Olympiavuonna 1952, kun Myllykosken paperitehdas erosi Yhtyneet Paperitehtaat-konsernista, oli Yhtyneiden pidettävä asemansa ja rakennettava pikaisesti uusi paperitehdas. Toimitusjohtaja Juuso Walden päätti rakentaa tehtaan Kaipolaan. Kaipola valittiin, koska se sijaitsi suurten metsien keskellä - raaka-ainetta oli siis runsaasti saatavilla. Rakennuskustannukset tulivat kaksi kertaa arvioitua kalliimmiksi, vaikka projektista ei kyllä ollut virallista kustannusarvioita. Silloin kuitenkin luotettiin tulevaisuuteen pitkäjänteisesti, eikä vuosineljänneksiin, puolivuosiin tai maksimissaan kokovuosituloksiin. Niinpä Kaipolakin on myöhemmin tahkonnut rahaa Yhtyneille ja UPM:lle.
Toista se on tänään: pörssiyhtiöiden tulostavoitteet ovat ensimmäisellä sijalla, devalvaatiolla ei enää voida säädellä teollisuuden kilpailukykyä. On oltava selkeästi kilpailijoita parempia ja pystyttävä kilpailemaan globaalisti.
Puuttuuko paperiteollisuudesta ketteryys? Kertooko tästä jotakin se, että erään Suomessa pääkonttoria pitävän metsäyhtiön pääkonttoriin töihin tulleelle vastavalmistuneelle diplomi-insinöörille sanottiin "Vaikka meillä on täällä ollut paljon asiallista nuorta porukkaa töissä, niin harvalla on ollut solmio kaulassa - hyvä, että sinulla on." Mitä tapahtuu, kun suuret ikäluokat siirtyvät sivuun ja (solmioton) nuorempi polvi astuu kehiin?
Tässä on listattu eri talouslehtien listaamat uhanalaiset paperiteollisuuden tuotantolaitokset ja perustelut uhanalaisuudelle (lehtien perustelut kursiivilla, omat kommentit sinisellä):
Tekniikka & Talous:
- Kajaanin paperitehdas - hankalassa paikassa kaukana kaikesta Kajaanin tehtaan kuusiraaka-aine tulee tehtaan ympäristöstä. Vain pieni osa Venäjältä. Kuljetettava se puukin on jonnekin.
- Kaipolan paperitehdas - tuottaaa satoja tuhansia tonneja kevyesti päällystettyä aikakauslehtipaperia eli lwc:tä. Tätä paperilajia Euroopassa valmistetaan pari miljoona tonnia liikaa
- Kaukaan paperitehdas - tuottaaa satoja tuhansia tonneja kevyesti päällystettyä aikakauslehtipaperia eli lwc:tä. Tätä paperilajia Euroopassa valmistetaan pari miljoona tonnia liikaa
- Uimaharjun sellutehdas - kuitupuun saanti Venäjältä
- Imatran Kaukopään sellutehdas - Valmistetaan yritykselle tärkeitä paperi- ja kartonkituotteita, tehtaalle ohjataan kuitupuuta, maksoi mitä maksoi
- Metsä-Botnian Joutsenon sellutehdas - Sellutehtaan ja kuumahierretehtaan yhdistelmä on nykytilanteessa kummajainen - totta, mutta kuumahierretehdas toimii Lielahden sulkemisen jälkeen Takon kartonkitehtaan massaosastona
- Äänekosken sellutehdas - Kohtaloksi voi koitua sen sijainti keskellä Suomea. Tehdas on rumasti sanottuna kaukana kaikesta. Samalla M-realin paperi- ja kartonkituotanto sellutehtaan lähellä on vaarassa. - Myöskö kaukana puuraaka-aineesta? Tuskin.
- Kankaan paperitehdas - Liian pieni, eikä sijaintikaan ole paras mahdollinen. M-realille tärkeä tehdas, suhteellisen iso paperikone
- Stora Enson Varkauden tehdas - Aika näyttää, pelastaako Sanomien satelliittipainon läheisyys kuitenkin sen. Toinen oljenkorsi voi olla VTT:n ja Stora Enson biopolttoainekokeilu.
- Kajaanin paperitehdas - Kajaanin tehdasta rasittavat korkeat kuljetuskustannukset - On puukin kuljetettava, jos sitä meinataan muualla hyödyntää
- Myllykosken paperitehdas - Ei perusteluja - Ainoa konsernin kokonaan omistama tehdas Suomessa, kannattaa heikosti
- Varkauden tehtaat - Pieni yksikkö Varkaudessa toimii myös Corenso ja paperikoneisiin on tehty vasta mittavia uusintoja
- Kankaan paperitehdas - ei perusteluja M-realin mittakaavassa Kankaan neloskone on suuri ja moderni
- Uimaharjun sellutehdas
- Sunila Kotkassa
- Varkauden sellutehdas - Mistä raaka-ainen Varkauden paperikoneille, jos sellutehdas loppuu?
- Kaskisten sellutehdas
- Inkeroisten paperitehdas Anjalankoskella - Inkeroisissa on kartonkitehdas, mutta lähistöllä sijaitsevassa Anjalan paperitehtaassa on mittavia uusintoja käynnissä
- Kajaanin paperitehdas - UPM:llä mittavia metsäomistuksia Kainuussa
- Kankaan tehdas Jyväskylässä Pieni tehdas ahtaassa paikassa melkein Jyväskylän keskustassa, kuitenkin M-realin mittakaavassa suuri ja moderni
- Imatran tehtaat Eräs maailman suurimmista puunjalostusintegraateista
- Pankakosken kartonkitehdas - Stora Enso myi Dermot Smurfitille
- Savon Sellu - M-real myi Dermot Smurfitille
- Kotkan paperi- ja sellutehdas - Myynnissä - ostaako Smurfit myös tämän? Tehdas vaatii paljon investointeja.
- Stromsdal Juankoskella - Sijoittajat näyttävät uskovan yritykseen, vaikka moni olisi jo luovuttanut, tulos tappiollinen
Tekniikka & Talous:
UPM:llä on isoja hyviä koneita keskellä ylikapasiteetin vaivaamaa Eurooppaa. Markkinoiden keskeltä niitä ei varmasti suljeta. - Näin onkin, mutta useat Keski-Euroopan koneet käyttävät raaka-aineenaan keräyspaperia. Jossakin sekin paperi on valmistettava neitseellisestä kuidusta.
Suomalaisyhtiöt antoivat vessa- ja talouspaperit 1990-luvulla muille ja keskittyivät aikakaus- ja toimistopapereihin. Nyt varsinkin pehmopaperien markkinat kasvavat.
Suomessa on kaksi pehmopapereita valmistavaa yhtiötä ja tehdasta: amerikkalaisomisteinen Georgia-Pacific Nokialla ja Metsä-Tissue Mäntässä. Metsä-Tissue on Helsingin pörssissä listattu suomalainen yhtiö. Pehmopapereiden ongelmana on, että kevyttä ja tilaa vievää tuotetta ei kannata kuljetella kovin kauas tuotantopaikasta. "Kannattavuussäde" on noin 300 km.
Kauppalehti:
...lopetusuhka leijuu vahvimmin niiden tehtaiden yllä, jotka sijaitsevat Itä-Suomessa, jotka tällä hetkellä käyttävät paljon venäläistä puuta ja etenkin koivua, joihin on tehty vähän investointeja ja jotka ovat vanhoja.
1) Vanhan tehtaan määritteleminen on vaikeaa. Sitä ei kerro pelkästään paperikoneen alkuperäinen käynnistymisvuosi. Useimpia koneita on remontoitu huomattavasti niiden elinkaaren aikana. 2) Venäläisen puun käyttäjä voi ryhtyä käyttämään kotimaista puuta ja se on pois joltakin toiselta kotimaisen puun käyttäjältä.
M-realista:
On muistettava, että metsänomistajat ovat M-realin tärkeimpiä omistajia. Tästä johtuen tuotannon supistukset keskittyvät ulkomaille. M-realin koneet ovat keskimäärin Stora Ensoa ja UPM:ää pienempiä ja vanhempia.
Entäs nämä?
Miksi kukaan ei ole maininnut UPM:n Pietarsaaren tehdasta tai M-realin Kyron tehdasta? Pietarsaaressa valmistetaan voima- ja säkkipaperia, joka ei sovi UPM:n strategiaan? Kyron tehtaalla taas on pienet ja vanhat koneet, jotka tosin valmistavat erikoistuotteita, joilla voi olla tulevaisuuttakin. Myös kartonkiteollisuudesta Stromsdalia ja Takoa lukuunottamatta on oltu melko hiljaa. Mitä kuuluu esimerkiksi Heinolalle tai Korkeakosken pienelle kartonkitehtaalle?
Täältä tähän. Odotellaan hallituksen toimia ja Karvisen sekä Pesosen ratkaisuja.
