt-neuvottelut Rauman paperitehtaalla 80 henkilön vähentämiseksi.
Stora Enso aloittaa noin 850 henkilöä koskevat yt-neuvottelut Kemin Veitsiluodossa. Yt-neuvottelut koskevat lomautuksia, jotka kestävät enimmillään kolme kuukautta.
Stora Enso aloittaa noin 850 henkilöä koskevat yt-neuvottelut Kemin Veitsiluodossa. Yt-neuvottelut koskevat lomautuksia, jotka kestävät enimmillään kolme kuukautta.
keskiviikko 19. elokuuta 2009
Stora Enso toteuttaa uhkaukset
Stora Enso sulkee Tolkkisten sahan (4Q/2009), Sunilan sellutehtaan (2Q/2010) ja harkitsee Varkauden tehtaiden sulkemista (4Q/2010). Lisäksi yhtiö myy Kotkan tehtaat, Malesian laminaattipaperintuotannon ja sulkee Imatralta PK8-hienopaperikoneen vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä.
Päällystämättömän hienopaperin tuotanto keskitetään Veitsiluotoon ja Nymöllaan. Imatran kartonkikone KA1:n sulkeminen perutaan ja se jatkaa tuotantoa. Myös Imatran päällystyskone 2 käynnistetään uudelleen.
Päällystämättömän hienopaperin tuotanto keskitetään Veitsiluotoon ja Nymöllaan. Imatran kartonkikone KA1:n sulkeminen perutaan ja se jatkaa tuotantoa. Myös Imatran päällystyskone 2 käynnistetään uudelleen.
lauantai 25. heinäkuuta 2009
Myllykoski plussalle
Pääosin Keski-Euroopassa toimiva Myllykoski-ryhmä teki ehkä hieman yllättäen voitollisen tuloksen alkuvuonna. Konsernin liiketoiminnasta vain pieni osa on Suomessa, joten Suomessa ongelmana olevat korkeat kustannukset eivät rasita yhtiötä muiden suomalaisten metsäyhtiöiden tavoin. Olisi mielenkiintoista nähdä ainoan Suomen tehtaan, Myllykoski Paperin luvut. Ne ovat varmasti tappiolliset.
Myllykoski myi sveitsiläisen Utzenstorfin kahden koneen (yht. 260 000 t sanomalehtipaperit, koneet vuosilta 1980 ja 1986) tehtaan kesäkuussa 16 miljoonalla eurolla sekä omistamansa 49% osuuden Sunilan sellutehtaasta Stora Ensolle. Sunila myytiin 6 milj. eurolla toukokuussa ja myynnistä aiheutui Myllykoskelle 20 milj. euron tappio. Myllykoski-konserni työllistää viimeisimpien järjestelyjen jälkeen yhteensä noin 2800 henkilöä.
Myllykoski myi sveitsiläisen Utzenstorfin kahden koneen (yht. 260 000 t sanomalehtipaperit, koneet vuosilta 1980 ja 1986) tehtaan kesäkuussa 16 miljoonalla eurolla sekä omistamansa 49% osuuden Sunilan sellutehtaasta Stora Ensolle. Sunila myytiin 6 milj. eurolla toukokuussa ja myynnistä aiheutui Myllykoskelle 20 milj. euron tappio. Myllykoski-konserni työllistää viimeisimpien järjestelyjen jälkeen yhteensä noin 2800 henkilöä.
torstai 23. heinäkuuta 2009
Nämä Stora Enson tehtaat lähtevät
Stora Enso sulkee kannattamatonta kapasiteettiä Suomesta ja ilmoittaa tarkemmin suljettavasta kapasiteetistä heinä-syyskuussa. Joku seuraavista tehtaista suljetaan varmasti:
- Uimaharjun sellutehdas - tehdas on ollut pysäytettynä jo pitkään, eikä valoa ole näkyvissä. Toisaalta tehtaan tuotantotekniikka on nykyaikaista ja integraattiin kuuluu myös saha.
- Varkauden paperitehtaalta paperikone PK2 - Euroopan vanhimpia ja pienimpiä sanomalehtikoneita, kaukana markkinoista
- Kotkan paperitehdas - tehdas oli jo kerran myynnissä, selluyksikkö ja oikeastaan koko tehdas vaatisi investointeja, pieni ja vanha tehdas, ei ydinliiketoimintaa
- Sunilan sellutehdas - pieni ja vanha tehdas, jonka Stora Enso osti erittäin edullisesti (=lähes ilmaiseksi) kokonaan itselleen aiemmin tänä vuonna. Tehdas ei ole integraatti, se vaatisi investointeja ja lisäksi Stora Ensolla on Kotkassa nyt kaksi yksikköä. Jotakin tehtaan kehittämisestä kertoo ehkä sekin, että Sunilan web-sivut ovat olleet "sivuja päivitetään"-tilassa jo pitkään. Myöskään Stora Enson sivuille tehdasta ei ole lisätty.
- Anjalan paperitehdas - tehtaalla vanhat koneet ja sijainti sisämaassa, ei pitkälle jalostettuja tuotteita, ei integraatti, suuret energiakustannukset massanvalmistuksessa
- Myös sahauksessa on ylikapasiteettiä. Uimaharjun saha saattaisi olla näppärää sulkea yhdessä sellutehtaan kanssa. Myös Kotkan saha sijaitsee Kotkan tehtaiden yhteydessä.
Jos varmat suljettavat näistä pitäisi veikata, niin ne ovat Varkauden paperikone PK2, toinen kotimaisista ei-integraattisellutehtaista eli Sunila tai Uimaharju. Sunilan lakkauttamisen puolesta puhuvat pieni koko ja ikä ja Uimaharjun puolesta taas syrjäinen sijainti ja toisaalta myös tehtaan suuri koko. Lisäksi suljetaan ainakin yksi saha.
Lähes turvassa ovat Oulun ja Veitsiluodon tehtaat, jotka ova suuria ja moderneja tehtaita. Myös Imatran tilanne on kohtuullisen hyvä, kun kartonkikone 1 suljetaan tänä vuonna aiemman tehostamisohjelman seurauksena. Toisaalta, mikäli hienopaperintuotanto keskitetään kokonaan pohjoiseen, on Imatralta suljettava Kaukopään PK8. Hyvä tilanne on myös pakkauksiin keskittyneissä Heinolan ja Lahden yksikössä, mutta tehostamistoimenpiteitä vaaditaan myös siellä. Yksi vaihtoehto saattaisi kuitenkin olla Lahden ja Heinolan yksiköiden toiminnan tehostaminen toimintoja yhdistämällä ja ehkä myös supistamalla. Sen sijaan bulkkituotetta valmistavan Heinolan flutingtehtaan tilanne on hieman huonompi, koska ikä alkaa painaa tehdasta.
- Uimaharjun sellutehdas - tehdas on ollut pysäytettynä jo pitkään, eikä valoa ole näkyvissä. Toisaalta tehtaan tuotantotekniikka on nykyaikaista ja integraattiin kuuluu myös saha.
- Varkauden paperitehtaalta paperikone PK2 - Euroopan vanhimpia ja pienimpiä sanomalehtikoneita, kaukana markkinoista
- Kotkan paperitehdas - tehdas oli jo kerran myynnissä, selluyksikkö ja oikeastaan koko tehdas vaatisi investointeja, pieni ja vanha tehdas, ei ydinliiketoimintaa
- Sunilan sellutehdas - pieni ja vanha tehdas, jonka Stora Enso osti erittäin edullisesti (=lähes ilmaiseksi) kokonaan itselleen aiemmin tänä vuonna. Tehdas ei ole integraatti, se vaatisi investointeja ja lisäksi Stora Ensolla on Kotkassa nyt kaksi yksikköä. Jotakin tehtaan kehittämisestä kertoo ehkä sekin, että Sunilan web-sivut ovat olleet "sivuja päivitetään"-tilassa jo pitkään. Myöskään Stora Enson sivuille tehdasta ei ole lisätty.
- Anjalan paperitehdas - tehtaalla vanhat koneet ja sijainti sisämaassa, ei pitkälle jalostettuja tuotteita, ei integraatti, suuret energiakustannukset massanvalmistuksessa
- Myös sahauksessa on ylikapasiteettiä. Uimaharjun saha saattaisi olla näppärää sulkea yhdessä sellutehtaan kanssa. Myös Kotkan saha sijaitsee Kotkan tehtaiden yhteydessä.
Jos varmat suljettavat näistä pitäisi veikata, niin ne ovat Varkauden paperikone PK2, toinen kotimaisista ei-integraattisellutehtaista eli Sunila tai Uimaharju. Sunilan lakkauttamisen puolesta puhuvat pieni koko ja ikä ja Uimaharjun puolesta taas syrjäinen sijainti ja toisaalta myös tehtaan suuri koko. Lisäksi suljetaan ainakin yksi saha.
Lähes turvassa ovat Oulun ja Veitsiluodon tehtaat, jotka ova suuria ja moderneja tehtaita. Myös Imatran tilanne on kohtuullisen hyvä, kun kartonkikone 1 suljetaan tänä vuonna aiemman tehostamisohjelman seurauksena. Toisaalta, mikäli hienopaperintuotanto keskitetään kokonaan pohjoiseen, on Imatralta suljettava Kaukopään PK8. Hyvä tilanne on myös pakkauksiin keskittyneissä Heinolan ja Lahden yksikössä, mutta tehostamistoimenpiteitä vaaditaan myös siellä. Yksi vaihtoehto saattaisi kuitenkin olla Lahden ja Heinolan yksiköiden toiminnan tehostaminen toimintoja yhdistämällä ja ehkä myös supistamalla. Sen sijaan bulkkituotetta valmistavan Heinolan flutingtehtaan tilanne on hieman huonompi, koska ikä alkaa painaa tehdasta.
keskiviikko 15. heinäkuuta 2009
Paperitehdas Fray Bentosiin?
UPM-Kymmene ostaa Metsä-Botnian Uruguayn toiminnot eli Fray Bentosin sellutehtaan ja eukalyptus-viljelmät. UPM ei ole profiloitunut selluyhtiönä, vaikka se merkittävä sellunvalmistaja onkin. UPM on pääasiassa tuottanut sellua lähinnä omille tehtailleen. Useat UPM:n sellutehtaat sijaitsevat integraatteina paperitehtaiden yhteydessä.
Etelä-Amerikan markkinat kasvavat voimakkaasti ja raaka-ainetta on hyvin saatavilla. Lisäksi Fray Bentosin tehdas sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla ja tontilla on tilaa uusille investoinneille. Onkin erittäin todennäköistä, että sellutehdas saa kaverikseen paperikoneen tai kaksi. Fray Bentos voisi toimia UPM:n latinalaisen Amerikan tuotanto- ja teknologiakeskuksena vähän samaan tapaan kuin Changshu Kiinassa. Tuotteena tulee olemaan todennäköisesti UPM:n strategiaan sopiva hienopaperi ja lisäksi ehkä joku täysin uusi tuote.
Metsä-Botnia palaa jälleen lähes pelkästään kotimaiseksi toimijaksi ja siitä tulee Metsäliiton tytäryhtiö, jonka tulos sisällytetään jatkossa kokonaan Metsäliiton lukuihin. Botnialle jää Suomeen 4 sellutehdasta ja saha Venäjälle. Botnian laajentuminen kasvavilla ja kehittyvillä markkinoilla on jatkossa todennäköistä. Yhtiöllä on käytössään huippuluokan selluosaamista, jota kannattaa käyttää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Hyvin suurella todennäköisyydellä Botnian seuraava suunta sellunkeitossa on Venäjä. Ensin on kuitenkin kevennettävä Metsäliiton velkataakkaa - paljon.
Etelä-Amerikan markkinat kasvavat voimakkaasti ja raaka-ainetta on hyvin saatavilla. Lisäksi Fray Bentosin tehdas sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla ja tontilla on tilaa uusille investoinneille. Onkin erittäin todennäköistä, että sellutehdas saa kaverikseen paperikoneen tai kaksi. Fray Bentos voisi toimia UPM:n latinalaisen Amerikan tuotanto- ja teknologiakeskuksena vähän samaan tapaan kuin Changshu Kiinassa. Tuotteena tulee olemaan todennäköisesti UPM:n strategiaan sopiva hienopaperi ja lisäksi ehkä joku täysin uusi tuote.
Metsä-Botnia palaa jälleen lähes pelkästään kotimaiseksi toimijaksi ja siitä tulee Metsäliiton tytäryhtiö, jonka tulos sisällytetään jatkossa kokonaan Metsäliiton lukuihin. Botnialle jää Suomeen 4 sellutehdasta ja saha Venäjälle. Botnian laajentuminen kasvavilla ja kehittyvillä markkinoilla on jatkossa todennäköistä. Yhtiöllä on käytössään huippuluokan selluosaamista, jota kannattaa käyttää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Hyvin suurella todennäköisyydellä Botnian seuraava suunta sellunkeitossa on Venäjä. Ensin on kuitenkin kevennettävä Metsäliiton velkataakkaa - paljon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)