keskiviikko 22. lokakuuta 2008

¡Bienvenidos a Botnia!

Metsäliitto-konserni kertoo jälleen uusista supistustarpeistaan lähes kaikilla toimialoilla.

Pelastajana tilanteeseen on ainoastaan Metsä-Botnian Uruguayn sellutehdas Fray Bentosissa. Sen käynnistäminen on sujunut hyvin ja tehdas on nostanut sekä Botnian liikevaihtoa että liiketulosta. Tehdas valmistui juuri oikeaan aikaan, koska tällä hetkellä hankkeeseen olisi vaikea saada rahoitusta. Botnia on ollut Metsäliitolle jo pitkään ainoa oikea kruununjalokivi. Sen asema vahvistuu entisestään M-realin myytyä Kirkniemen Sappille. Kotimaassa Botniallekin saattaa tulla kysymykseen selluntuotannon pysyvämmät rajoitukset. Huonoimmassa asemassa ovat sisämaan tehtaat, joihin on investoitu suhteellisesti vähiten. Ensimmäisenä tulee mieleen Äänekosken sellutehdas.

Metsäliitto kertoo myös että markkinatilanne ja tuotantokustannukset ovat nousseet. Tuotantokustannuksiin tuo pientä toivoa öljyn hinnan laskeminen, mutta maailmantalouden taantuma taas voi pahentaa tilannetta entisestään.

Metsäliitto-konserniin kuuluvalla M-realilla ei kohta ole, mistä supistaa. Yhtenä todennäköisenä kohteena voi kuitenkin olla Kyröskosken tehtaat, jossa valmistetaan esimerkiksi tapettipaperia. Rakennusalan taantuessa taantuu nopeasti myös tapettipaperien kysyntä. Entäpä, jos M-real keskittyisi pelkästään kartonkeihin ja sammuttaisi valot kaikilta niiltä paperitehtailta, jotka sijaitsevat konsernin kartonkitehtaiden yhteydessä? Näitä tehtaita kotimaassa on ainakin Kyröskoskella, Simpeleellä ja Äänekoskella.


Kuva: M-realin Kyröskosken tehdas (Lähde: M-real Image Bank)Tosin Äänekosken paperitehdas toimii jatkossa alihankkijana Sappille. Entistä todennäköisempää on myös se, että Metsäliitto saattaisi luopua M-realista kokonaan - todennäköisesti siten, että parhaat yksiköt myytäisiin ja huonoimmat lopetettaisiin - yksinkertaista. Olisiko esimerkiksi venäläisten yritysten vuoro tulla Suomeen tehtaiden isänniksi? Entäpä Metsä-Tissue?

maanantai 13. lokakuuta 2008

Juankoski here I come

Kartonkiyhtiö Stromsdalin käyttökate jää miinukselle yhtiön tiedotteen mukaan. Stromsdal kertoo tiedotteessaan, että tilausvirta on heikentynyt ja asiakkaat ovat ilmoittaneet maksuongelmista, jolloin ne eivät ole kyenneet tekemään tilauksia.
Stromsdal on tarponut suossa pitkään, eikä kuivalle maalle pääsy ole näköpiirissä. Yritys on tiettävästi ollut hyvin lähellä konkurssitilannetta muutaman kerran, mutta aina joku sijoittajaryhmä on kiinnostunut yrityksestä. Yhtiön perusongelmat ovat ovat hyvin tuttuja Suomen paperiteollisuudesta. Yhtiöllä on sama perusongelma kuin M-Realilla: Sen ainut kartonkikone on pieni. Koneen rataleveys 2470 mm on alan kapeimpia Suomessa. Konetta on kehitetty paljon, mutta leveyttä on mahdoton kasvattaa. Tuotantokoneisto vaatisi perusteellista uusimista eli todennäköisimmin uuden kartonkikoneen. Siihen yhtiöllä ei nykytilanteessa ole taloudellista mahdollisuutta.

Lisäksi yhtiö käyttää massanvalmistuksessa paihehiomoa, joka kuluttaa paljon energiaa. Ongelma on siltä osin sama, kuin Kajaanissa. Kajaanin tehdas kaatui paljon energiaa kuluttavaan tuotantoprosessiin. Stromsdalin etuna on kuitenkin kalliit erikoistuotteet, joista saatava hinta on parempi kuin bulkkituotteissa. Tilannetta ei helpota myöskään se, että Stromsdalin tehdas sijaitsee Juankoskella, Savon sydänmailla - kaukana markkinoista.

Tuotteet ja tuotekehitys lienevät kunnossa, mutta tuotteet pitäisi pystyä myös valmistamaan kilpailukykyisesti ja tehokkaasti. Mitäpä jos Stromsdal ryhtyisi vain myynti-, markkinointi- ja tuotekehitysyhtiöksi ja hankkisi tuotteet alihankintana muualta? Tämä ei ole perinteisesti ollut tapana alalla, mutta esimerkiksi Sappi ryhtyy toimimaan näin M-realin kanssa muutamien tehtaiden osalta.

Jälleen kerran valoa näkyy tunnelin päässä. Suomalaisista sijoittajista koostuva joukko on ilmoittanut kiinnostuksensa Stromsdaliin. Olisiko myös Dermot Smurfit joukkoineen kiinnostunut Stromsdalista? Smurfitin Pankaboard Lieksassa ja Stromsdal ovat rakenteeltaan ja tuotteiltaan hyvin samanlaisia. Merkittäviä erojakin löytyy: Pankaboardilla tehdään kartonkia kahdella koneella kapasiteetin ollessa 95 000 t/a. Henkilökuntaa on noin 160. Kun taas Stromsdalilla on yksi kone (70 000 t/a) ja henkilökuntaa noin 160. Stromsdalilla on myös erillinen off-machine-päällystyskone. Pankaboard on ulkoistanut paljon toimintoja, kuten esimerkiksi taloushallintoa, kun taas Stromsdal otti aiemmin ulkoistamansa kunnossapidon takaisin ABB:ltä. Koska Stromsdal on yhden tehtaan ja yhden koneen yritys, on tehdasta kehitettävä niin kauan kuin mahdollista. Siinä tilanteessa kapasiteettia ei voi sulkea, ellei yrityksen toiminta-ajatusta ja strategiaa muuteta täysin.

maanantai 29. syyskuuta 2008

Sappi - Afrikasta

Kuten ennustin, M-real ilmoitti uudelleenjärjestelyistä seuraavana. Yhtiö myy Graphic Papers-liiketoiminta-alueensa eteläafrikkalaiselle Sappi Limited-konsernille. Suomessa tämä tarkoittaa Kankaan ja Kirkniemen paperitehtaiden siirtymistä uuden isännän katon alle. M-realin osalta tämä tarkoittaa suurimmasta ja moderneimmasta yksiköstä (Kirkniemi) luopumista. Myynnin jälkeen M-realin keskikoneleveys laskee huomattavasti ja on alle 4000 mm.

Kuva: Kirkniemen paperitehtas (Lähde: M-real Image Bank)


Jostakin kumman syystä Lohja näyttää houkuttelevan eteläafrikkalaisia metsäyhtiöitä: Aiemmin tänä vuonna Loparex Oy myytiin toiselle suurelle eteläafrikkalaiselle alan pelurille, Mondi Groupille. Tällä hetkellä Mondin Lohjan tehtaalla on käynnissä yt-neuvottelut, jotka voivat koskea 200 henkilöä. Mondi suunnittelee Lohjan jalostustehtaan mahdollista lopettamista.

Saa nähdä, mitä Sappi tekee ostamillaan tehtaillaan. Yrityksen Euroopan toimintojen johtaja vakuutteli, että ainakaan sulkemassa se ei niitä ole. Tätä voi päätellä myös Sappin niistä maksamasta hinnasta. M-real sai tappiollisen liiketoiminnan myynnistä hyvät rahat. Sappi yllätti myös tiedotuksen tasollaan positiivisesti: Tiedote M-real-kaupasta oli saatavilla myös suomeksi. Tuskin kukaan odotti tässä vaiheessa vielä suomenkielistä Sappi-tiedotusta. Sappin Euroopan toimintojen pääkonttori sijaitsee Brysselissä.

Merkittävien kansainvälisten metsäteollisuusyritysten tulo Suomeen tarjoaa alan ammattilaisille erinomaisen etenemiskeinon kansainvälisiin tehtäviin. Vastavuoroisesti järjestelyt tarjoavat myös yrityksille erinomaisen keinon hankkia arvostettua suomalaista metsäteollisuus-osaamista.

Afrikkalaisen omistajan tuleminen suomalaisten tehtaiden omistajaksi tuntuu epäilyttävän monia - etenkin ei-ammattilaisia - vaikka nykyisessä tilanteessa tämä on ainut järkevä ratkaisu. Monien mielikuvissa Afrikka ja sen mukana myös Etelä-Afrikka näyttää ainoastaan köyhältä ja kehittymättömältä alueelta. Useiden uutispalvelujen keskustelupalstoilla keskustelijat loistavat tietämättömyydellään ja väärillä tiedoilla Sappista ja Etelä-Afrikasta. Alla ote Sanomalehti Keskisuomalaisen uutisen yhteydessä olleesta keskustelusta:

"Kankaan paperitehdas myydään Afrikkaan/Afrikkalaisille sijoittajille. Kun katselee television välityksellä Afrikasta tulleita puumääriä mitä naiset pääasiassa kantaa päänsä päällä, niin herää kysymys mistä on kysymys? Informaatio on kovin yksipuolista, mitä puumääriin tulee, sillä niillä risuilla mitä naiset kantaa ei tehdä hienoa eikä karkeata paperia. Toki Afrikassa on puuta, mutta siitä ei puhuta, koska bisnesmiehet tietää miten täältäkin saadaan kehitysavun nimissä pätäkkää uitettua Afrikkaan, kun näytetään vain ne kurjimmat olot ja elot, vai mitenkä se nyt menikään?"

Imago on tärkeä tekijä yrityksen menestymisessä. Toivottavasti Sappi saa kirkastettua imagonsa Suomessa muidenkin kuin paperialan ammattilaisten silmissä. Sama imago-ongelma on myös venäläisillä, joita monet odottavat mukaan paperiteollisuuden järjestelyihin aktiivisina sijoittajina. Jäädään odottelemaan esimerkiksi Myllykosken toimia ja Euroopassa varmasti jatkuvia rakennejärjestelyjä.

keskiviikko 24. syyskuuta 2008

Seuraavana M-real

Stora Enso ja UPM kertoivat massiivisista tuotannon alasajoista Suomen tehtaillaan. M-realinkin on pakko reagoida tilanteeseen jotenkin. Kuten jo aiemmin on tullut kerrottua, on M-realilla suuria ongelmia tuotannossaan. Tämän on huomannut myös Glitnir-pankki. M-realin tuotantolaitosten koko on nykymaailmassa armottomasti liian pieni, ne ovat perusrakenteeltaan vanhoja ja niiden sijaintikin on haasteellinen. Nämä ovat merkittävimmät lähtökohdat siihen että M-realia voidaan pitää todellisena riskisijoituksena.

Mahdollisia ja todennäköisiä suljettavia laitoksia ovat Kankaan paperitehdas Jyväskylässä ja Takon kartonkitehdas Tampereella, jotka sijaitsevat kaupunkien ydinkeskustoissa sekä Kyröskosken paperi- ja kartonkitehtaat ja Simpeleen paperi- ja kartonkitehtaat. Oikeastaan minkään M-realin tehtaan sulkemisuutinen ei olisi kovinkaan suuri uutinen. Lähes kaikki M-realin tehtaista sijaitsevat sisämaassa Kemin kartonkitehdasta lukuunottamatta.

Kuva: Mukava maisemakuva - ei vaan Takon kartonkitehdas Tampereella (Lähde: M-real Image Bank)

M-realin strategia on kieltämättä aika outo: väsytysstrategia, jossa tavoitteena on väsyttää M-real. Jos pian ei valita jotakin muuta tietä, osoittautuu tämä strategia toimivaksi. Toisaalta: mahdottomasta on mahdoton tehdä mahdollista. Tulisiko venäläinen kumppani avuksi?

maanantai 15. syyskuuta 2008

Ydinvoimala Kajaaniin?

Kajaanin kannattaisi ryhtyä puuhaamaan ydinvoimalan rakentamista Tihisenniemen teollisuusalueen läheisyyteen Kajaanissa. Koska Kajaanin lakkautettava paperitehdas on ollut suuri sähkönkuluttaja, on Tihisenniemen teollisuusalueella jo valmiina sähkön siirtämiseen tarvittavaa voimajohtokapasiteettia. Tehdas sijaitsee Kajaaninjoen rannalla, joten myös ydinvoimalan toiminnassa tarvittavan jäähdytys- ym veden saanti olisi turvattu. Myös infrastruktuuri on rakennettu raskaalle kalustolle, joten ydinvoimalan huolto ja muu sen vaatima logistiikka onnistuisi pienillä investoinneilla. Tihisenniemellä sijaitsee jo Kainuun Voiman höyryvoimalaitos, joka olisi valjastettavissa varavoiman tuotantoon. UPM-Kymmene tarvitsee edullista energiaa muilla tehtaillaan, joten esimerkiksi UPM:n osittain omistama Pohjolan Voima tai edelleen PVO:n osittain omistama Teollisuuden Voima sopisivat hankkeen toteuttajaksi. Samalla Kainuun Voima olisi mahdollista fuusioida suurempaan yhtiöön.

Toisaalta: Tarvitaanko Suomessa enää lisää ydinvoimaa, kun tehtaita suljetaan ja etenekin sähkönkulutuksen kärkipäässä oleva Kajaanin tehdas suljetaan? Kajaanin paperitehdas on ollut Suomen neljänneksi suurin sähkönkuluttaja. Sähköenergiaa tehtaalla on käytetty vuosittain noin 1300 GWh kolmen paperikonelinjan sekä massanvalmistuksen ollessa toiminnassa.

keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Nälkämaan laulu

UPM-KYMMENE SULKEE KAJAANIN PAPERITEHTAAN JA TERVASAAREN SELLUTEHTAAN - MYÖS STORA ENSO LOPETTAA KARTONKIKONEET VARKAUDESTA JA IMATRALTA SEKÄ IMATRALTA JA KARHULASTA MOLEMMISTA YHDEN PÄÄLLYSTYSKONEEN

Kauan veikkailtu Kajaanin tehtaan sulkeminen toteutuu. Saha jatkaa - ainakin toistaiseksi. UPM näyttää myös hylkäävän hyvin alkaneen mäntyprojektin Kajaanissa pääasiassa raaka-aineen saatavuuden ja hinnan muutosten perusteella.

Kuva: Kajaanin paperitehdas (Lähde: UPM-Kymmene Oyj)

Toivottavasti Kajaanin kaupungin johto on tähän varautunut muutenkin kuin pari viikkoa sitten jaetulla sisäisellä tiedotteella. Aikaa on ollut ja kaikki analyysit ovat puhuneet Kajaanin tehtaan lakkauttamisen puolesta. Nyt punnitaan kunnan päättäjien ammattitaito ja pätevyys.

Kajaanin tehtaan lakkauttamispäätös on ollut UPM:lle erittäin vaikea, mutta välttämätön. Kajaanin tehdas valmistaa sanomalehti-, erikoissanomalehti- ja aikakauslehtipapereita, jotka ovat halvimpia markkinoilla olevia paperilaatuja. Niiden valmistuksessa Kajaanissa käytetään neitseellisestä kuidusta valmistettuja mekaanisia massoja, joiden tuotanto vaatii paljon sähköenergiaa. Keski-Euroopassa sijaitsevat UPM:n sanomalehtipaperitehtaat käyttävät raaka-aineenaan keräyspaperia, jonka prosessointi uudelleen painopaperiksi kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa, kuin neitseellisestä kuidusta valmistettu paperi. Myös asiakkaat sijaitsevat tehtaiden välittömässä läheisyydessä.

Näistä näkökohdista johtuen pääasiallinen syy Kajaanin tehtaan lopettamiseen oli Kajaanin tehtaan tuotantoprosessin kalleus (energian ja kuitupuun hinta) verrattuna lopputuotteesta (halvat paperilajit) saatavaan hintaan ja kalliit kuljetuskustannukset asiakkaille, joihin energian hinta vaikuttaa merkittävästi. Myös jatkuva kysynnän lasku Kajaanin valmistamissa paperilajeissa ja talouden pitkäaikaiset negatiiviset näkymät tekivät tehtaan lopettamisen välttämättömäksi. Kajaanissa on tehty todella suuri työ tehtaan kehittämisen eteen ja tehdas on erittäin hyvässä iskussa, mutta markkinavoimat vaikuttivat vielä voimakkaammin. Alla olevassa kuvassa (Kuva UPM-Kymmene Oyj) on esitetty Kajaanin paperitehtaan kustannukset verrattuna kierrätyskuitua käyttävään ja lähellä asiakasta sijaitsevaan UPM:n keskieurooppalaiseen tehtaaseen.


Suurin osa kyynelistä nieleskeltiin tiedotustilaisuudessa, mutta myös yhtiön johdon, etenkin UPM:n Teknologiajohtaja Pauli Hännisen esityksessä ääni värisi, puhe katkeili eikä itku ollut kaukana. Kajaanissa on tehty paljon töitä tehtaan kehittämisen eteen. Myös Hännisen henkilökohtaisen panos Kajaanille on merkittävä. Hänninen toimi Kajaanin tehtaan johtajana 1990-luvulla. Myös UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosella on erittäin merkittävä suhde Kajaaniin. Pesonen työskenteli paperikone PK2:n johtajana 90-luvulla ja Pesosen isä Jori Pesonen paperitehtaan johtotehtävissä 1960-luvulla.

Ei kannattanut myöskään 25 miljoonan euron investointi Tervasaaren sellutehtaalle. Tehdas otti käyttöön uuden valkaisulinjan vasta vuonna 2007 ja tällöin tehtaan käyttämä ulkopuolelta ostetun sellun määrä laski noin 30 prosenttiin. Nyt kaikki tehtaan käyttämä sellu joudutaan tuomaan muualta. Lopun alkua myös Valkeakoskella?

Vihdoinkin saatiin kaivattua muutosta myös kartonkipuolella. Stora Enso sulkee Imatran vanhimman kartonkikoneen. Nyt toteutui osaltaan aiempi veikkaukseni ennen 1960-lukua rakennettujen tehdaskiinteistöjen haasteellisuudesta. Imatran vanhin kartonkikone on rakennettu vuonna 1950 (Beloit) ja halli sen ympärillä on tietenkin samalta ajalta. Konetta on uusittu, mutta hallin uusinnassa tulee perusratkaisut eteen ja se rajoittaa lopulta myös koneen uusintaa.

Myös kaksi päällystyskonetta lopetetaan Imatralla ja Karhulassa. Karhulassa tämä tarkoittaa Stora Enson toiminnan loppumista kokonaan.

Kotkan tehtaasta ei Stora Enson mukaan ole tehty "järkeviä" tarjouksia, joten se jatkaa toistaiseksi osana Stora Ensoa. Tämä voi merkitä kahta asiaa: joko tehtaan lopun alkua, koska tehdas kaipaisi kipeästi investointeja tai tehdas laitetaan odottamaan toimialan suurempia rakennejärjestelyjä, joita ei kukaan ole vielä uskaltanut aloittaa. Kotkan ongelmana on myös se, että tehtaan kaksi konetta tekevät myös täysin eri tuotteita, jotka eivät juuri tue toistensa liiketoimintaa lopputuotteiden osalta. Harva potentiaalinen ostaja on kiinnostunut valmistamaan molempien koneiden tuotteita.

Kajaanissa katseet kohdistuvat Talvivaaran Kaivokseen. UPM:n edeltäjä Kajaani Oy aloitti malminetsinnän jo kymmeniä vuosia sitten. Nyt tämä investointi uusille liiketoiminta-alueille alkaa vihdoin tuottaa tulosta. Toivotaan menestystä tälle hankkeelle.

Tavallaan ympyrä sulkeutuu Kajaanissa. Puunjalostus alki vuonna 1907 sahan käynnistämisellä ja saha on tänään myöskin viimeinen toimintaan jäävä laitos.

"Meidän on uudesta luotava maa - raukat vaan menköhöt merten taa!" (Ilmari Kianto, 1911)

torstai 4. syyskuuta 2008

Johtajat pakenevat metsäyhtiöistä - ei haittaa!

Kaipailin jo aiemmin metsäyhtiöihin ketteryyttä ja uusiutumista. Kauppalehti hätäili metsäyhtiöiden johtajien pakenemisesta. Oikeastaan johtoportaiden uudistuminen on suurilta osin ainoastaan positiivinen asia. Korkeissa asemissa tarvitaan visionäärejä, joilla on on kykyä osoittaa yhtiölle oikea suunta, jonka avulla yhtiö tuottaa parhaiten ja tuo omistajilleen eniten hyötyä.

Vaikka kokemus on tärkeää, on sen rooli ehkä merkittävämpi käytännön tuotannolista ja taloudellista työtä tekevien organisaation osien toiminnassa. Kilpailevissa aasialaisissa yrityksissä johdon keski-ikä on huomattavasti matalampi. Tuotekehitys ja yrityksen strateginen johto vaatii joukkoonsa myös nuorempia osaajia. Paperialalla niitä riittää tässä maassa. Suomi on suurimpia paperi-insinöörejä kouluttavia maita Euroopassa. Tämä osaaminen ja potentiaali kannattaisi hyödyntää tehokkaasti.